SKVR X1 16.

skvr10100160
Satakunta — Vesilahti
Tappura, K. F.
1895

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 └ Elinan surma

Metadata

COL: Tappura.
ID: 16.
INF: Maijastiina, kirkonvartija Tallgrénin vaimo.
LOC: Vesilahti.
OSA: X1
SGN: n. 1*.
TMP: - 95.

Klaus Kurjen laulu.

Laukon virsi.

Eliinan surma.
Vesilahden pitäjän luoteisella reunalla on eräs maamme suurimpia maakartanoita, nimeltä Laukko. Milloin tämä kartano on syntynyt, ei varmaan tiedetä. Arvellaan, että se olisi tapahtunut siihen aikaan, jolloin vielä lappalaiset pitivät Hämeen maata hallussansa. Kansan suussa tähän päivään saakka säilynyt taru kertoo, että eräs kiertävä lappalainen tuli sattumalta sille kannakselle, joka yhdistää Hintsalan niemen mannermaahan. Nähtyään kannaksen sopivaksi talonpaikaksi, laski hän laukkunsa maahan ja sanoi:
     5  "Tuohon minä laukkuni lasken,
     6  Tuohon minä Laukon rakennan"
tahi toisten kertojien mukaan:
     8  "Tuohon laukku lasketahan,
     9  Tuohon Laukko tulkohon."
Milloin tämä olisi tapahtunut, ei voida varmaan sanoa. Mutta jo lopulla 13:tta vuosisataa eli vähän jälkeen Birger Jaarlin Hämeeseen tekemää ristiretkeä joutui Laukon kartano Kurki nimiselle suomalaiselle aatelissuvulle. Kansantaru kertoo tästäkin omituisella tavallaan. Kuin Ruotsalaiset olivat saaneet pysyväisen jalansijan Hämeessä, tahtoi vihollinen1
Arvattavasti Venäläisiä tai Laatokan Karjalaisia. Kirj. muist.
 karkoittaa heidät täältä pois. Vihollisen sotajoukossa oli eräs tavattoman suuri ja noituudessa taitava mies, nimeltä Potko. Tämän avulla toivoi vihollinen helposti saavansa voiton Ruotsalaisista ja halusi sentähden, että riita ratkaistaisiin kaksintaistelulla. Potko vaati ylpeästi parasta Ruotsalaista kanssansa kaksintaisteluun. Ruotsalaisten sotilaiden joukossa ei ollut ketään, joka olisi uskaltanut antautua niin vaaralliseen otteluun moisen hirviön kanssa. Matti Kurki tarjoutui vapaaehtoisesti tähän hänen mielestään kunniakkaaseen taisteluun. Ettei kummankaan taistelijan puoluelaiset pääsisi tappiolle joutuvaa auttamaan, valittiin taistelupaikaksi eräs pieni saari Sorvan selällä Anian kylän kohdalla Vesilahden pitäjän ja Tottijärven kappelin rajalla.2
Saaren keskellä on pieni ympyriäinen kenttä, jota ympäröi lehtipuukerros ja kiviset rannat. Kirj. muist.
 Kaksintaistelijat menivät kumpikin omalla veneellään saareen, Potko edellä ja Matti perässä. Potko veti veneensä rannalle, mutta Matti survasi omansa takaisin järvelle. Kummastellen kysyi Potko, miksi Matti niin teki. Matti vastasi levollisena, ett'eivät he molemmin saarelta hengissä palaa; ei siis kahta venettäkään tarvita. Potko, jolla oli suurempi miekka ja joka piti itseään vastustajaansa parempana, sai ensin lyödä. Hän sivalsi kaikin voimin koettaen halkaista Matin päätä. Matti hyppäsi syrjään ja menetti ainoastaan vasemman kätensä sormet. Potko sanoi: "Niinhän sinä hyppäät, kuin kurki." - "Kurki minä olenkin", vastasi Matti ja lyödä naksahutti Potkolta pään poikki, ennenkuin tämä aavistikaan. Potkon veneellä lähti Matti saaresta, joka tämän kaksintaistelun johdosta sai nimen Kurjen saari ja jota vielä tänäkin päivänä kutsutaan samalla nimellä. Kuin rannalla odottavat sotajoukot näkivät Potkon veneen tulevan järvellä, luulivat he Matin kaatuneen ja Ruotsalaiset lähtivät pakoon, samalla kuin viholliset ryhtyivät heitä takaa ajamaan. Pian kuitenkin huomattiin, että se olikin Matti, joka Potkon veneellä tulla könötti rantaa kohden, ja nyt tuli vihollisen vuoro pötkiä pakoon. Tämän urotyönsä palkkioksi sai Matti Kurki Laukon perinnölliseksi sukukartanoksi ja muutamat kertojat lisäävät, että hän sentähden korotettiin aatelissäätyynkin. Kurki suvun hallussa pysyi Laukon kartano yli 500 vuotta. Turun hovioikeuden asessori Klaus Arvid Kurki myi sen vasta vuonna 1817.
