SKVR X1 10.

skvr10100100
Satakunta — Vesilahti
Borenius, A. A.
1879

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 └ Elinan surma

Metadata

COL: Borenius.
ID: 10.
INF: [Ristilän Eeva, 59 v.]2
Minä olin 13, 14:n v[uoden] ijällä kuin isäni kuoli, en ollu viälä rippiskoulun iässä (nyt 59 vv; siis 1833 vn paikoilla). Isä, Matti, oli (Hämeen) Kyröstä Vesajärven Santalan torpasta ja oli nainut täältä. Mäkipään rystollista (Tuamaan talosta) Siitä sitä sanottiin välistä Santa-Matiks, välistä vaimon nimestä Kaisan Matiks. Se oli vähän hurja ja rupesi naituansa juomaan, niin että [yläp.: jonka tähden] vaimo tuli tänne veljensä luo (Tohka) Tohaalle Jojen pohjan kylään. Mutta vuoden päästä mies tuli perästä ja oli kymmenkunnan vuotta [yläp.: kymmeniä vuosia] Laukon taksvärkkimiehenä lankonsa puolesta, jonka olisi pitänyt Laukon tolpparina panna mies puolestaan kartanon työhön. Tytär ei vielä silloin syntynyt ollut. Sitten ne muutti Muutti [!] Mäkipäähän vaimon äitin luo ja olivat siellä jonkun aika[a], siksi kuin hän perunajääkäriä[!] asetettiin ja kävi kolmena vuanna jos el enemmän Porissa (asui niin kauvan vielä anopen luona). Sotamiehenä se sai nimen Modig, jolla herrasväki sitä aina kuttui. Kuin se sotapalveluksesta pääsi, niin hän rupesi itte huanetta tekemään Karkussa (Kosken rystollista otetulle) Eijerin maalle. Siellä se asui kuolemaansa asti. Siellä tytär syntyi, mutta eno sen otti tänne kuin se oli 8-nnella tänne kasvatetyttäreksi. Kotona virren oppi isältänsä, joka lapsillensa opetti kaikellaisia turhia arvootuksia sekä hyvempää että huonompaa ja muuta, "ettette vallan tuhmia olette", "turhempaa ja parempaa" niin opetti myös useampia jumalisia virsiä että ne vallan ulkoa osasi niin kuin hän on ne myöhemmin kirjasta [yläp.: arkista] nähnyt. Vanhemmat eivät täällä enää asumassa olleet, sen jälkeen kuin isä sotamiehestä pääsi muuta kuin mitä joskus vieraissa kävivät vaimon äitin luona ollen silloin yötä tai pari siellä. "Ei hän puhunu koskaan sitä" että olisi Laukossa Laulanut Lönnrotille Törngrenin luona. - (Kuin vanha isä oli kuollessaan, el muista koska ei silloin kotona ollut eikä silloin kuin hautaan pantiin, mutta täällä enonsa luona). Mp. kirjottama.
 ja hänen poikansa, niitunvahti Juhana Vilhelmi Silvaan, 35 v., oppinut virren lapsena äiteltään3
Kirjaa ei ole nähnyt, mutta ei muistanut varmuudella oliko kuullut toistenkin laulavan. Jos viime mainittu seikka ei ole virren muotoon [yläp.: muutosta] vaikuttanut, niin on tässä Kantelettaren El. surman perusmuoto. - Huom. Useissa kohden poikkeava. Erittäin tyttären poika ei sanonut muistavansa ollenkaan kuulleen Kant. 235 (Granl. 242), 265 ja 266, 301, 302, 341 seurr. Viivattomat paikat ovat pojan lisäämät. Mp. lis. Tähän painettaessa on "viivattomien paikkojen" eteen lisätty: [Poika:] ja niiden jälkeen: [Äiti:].
. Muistiinp. Lempäälän puolella rajaa Nurkkisen talon (= kylän) maalla.
LOC: Vesilahti.
OSA: X1
SGN: (1986) 261
Ks. nr. 7:n alahuom. 1. Vrt. nr. 9:ään.
.*
TMP: -79.

[Poika:]
     2  Eliinainen neitty4
y suluissa.
 nuari
     3  Meni aittaan mäjille
     4  Vaski vakkanen kädessä,
     5  [Vaski] avain vakkasesa.
Aiti[!]:
     7  5 Näki hän sielä5
siel|l|ä : s.
 Klavus Kurjen
     8  Kuin Klavus tuli Suamelaa6
Säe kk:ssa ylipyyhitty.
.
     9  "Om mum muari kultaiseni6
Säe kk:ssa ylipyyhitty.
."
Äite:
     11  "Mistäs tunnet Kl[avus] K[urjen]?"
     12  "Tulostansa tuiman tunnen.