Keskimmäisten Kurkien viimeisen edellisen3
Viimeinen Kurki keskimmäisestä haarasta oli Arvid Klaunpoika Kurkijoka oli Turun piispana 1510-1522. Viimeksi ma[i]nittuna vuonna hän aikoi perheineen paeta Ruotsiin. Mutta Öregrundin edustalla Pohjanmaalla hän joutui haaksirikkoon ja hukkui koko seurueensa kanssa Toukokuun 23 päivänä 1522. Kirj. muist.
 jäsenen, Klaus Kurjen aikana tapahtui Laukossa tuo surullisen kuuluisa tapaus, joka Elinan surman nimellä vielä tänäkin päivänä on himmeänä kaikuna Vesilahden rahvaan muistissa.
Laukon herra Klaus Jaakonpoika Kurki oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen puolisonsa Kaarina Maununtytär Fleming kuoli vuonna. Arvellaan, että tuo raaka Klaus Kurki olisi hänet väkivaltaisesti hengiltä ottanut. Sitten meni Klaus Kurki toiseen avioliittoon Elina Stenbockin kanssa, jonka hän mustasukkaisuuden sokaisemana poltti, ei varmaan tiedetä minä vuonna ?. Luultavaa on, että se tapahtui 1480 ja 1490 vuosien välillä.
"Laukon virsi", kuten sitä yleensä vielä Vesilahdella nimltetään, seuraa tässä sellaisena, kuin sitä 50-60 vuotta takaperin lauleskeli silloin vanha mummo Maijastiina, joka oli ollut kirkonvartija Tallgrén'in vaimo.

Laukon virsi.
     15  Eliina neitty nuori
     16  Meni aittojen mäelle,
     17  Vaskivakka kainalossa,
     18  Vaskiavain vakkasessa.
Eliina:
     20  5 "Tuolta tulee Klaus Kurki."
Äiti:
     22  "Mistäs tunnet Klaus Kurjen?"
Eliina:
     24  "Tulennosta tuiman tunnen
     25  Jalon jalan heitännöstä."
Äiti:
     27  "Eikös muita ylpiöitä,
     28  10 Kuin on Laukon Klaus Kurki?"
     29  Klaus Kurki ajoi pihaan
     30  Sadan hevosmiehen kanssa,
     31  Sadan satulaurohon,
     32  Miehet kultamiekoissansa,
     33  15 Hevoset hopiapäissä.
     34  Eliinan viisi veljeä
     35  Istuit kaikki pöydän päässä,
     36  Nousit kaikki seisoalle,
     37  Läksit Klaulle vastahan.
     38  20 Klaus Kurki emänälle:
     39  "Onkos teillä neittyttä myydä,
     40  Piikaa mulle pidettynä?"
Emäntä:
     42  "Ei ne[i]ttyttä mäellä myydä,
     43  Eikä panna kaupan kartanolla.
     44  25 Hevoset ne mäellä myydään,
     45  Luukaviot kartanolla.
     46  Kyll' on meillä tupiakin:
     47  Tupa meillä on yljän tulla,
     48  Tupa tulla, toisen mennä,
     49  30 Vielä kolmas kauppaa tehdä.
     50  Talli meill' on hevot panna,
     51  Vaja varsat valjastella,
     52  Naulat kalujen laskimiksi."
     53  Klaus tuo tuli tupahan,
     54  35 Miekallansa oven avaisi,
     55  Tupellansa kiini tunki,
sekä kysyi:
     57  "Onko teillä neittyttä myydä,
     58  Piikaa mulle pidettynä?"
     59  Äiti nuoren Eliinaisen
     60  40 Klaus Kurjelle kumarsi
ja sanoi:
     62  "Ei ole meillä4
mellä : meillä.
 neittyttä myydä,
     63  Eikä piikaa pidettynä:
     64  Piiat meill' on pikkusia,
     65  Kaikki kesken kasvavia."
Klaus Kurki:
     67  45 "Ompa tuo vähä Eliina,
     68  Joka auttaa avioksi.
     69  Annappa vähä Eliina!"
Eliina äidillensä:
     71  "Oh mun äiti kultaiseni5
kultaisen : kultaiseni.