     13  10 Jalon jallaan heitännöstä."
     14  "Eikös muita ylpiöitä
     15  Kuin on Laukon Kl[avus] K[urki]7
kk:ssa pieni alkukirjain.
?"
[Poika:]
     17  Klavus Kurki7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 ajoi8
a|i|joi : *Kurki* a.
 pihaan
Poika
     19  Sadan hevoismiähen kanssa.
     20  15 Saran satulaurroon9
Korjauksesta päättäen korj. ensin: [satulaurro]hon, sitten lisätty : [satula]uro[hon].
.
Äite:
     22  Miahet[!] kultamiakoissansa,
     23  Hevoiset hopiapäissä.
     24  Eliinan viisi veljee10
e alleviiv.
     25  Kaikki istui pöydäm päässä,
     26  20 [Kakki] nousi seisovalle
     27  Menit vastaan Klavulle.
     28  Klavus Kurki emännälle:
     29  "Onko teillä n[eitsyttä] m[yyrä],
     30  Piikaa mulle pidolla?"
     31  25 "Ei neitsyitä mäjellä myydä,
     32  Hevoiset meillä m[äjellä] myyrään,
     33  Lukuaviok kartanolla.
     34  Ompa meillä tupiakin:
     35  Tupa om meill' yljän tulla,
     36  30 [Tupa on] tulla, toinen mennä
     37  Talli on meillä hevoiset11
hevoset : hevoiset.
 panna,
     38  Nauloja laskee satulat12
Säkeitten alkup. järjest.: 32, 31; num. muutettu.
     39  Vaja varsat valjutella."
     40  Klavus Kurki meni tuppaan
     41  35 Miakallansa oven avais,
     42  Tupellansa kiinit tukki13
kk alleviiv.
.
[Poika:]
     44  Eliinainen äirellensä:
     45  "Älä minua Klavullen anna!"
[Äiti:]
     47  Kl[avus] K[urki]7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 emännälle:
     48  40 "Onko teillä n[eitsyttä] m[yyrä],
     49  Piikaa m[ulle] pirolla?"
     50  "Ei ole mulla n[eitsyttä] my[yrä],
     51  Piikaa sullep pirolla:
     52  Piiat on meillä pikkuisia,
     53  45 Kaikki kesken kasvaneita."
     54  "Ompa tua14
ua alleviiv.
 vähä Eliina."
     55  "Ei taira vähä Eliina
[Poika:]
     57  Kaita15
ita alleviiv.
 suurta tarhakarjaa16
r. vrt. kant. toisint. (Mp.huom.)
     58  Ruakkia17
Ru|o|kkia : Ruakkia.
 isoo perhettä,
     59  50 Pannat ty[ähöm] palkollista."
[Äiti:]
     61  "Ei Eliinan tarvittekkaan
[Poika:]
     63  Kaita18
ta alleviiv.
 [suurta tarhakarj]aa,
     64  [Ruakkia isoo perhe]tta,
     65  Pann[at tyähöm palkolli]sta.
     66  55 Ompa mulla Kirsti piika,
     67  Joka t[aitaa] t[alon] t[oimen]:
     68  Kaita suuren t[arha]karjan,
     69  R[uakkia] ison perheen,
     70  Pannat t[yähöm] p[alkolli]sen."
[Äiti:]
     72  60 "Kyllä on sulla K[irsti] piika,
[Poika:]
     74  Laukon entinen emäntä,
     75  Se mun tulessa19
Se tulessa : S. *mun* t.
 polttaisi,
     76  Kovin päivin kuole(tt)aisi."
[Äiti:]
     78  "Ei ole K[irsti] ennenkeänä.20
eä alleviiv.
[Poika:]
     80  65 Ketäk⌈e⌉än20
eä alleviiv.
 tulella polttanut,
     81  Kov⌈in⌉21
voisi hyvin lukea: Kovei.
 p[äivin] kuolettanut(tu),
[Äiti:]
     83  Ei oo ennen eikä vasta."
     84  Kukas kuitenkin on hullu?
     85  [Kukas] muu kuin piika raukka.
[Poika]:
     87  70 Joll' ei oo hullu, min on himmi
[Äiti:]
     89  Otti kihlat, anto kättä,
     90  Käsi Klavun käressä
     91  Kävi Klavun7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 kartanolle10
e alleviiv.
.
     92  Kirsti katteli klasista,
     93  75 Västäräänsä välkytteli:
("Syöstäväänsä7
kk:ssa pieni alkukirjain.
", s.o. sukkulaa, "kangasta kutoi")
     95  "Oi jos sitäkin olis,
[Poika:]
     97  Tuan välin pahentais,
[Äiti:]
     99  Ennen kuin avaimet annan,
     100  Toisen käskyllä kävelen."
     101  80 Läksi hän Klavun7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 puheelle22
ee alleviiv.