     72  Älä mua Klaulle anna!"
Äiti:
     74  50 "Ei taida vähä Eliina
     75  Kaita suurta tarhakarjaa,
     76  Ruokkia isoa perettä,
     77  Panna työhön palkollista."
Klaus Kurki:
     79  "Ei Eliinan tarvitsekkaan.
     80  55 Ompa mulla Kirsti piika,
     81  Joka taitaa talon toimen.
     82  Minä annan Kirsti piian
     83  Kaita suuren tarhakarjan,
     84  Ruokkia ison perehen,
     85  60 Panna työhön palkollisen."
Eliina:
     87  "Kyllä sulla on Kirsti piika,
     88  Laukon entinen emäntä.
     89  Se mun polttas tulessakin,
     90  Koviin päiviin kuolettaisi."
Klaus Kurki:
     92  65 "Ei ole Kirsti ennenkään
     93  Ketään polttanut tulessa,
     94  Koviin päiviin kuolettanut,
     95  Ei ole ennen, eikä vasta."
     96  Kukas on kuitenkin hullu,
     97  70 Kukas muu kuin piika raukka,
     98  Jos ei hullu, min kuitenkin himmi,
     99  Otti kihlat, anto kättä,
     100  Käsi on Klaun kädessä,
     101  Ja meni Klaun kartanolle.
     102  75 Kirsti katteli klasissa,
     103  Väärin häntä välkytteli
ja sanoi:
     105  "Oh, jos olis sitä ihmistä,
     106  Joka tuon välin pahentaisi,
     107  Ennenkuin avaimet annan,
     108  80 Toisen käskyllä kävelen."
     109  Lähti hän Klaun puheille
ja sanoi:
     111  "Ohoh, Klaus Kultaseni,
     112  Vähän sinä kyllä tiedät,
     113  Uulovi emännän makasi."
Klaus sanoi:
     115  85 "Oh, mun Kirsti piikaseni,
     116  Jos sen tuottelet todeksi,
     117  Minkä saattelit sanoksi,
     118  Niin sinun verassa käytän,
     119  Eliinan tulessa poltan,
     120  90 Viisi verkasta hametta
     121  Annan sinun käydäksesi,
     122  Ennenkuin Eliina rouvan
     123  Annan avaimet kätehen."
Kirsti:
     125  "Oh, mun Klaus kultaseni,
     126  95 Aja nyt Aumasten ladolle,
     127  Pikku niittyisten nimelle.
     128  Sano kauvas meneväsi,
     129  Monet viikot viipyväsi
     130  Käräjillä Pohjanmaalla,
     131  100 Niin mä tuottelen todeksi
     132  Sen kuin saattelin sanoiksi."
     133  Klaus lähteä lupasi,
     134  Teki työtä käskettyä.
Kaus rouvalleen:
     136  "Oh, mun vähä Eliinani,
     137  105 Minun on matkahan lähtö,
     138  Vähän kauvas Pohjanmaalle,
     139  Käräjille, asioille.
     140  Viillä voita vakkasehen,
     141  Sääli säkkihin evästä,
     142  110 Liikkiö sian lihoa,
     143  Karpio kananmunia,
     144  Minun kauvas mennäkseni,
     145  Käräjille Pohjanmaalle."
Eliina:
     147  "Oh, mun Klaus Kultaseni,
     148  115 Älä siellä kauvan viivy,
     149  Viikot on viimeiset minulla,
     150  Päivät vielä viimesemmät.
     151  Astu puolin saappahassa,
     152  Astu toiste toinen puoli,
     153  120 Puhu puolilla sanoilla,
     154  Puhu toisten toinen puoli,
     155  Syö puoli evästäsi,
     156  Syö toisten toinen puoli,
     157  Juo vaan puoli siemenystä,
     158  125 Juo toisten toinen puoli,
     159  Niin sinä pikemmin pääset
     160  Pohjan noitien seasta."
     161  Eliina vähä emäntä
     162  Säälei säkkihin evästä,
     163  130 Viilsi voita vakkasehen,
     164  Liikkiön sian lihoa,
     165  Karpion kananmunia.
     166  Klaus lähti ajohon,
     167  Ajo Aumasten ladolle,
     168  135 Pikku niittyisten nimelle.
     169  Kirsti teki talon töitä,
     170  Oli pyykille menevä,
     171  Pienten vaatetten pesolle,
     172  Paitojen Eliina rouvan.
     173  140 Kolkkina kuulu kodasta,
     174  Rouva kävi katsomahan
ja sanoi:
     176  "Oh, mun Kirsti piikaseni,
     177  Mitäs kolkit niin kodassa,
     178  Paukuttelet paitojen tykönä?"
Kirsti:
     180  145 "Huorran6
Huoran : Huorran.
 huopia virutan,
     181  Pahan vaimon vaattehia."
Eliina:
     183  "Älä Kirsti piikaseni
     184  Kolki niitä niin kovasti."
     185  Kirstipä tähän mutkan muisti,
     186  150 Kolkkipa vielä kovemmin.
Eliina:
     188  "Älä kolki Kirsti huorra7
huora : huorra.
     189  Paitojani niin pahasti,
     190  Ei ne ole täällä tehty.
     191  Vaan on äitini kotona."
Kirsti:
     193  155 "Huorria ovat hyvätkin piiat,
     194  Vaan ei portot puoletkaan.
     195  Eikä ole minun lukua,
     196  Vaikka parka palkollinen
     197  Haukuttaisiin huorraksikin,
     198  160 Koska itse isot emännät,
     199  Ovat Uulovin ohessa,
     200  Pitkä parran parmahissa."
     201  Itku silmissä vähä Eliina
     202  Tuli rannasta tupahan.
     203  165 Kirsti kiiruhti perässä
ja sanoi:
     205  "Oh, mun rouva kultaseni,
     206  Ottakaas me orjat työstä,
     207  Häjyt härkäjen8
yl. [härk]ie[n].
 perästä,
     208  Ja pidetääs me pienet pidot,
     209  170 Kanssa kempit, kestijuhlat,
     210  Niinkuin ennenkin oli tehty,
     211  Kuin oli matkoilla isäntä."
Eliina:
     213  "Ohoh, Kirsti piikaseni,
     214  Tehe itse kuinkas tahdot,
     215  175 Niinkuin tehit minua ennen,
     216  Iske kaikki muut tynnyrit,
     217  Yksi jätä iskemä(t)tä,
     218  Joka on pantu minua vasten."
     219  Kirstipä tähän mutkan muisti,
     220  180 Iski ensin sen tynnyrin.
Eliina:
     222  "Ohoh, Kirsti piikaseni,
     223  Toista tehit, toista käskin."
Kirsti:
     225  "Oh mun rouva kultaseni,
     226  Minkä tehen sijan teille,
     227  185 Tehenkö uuteen tupaha⌈n⌉,
     228  Ylimmäisen portin päälle?"
Eliina:
     230  "Älä tehe uuteen tupaan,
     231  Ylimmäisen portin päälle,
     232  Tehe sija Klaun tupahan,
     233  190 Niinkuin olet ennenkin tehnyt."
Kirsti:
     235  "Siell' on pyssyt paukkuvaiset,
     236  Siellä miekat välkkyväiset,
     237  Siellä raudat raatelevaiset,
     238  Terävät teräasehet."
Eliina:
     240  195 "Pyssyt on sodassa surmana,
     241  Miekat miehillä käsissä,
     242  Tuttuna ovat tuvassa,
     243  Kamarissa kaunihina.
     244  Tehe sinne vaan sijani,
     245  200 Pane kahdet villavaipat,
     246  Pane kahdet korvatyynyt,
     247  Pane kahdet nauhapeitot,
     248  Kahdet liinaset lakanat."
     249  Kirstipä tähän mutkan muisti,
     250  205 Pani viidet villavaipat,
     251  Pani viidet korvatyynyt,
     252  Pani viidet nauhapeitot,
     253  Viidet liinaset lakanat.
     254  Eliina levolle lähti
ja sanoi:
     256  210 "Etpä tehnyt, niinkuin käskin,
     257  Panit viidet villavaipat,
     258  Panit viidet korvatyynyt,
     259  Panit viidet nauhapeitot,
     260  Panit viidet liinalakanat."
     261  215 Kirsti lähti kamarista,
     262  Meni Uulovin tupahan.
Kirsti:
     264  "Uulovi ylimmäinen renki,
     265  Tulkaa te Klaun tupahan,
     266  Rouva teitä sinne kutsu,
     267  220 Siellä teitä tarvitahan,
     268  Kiiruhusti kaivatahan."
Uulovi:
     270  "Mitäs mä siellä tehnen?"