:
     102  "Oo mun Kl[avu]s kultaiseni23
kutaiseni : kultaiseni.
     103  Vähän kyllä sinä tiärät:
[Poika:]
     105  Uulovi24
U|a|lovi : Uulovi.
 emännän makasi!"
[Äiti:]
     107  "Oo mun Kirsti piikaiseni
     108  85 Jos sen t[uattelet] toreksi.
     109  Jonka(s) satt[elitl sanoiksi25
i alleviiv.
     110  Niin s[inun] v[eraassa] k[äytän],
     111  El[iinan] t[ulessa] p[oltan].
     112  V[iisi] v[er]kaista h[ametta]
     113  90 Annan s[inun] k[äy]räksesi25
i alleviiv.
     114  Enn[en] k[un] E[liina] fr[ouva]n,
     115  An[anan] kätees(ki) avaimet
     116  Ennen k[un] E[liina] fr[ouvan]."
     117  "Oo mun Klavus kultaiseni
     118  95 Aja Aumasten larolle,
     119  Pikku niittusten26
u alleviiv.
 nimelle27
nim|i|lle : nimelle, yl. nim|i|lle.
     120  Sanok kauvas meneväsi,
     121  Monet viikot viipyväsi
     122  Keräjisä10
e alleviiv.
 Pohja[n]maalla,
     123  100 Niinpän28
n alleviiv.
 tuattelen todeksi
     124  Jonka saa[tte]lin sanoksi."
     125  "Oo mu(n) vähä Eliinani
     126  Säälis s[äkkiin evästä],
     127  Viili [voita vakkasee]29
Pojalla säkeiden järjestys: 104, 103.
     128  105 Likiö [sial lihoja],
     129  Karp[io kanam munia]
     130  Minun k[auvas] mennessäni
     131  Keräjihin P[ohjanmaa]lle."
     132  "Oo mun Klavus kulta[i]seni
[Poika:]
     134  110 Älä viivy kauvan [s]iälä,
[Äiti:]
     136  Päiv[ät] viimeiset minulla,
[Poika:]
     138  Viikot viäl on v[iimei]semmät10
e alleviiv.
.
[Äiti:]
     140  A[stup puali saappahaastas],
     141  A[stut toisten toinen puali],
     142  115 P[uhup pualilla sanoilla],
     143  P[uhut toisten toinen puuali],
     144  Syä [vaam puali eväästäs],
     145  S[yät toisten toinen puali],
     146  Jua vaan puali siämenestäs30
nes alleviiv.
     147  120 [Jua] t[oisten] toinen pu[ali]31
Säkeitten alkup. järjest.: 119, 120, 117, 118; num. muutettu.
     148  Niin [sinä pikemmin peäset]
     149  P[ohjan noitajen] sejāstä[!]."
     150  Klavus lähti ajoon.
     151  Kirsti pyykillem meneepi
     152  125 P[iänten vaatteitten pesolle],
     153  P[aitajen Eliina frouvan].
     154  Kuului kolkina [koda]sta32
sta alleviiv.
Obs. (pojan)
     156  Palkkina patajen lualasa.
[Äiti:]
     158  Kävi fr[ouva] katsomahan:
     159  130 "Älä kolkik33
Säkeen alkupuoli ylipyyh., mutta palautettu jälleen.
 Kirsti piikaiseni
     160  Paitojam niin pahasti."
Poika7
kk:ssa pieni alkukirjain.
:
     162  Kirsti tähän mutkam34
m|a|tkam : mutkam.
 muisti,
     163  Kolkki viälä kovemmin.
[Äiti:]
     165  "Äläk35
Alä : Aläk.
 kolkik36
kolki : kolkik.
 Kirsti huarra37
rr alleviiv.
     166  135 Paitojani n[iin] p[ahasti],
     167  Ei oo niitä täälä t[ehty]38
|s[aatu]| : t[ehty].
     168  Vaan [on äiteni kotona]."
     169  "Mitäs on minun lukuva
     170  Vaikka parka palkollinen
     171  140 Hankutaisiin39
t alleviiv.
 huarraksikin37
rr alleviiv.
.
     172  Itse isokkin emännät
[Poika:]
     174  Ovat Uulovin ohesa,
     175  Pitkä parran parmahisa."
[Poika:]
     177  Itkusilmissä Eliina
[Äiti:]
     179  145 Meni rannasta tuppaan.
     180  K[irsti] kiiruusti40
kiir : kiiruusti.
 per[ässä]:
     181  "Oom mun frouva k[ulta]iseni41
k[ulta]seni : k[ulta]iseni.