     271  Meni sinne arvollansa.
     272  Kirsti kiiruusti perässä,
     273  225 Lukitsi yhdeksät lukut,
     274  Takateljet kymmenennet.
     275  Juoksi sitte Aumasten ladolle,
     276  Pikku niittysten nimelle.
Kirsti:
     278  "Ohoh, Klas kultaseni,
     279  230 Jo nyt tuottelen todeksi,
     280  Minkä saattelin sanoiksi:
     281  Uulovi emännän makasi,
     282  Ja hän on vielä nytkin siellä,
     283  Rouvan kanssa kamarissa."
     284  235 Klaus kohta kotio riensi
     285  Allapäin pahoilla mielin,
     286  Otti tulta tervaksehen,
     287  Tulta tuohehen viritti,
     288  Pisti tulen nurkan alle,
     289  240 Valon alle valkiata.
     290  Eliina nuori rouva
     291  Pisti sormensa klasista
     292  Vihkisormus sormessansa.
Eliina:
     294  "Ohoh, Klaus kultaseni,
     295  245 Älä sormusta kadotas[!],
     296  Vaikkas kantajan kadotat."
     297  Klaus Kurki kurja mies,
     298  Mies kurja ja katala,
     299  Veti miekkansa tupesta,
     300  250 Sieppas raudan kiiltäväisen,
     301  Laski sillä sormen poikki.
     302  Eliinainen nuori rouva
     303  Piti lastansa lasissa,
     304  Itkeväistä ikkunassa.
Eliina:
     306  255 "Ohoh, Klaus kultaseni
     307  Älä polta poikalastas,
     308  Vaikkas poltat pojan tuojan."
Klaus Kurki:
     310  "Pala portto poikinesi,
     311  Mailman lautta lapsinesi,
     312  260 Ei se ole minun poikani,
     313  Vaan se ompi Uulovin poika."
     314  Eliinainen nuori rouva
     315  Herraa Jesusta rukoili.
Eliina:
     317  "Ohoh, Herra Jesus kulta,
     318  265 Anna armas Herra Jesus,
     319  Että vielä äitini näkisin.
     320  Palakohon kaikki paikat,
     321  Tämä vettä vuotakohon,
     322  Siks' että äitini näkisin.
     323  270 Ohoh, Uuoti veikkoseni,
     324  Juokse joudu Suomelahan9
Suomela, Eliina rouvan kotitalo, Stenbockien silloinen sukukartano, on noin puolen penikulman matkan päässä Laukosta kaakkoista ilman suuntaa kohti toisella puolella Alhon selkää erään pitkän lahden perukassa. Kirj. Muist.
     325  Käske häntä tänne tulla,
     326  Kiiruhusti joutumahan,
     327  Puhu paremmin, kuin tääll' onkaan."
     328  275 Otti Uoti mennäksensä,
     329  Sekä juoksi, että joutu10
jout|⌈ui⌉| : joutu.
     330  Pian juoksi järven poikki,
     331  Tuli tuonne Suomelahan.
Uoti:
     333  "Ohoh, muori kultaseni,
     334  280 Eliina teitä sinne kutsu."
     335  Nousi hän pian vuoteeltansa,
     336  Puki päällensä vaatteita.
Muori:
     338  "Voi minua vaivaista vaimoa,
     339  Kuinka hamehin hamettani,
     340  285 Hame aina edestakaisin,
     341  Kuinka liene tyttäreni?"
Uoti:
     343  "Hyvin kyllä, muori kulta,
     344  Hyvin ennen, nyt paremmin."
Muori:
     346  "Voi minua vaivaista vaimoa,
     347  290 Kuinka sukin sukkiani,
     348  Sukin aina edestakaisin,
     349  Kuinka liene tyttäreni?"
Uoti:
     351  "Hyvin kyllä, muori kulta,
     352  Hyvin ennen, nyt paremmin."
Muori:
     354  295 "Voi minua vaivaista vaimoa,
     355  Kuinka kengin kenkiäni,
     356  Kengin aina edestakaisin,
     357  Kuinka liene tyttäreni?"
Uoti:
     359  "Hyvin kyllä, muori kulta,
     360  300 Hyvin ennen, nyt paremmin."
Muori:
     362  "Voi minua vaivaista vaimoa,
     363  Kuinka tröijyn tröijyäni,
     364  Tröijyn aina edestakaisin,
     365  Kuinka lienee tyttäreni?"
Uoti:
     367  305 "Hyvin kyllä, muori kulta,
     368  Hyvin ennen, nyt paremmin."
Muori:
     370  "Voi minua vaivaista vaimoa,
     371  Kuinka myssyn myssyäni,
     372  Myssyn aina edestakaisin,
     373  310 Kuinka liene tyttäreni?"
Uoti:
     375  "Hyvin kyllä, muori kulta,
     376  Hyvin ennen, nyt paremmin."
Muori:
     378  "Voi minua vaivaista vaimoa,
     379  Kuinka levin liinojani,
     380  315 Levin aina edestakaisin,
     381  Kuinka liene tyttäreni?"
Uoti:
     383  "Hyvin kyllä, muori kulta,
     384  Hyvin ennen, nyt paremmin."
     385  Ehtivät Suomelan lahdelle.
Muori:
     387  320 "Voi minua vaivaista vaimoa,
     388  Sauhu Laukosta näkyypi,
     389  Sauhu Klaun kartanolta.
     390  Mitä tuolla tehtäneekin
     391  Noin sakian sauhun kanssa?"
Uoti:
     393  325 "Kukot siellä kultatahan,
     394  Kanan pojat kaltatahan,
     395  Lampaita lahdatahan,
     396  Sian päitä korvetahan,
     397  Pienen prinsin ristimiksi,
     398  330 Pienen poikasen pidoksi."
     399  Tulivat Klaun kartanolle,
     400  Laski maahan polvillensa
     401  Oman vävynsä etehen.
Muori:
     403  "Oh, mun Klaus kultaseni,
     404  335 Ota pois tulesta poika,
     405  Vaka vaimo valkiasta"!"
Klaus Kurki.
     407  "Poltan porton poikinensa,
     408  Mailman lautan lapsinensa."
Muori:
     410  "Älä polta Klaus kulta,
     411  340 Anna mennä muille maille
     412  Jälkiänsä piilemähän,
     413  Töitänsä häpeämähän."
Kirsti:
     415  "Älä päästä Klaus kulta!
     416  Pane panni pahoja jauhoja,
     417  345 Terva tynnyri lisäksi,
     418  Ne heitä tulen sekahan,
     419  Että paremmin palaisi."
Muori:
     421  "Oh, mun vähä Eliinani,
     422  Ohoh, lapsi parkaseni,
     423  350 Mahdoit olla mielin kielin,
     424  Mielin kielin, porton kanssa?"
Eliina:
     426  "Oh, mun äiti kultaiseni,
     427  Ei o' syytä pienintäkään,
     428  Ei vikoa vähäistäkään,
     429  355 Silmäneulan vertaistakaan,
     430  Tehin kaikki, mitä taisin,
     431  Vielä päällekkin vähäisen.
     432  Pala nyt tämäkin paikka,
     433  Koskan vielä viimeseksi,
     434  360 Kovan kuoloni edellä,
     435  Sain nähdä äitini silmät!"
     436  Olis vielä ottanut hyvästi,
     437  Sanonut pari sanaa
     438  Itkevälle äidillensä,
     439  365 Raukka raukesi samassa,
     440  Lensi liekkien sisähän,
     441  Vaipui ilmevalkiahan.
     442  Se oli meno nuoren rouvan,
     443  Nuoren Eliina emännän,
     444  370 Joka oli kaunis kasvoltansa,
     445  Kaunis kaikella tavalla,
     446  Kauvan sinua kaivatahan,
     447  Ijan kaiken itketähän.
     448  Itku ei Laukosta lakkaa,
     449  375 Valitus Vesilahdesta.
     450  Se oli loppu nuoren vaimon,
     451  Kanssa pienen poikalapsen.
     452  Kulu tuskin puoli kuuta,
     453  Taikka kaksi viikkokautta,
     454  380 Hevosia tallin täysi,
     455  Nautoja naveton täysi,
     456  Kuoli kaikki korsi suuhun,
     457  Kaatu kaurojen nojalle.
     458  Klaus Kurki kurja miesi,
     459  385 Mies kurja ja kamala
     460  Istui aitan kynnyksellä,
     461  Sekä istui, että itki.
     462  Jesus äijänä käveli
     463  Sekä Klaulta tiedusteli:
     464  390 "Mitäs itket Klaus Kurki?"
Klaus Kurki:
     466  "Kyll' on syytä itkemistä,
     467  Vaivoja valittamista:
     468  Poltin oman puolisoni,
     469  Sytytin syleni täyden,
     470  395 Poltin pienen poikaseni,
     471  Vasta kannetun kadotin."
Jesus:
     473  "Kyllä tiedän Eliina rouvan."
Klaus Kurki:
     475  "Missäs on Eliina rouva?"
Jesus:
     477  "Tuoll' on Eliina rouva,
     478  400 Tuolla taivahan talossa,
     479  Ylisessä taivahassa,
     480  Ylimmäisen portin päällä,
     481  Jalkojen suuressa Jumalan,
     482  Kuuden kynttilän edessä,
     483  405 Kulta kirjanen kädessä,
     484  Pikku poikainen12
poikanen : poikainen.
 sylissä,
     485  Uulovi oven edessä.
     486  Tiedän myöskin Klaus Kurjen."
Klaus Kurki:
     488  "Kussasta on Klaus Kurki?"
Jesus:
     490  410 "Tuoll' on tuolla Klaus Kurki,
     491  Alasessa helvetissä,
     492  Alimmaisen portin alla,
     493  Kannukset vähän näkyvät,
     494  Jalan alta kiilustavat.
     495  415 Vielä tiedän Kirsti huorran.
     496  Tuoll' on tuolla Kirsti huorra,
     497  Alisessa helvetissä,
     498  Alimmaisen portin alla,
     499  Palmikot vähän näkyvät,
     500  420 Kultarihmat kuumottavat."
     501  Klaus tuo ajohon lähti,
     502  Pisti pillit säkkihinsä,
     503  Soitti suolla mennessänsä,
     504  Kajahutti kankahalla,
     505  425 Järähytti järven päässä,
     506  Ajoi päin sulaa merta
     507  Alle aaltojen syvinten.
     508  Se oli meno nuoren miehen,
     509  Kanssa nainehen urohon,
     510  430 Kirsti rakkina perässä.
Jo ensimmäisen puolisonsa, orpanansa13
Klaus Kurjen täti (isän sisar) Elina Niilontytär Kurki oli naimisissa Maunu Klaunpoika Fleming'in kanssa. He tulivat Fleming'ien nuoremman sukuhaaran esivanhemmiksi ja heidän vanhin tyttärensä Kaarina oli Klaus Kurjen ensimmäinen puoliso. Kirj. muist.
 Kaarina Flemingin kuoleman jälkeen joutui Klaus Kurki omantunnon vaivoihin. Toisen vaimonsa Elina Stenbockin ja tämän kanssa siittämän poikansa poltettuaan, päätti Klaus Kurki itsemurhalla lopettaa törkeillä rikoksilla tahratun elämänsä. Hän valjastutti kaksi hevosta vaunujen eteen, istui itse vaunuihin ja ajoi Päiräniemen jyrkältä kalliolta14
Päiräniemen kallio on Laukon kannaksen pohjoisella puolella Vakkalan lahden rannalla lähellä kartanon rakennuksia. Kirj. muist.
 suoraan järveen. Kirsti, jonka valta Laukossa Klaus Kurjen kuoleman jälkeen olisi ollut pieni, meni isäntänsä perässä samaa tietä järveen, jonne he molemmat jäivät.
Kerrotaan koetetun pelastaa vaunuja ylös järvestä, mutta veden pintaan noustuaan, vaipuivat ne uudestaan pohjaan, eivätkä sittemminkään tehdyt pelastamis-yritykset ole paremmin onnistuneet. Kun kalastajan nuotta takertuu Päiräniemen kallion alla olevaan vedenalaiseen kariin, sanotaan Klaus Kurjen vaunujen nousseen ylös muistuttamaan kalastajalle, että juuri siinä syvänteessä on hautansa saanut tuo Laukon mahtava Klaus Kurki.
1 Arvattavasti Venäläisiä tai Laatokan Karjalaisia. Kirj. muist.
2 Saaren keskellä on pieni ympyriäinen kenttä, jota ympäröi lehtipuukerros ja kiviset rannat. Kirj. muist.
3 Viimeinen Kurki keskimmäisestä haarasta oli Arvid Klaunpoika Kurkijoka oli Turun piispana 1510-1522. Viimeksi ma[i]nittuna vuonna hän aikoi perheineen paeta Ruotsiin. Mutta Öregrundin edustalla Pohjanmaalla hän joutui haaksirikkoon ja hukkui koko seurueensa kanssa Toukokuun 23 päivänä 1522. Kirj. muist.
4 mellä : meillä.
5 kultaisen : kultaiseni.
6 Huoran : Huorran.
7 huora : huorra.
8 yl. [härk]ie[n].
9 Suomela, Eliina rouvan kotitalo, Stenbockien silloinen sukukartano, on noin puolen penikulman matkan päässä Laukosta kaakkoista ilman suuntaa kohti toisella puolella Alhon selkää erään pitkän lahden perukassa. Kirj. Muist.
10 jout|⌈ui⌉| : joutu.
11 yl [valk]⌈e⌉[asta].
12 poikanen : poikainen.
13 Klaus Kurjen täti (isän sisar) Elina Niilontytär Kurki oli naimisissa Maunu Klaunpoika Fleming'in kanssa. He tulivat Fleming'ien nuoremman sukuhaaran esivanhemmiksi ja heidän vanhin tyttärensä Kaarina oli Klaus Kurjen ensimmäinen puoliso. Kirj. muist.
14 Päiräniemen kallio on Laukon kannaksen pohjoisella puolella Vakkalan lahden rannalla lähellä kartanon rakennuksia. Kirj. muist.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Kanteletar 3:8 77 %
JR 32619 65 %
JR 32610 59 %
JR 34648 59 %
SKVR X1 17. 54 %
JR 32612 48 %
SKVR VIII 1013. 47 %
JR 33218 46 %
JR 85739 46 %
JR 33537 45 %
JR 33870 44 %
JR 33475 44 %
JR 34649 44 %
JR 32611 44 %
JR 33474 43 %
SKVR X1 10. 42 %
JR 33654 41 %
JR 33542 41 %
JR 31493 41 %
JR 33216 41 %
JR 33584 41 %
JR 33639 39 %
JR 32617 39 %
JR 33018 39 %
JR 33017 38 %
JR 33025 37 %
JR 33028 37 %
JR 33541 37 %
JR 33031 36 %
JR 33655 36 %
JR 33543 36 %
JR 33428 35 %
JR 33637 35 %
JR 33535 35 %
JR 32620 35 %
JR 34359 35 %
JR 34082 35 %
JR 33536 35 %
JR 33429 35 %
JR 33656 35 %
JR 33774 34 %
JR 33027 34 %
JR 33585 34 %
JR 33633 34 %
JR 34357 34 %
JR 33634 34 %
JR 33029 33 %
JR 33772 33 %
JR 33805 32 %
JR 33635 32 %
JR 33558 31 %
SKVR X1 5. 31 %
JR 32634 31 %
JR 33026 30 %
SKVR X1 9. 29 %
JR 34330 29 %
JR 32864 29 %
JR 33477 29 %
JR 33961 28 %
JR 33632 28 %
SKVR X1 2. 27 %
JR 33773 26 %
SKVR X1 7. 26 %
SKVR X1 4. 26 %
SKVR X1 3. 25 %
JR 33595 25 %
JR 33591 22 %
JR 34070 22 %
JR 33022 22 %
JR 33914 22 %
JR 32621 22 %
JR 33021 21 %
JR 33594 20 %
JR 33030 20 %
JR 33431 20 %
JR 33638 19 %
JR 07567 19 %
JR 33582 19 %
JR 33020 18 %
SKVR X1 12. 18 %
JR 33478 18 %
JR 32633 17 %
SKVR X1 14. 17 %
JR 33538 17 %
JR 33590 16 %
JR 33583 15 %
JR 33019 14 %
JR 50271 14 %
JR 32622 13 %
JR 33775 12 %
JR 33579 12 %
JR 33424 11 %
JR 33520 11 %
JR 33024 11 %
JR 32618 11 %
SKVR X1 15. 11 %
SKVR X1 17 α. 10 %
JR 33593 10 %
SKVR X1 6. 10 %

Contains poems

SKVR XIV 22.   100 %
JR 38227   100 %
SKVR IX1 5.   96 %
SKVR IX1 6.   96 %
JR 33512   91 %
SKVR IX1 4.   87 %
JR 48061   87 %
SKVR VIII 1015.   87 %
SKVR IX1 7.   86 %
SKVR XV 44.   79 %
JR 32616   77 %
SKVR VI1 357.   76 %
JR 32623   76 %
SKVR X1 15 α.   75 %
JR 22312   73 %
JR 19950   68 %
JR 32816   67 %
SKVR XIV 23.   66 %
JR 05014   66 %
JR 32613   66 %
JR 32865   66 %
SKVR X1 13.   65 %
JR 32614   63 %
JR 32632   63 %
JR 32609   63 %
JR 33023   63 %
JR 34329   61 %
JR 34647   61 %
JR 34328   60 %
JR 32615   60 %
SKVR XIV 21.   58 %
SKVR X1 11.   56 %
SKVR VI1 356.   55 %
JR 33548   54 %
SKVR VIII 1014.   52 %
JR 33603   51 %
JR 75384   51 %
SKVR XIII2 3422.   51 %
SKVR XIII2 5353.   50 %