     182  Pidetääs pitoset piänet42
Huom. Poika ei sanonut muistavansa ollenkaan: kansa kempit kesti juhlat, samoin muutenkin seur. esim. Kant. 235 Granl. 242, Kant. 265, 6, 301, 2.
     183  Is[äntäjen pois ollessa],
     184  150 Otetaan [orjat tyästä],
     185  Häijyt härkäjen perästä."
     186  "Oo mun K[irsti] p[iika]iseni43
p[iika]seni: p[iika]iseni.
     187  Tehe itse44
s alleviiv.
 niin kuis45
Sana kk:ssa alleviiv.
 [tahdot],
     188  Niin [kus teit minua ennen].
     189  155 Iskek kaikki muut tynnyrit,
     190  Yksi jätä iskemätä,
     191  Jok on pantu minua vasten46
Säkeisiin 155-7 on liitetty reunahuomautus: Obs äitin laulama.
."
     192  Kirsti siähen [mutkam muisti],
[Poika:]
     194  Iski ensin sen tynnyrin.
[Äiti:]
     196  160 "Voi mun K[irsti] p[iikai]seni
[Poika:]
     198  Toisat tehit, toisak käskin."
[Äiti:]
     200  "Voi mun frouva kultasen[i]
     201  Miinkä tehen t[eille] sian47
ia alleviiv.
     202  Teenkö Uulovin uu[teen] t[uppaan]?"
     203  165 "Älä tee Uu[lovin] uu[teen] t[uppaan],
     204  Tehe [Klavun kamariin],
     205  Niin kus ennenkin olet tehny.
     206  Siäl om pyssy[t] paukkuv[aiset],
     207  [Siäl om] m[iakat] välk[kyväiset],
[Poika:]
     209  170 [Siäl on] raurat kiiltäväiset.
[Äiti:]
     211  Pyssyt [on surmana sodassa],
     212  Miakat m[iähi]llä48
m[iähi]ll|⌈e⌉| : m[iähi]llä.
 k[äsisä],
     213  Tuttun⌈a⌉ [ovat tuvassa],
     214  Kamarissa k[auni]hiina.
     215  175 Tees sinne yä sia[ani],
     216  Pane [yksin korvatyynyt],
     217  P[ane yksin villavaipat],
     218  Yksin [liinaiset lakanat]."
     219  Kirsti tähän m[utkan] m[uisti]:
     220  180 P[ani] kaksin [korvatyynyt],
     221  Kaksin49
Kaks : Kaksin.
 pani vill[a]v[aipat],
     222  Kaksin liinaiset l[akana]t.
     223  "Oo mun K[irsti] p[iik]aiseni
     224  Toiset10
e alleviiv.
 tehi[t], toisek10
e alleviiv.
 k[äskin]."
     225  185 "Uulovi ylinen trenki,
     226  Frouva [teitä] ylös [kuttu]."
     227  "Mitä [minä siälä tehen]."
     228  Meni [hän sinne arvollansa],
     229  Kirsti [kiiruusti perässä]
     230  190 Y[hdeksäl lukkua lukitti],
     231  T[akateljen kymmenennen].
     232  Astu50
As alleviiv.
 Aumasten larolle,
     233  P[ikku] n[iittysten] nimelle10
e alleviiv.
[Poika:]
     235  (Kävi Klavun puheelle22
ee alleviiv.
):
[Äiti:]
     237  195 Oo mun Kl[avus] k[ultai]seini51
k[ultai]seni : k[ultai]seini.
     238  Jo nyt [tuottelin todeksi],
     239  Jonkan [saattelin sanoksi]:
[Poika:]
     241  Uulovi em[ännän makasi],
[Äiti:]
     243  On hän vielä nykkin siälä
     244  200 Frouvan kansa kamarisa."
[Poika:]
     246  Klavus kohta kotio52
o alleviiv.
 riensi
[Äiti:]
     248  Alas pää53
ää alleviiv., sanan yl. poika.
 oli pahoissa54
ss alleviiv.
 miälin,
     249  Otti tulta tervaksehen,
     250  Tulen tuaheen viritti55
virit alleviiv.
     251  205 Pisti tulen nurkan ale,
     252  Valo alen valkiata.
[Poika:]
     254  Eliinainen prouva nuari
[Äiti:]
     256  Herraa Jesusta10
e alleviiv.
 rukoili:
     257  "Kaikki mualta palakoon,
     258  210 Tähän vettä vuatakoon,
     259  Että viälä äiteni56
ät|i|ni : äiteni.
 näkisin!
     260  Ohoo Uati veikkoiseni25
i alleviiv.
     261  Juaks[e] jour[u] Suomelahan,
     262  Käske häntä tännet t[ulla],
     263  215 Puhu [paremmin kun onkaan]."
     264  Otti Uati mennäksensä,
     265  Pian juaksi [järven poikki],
     266  Sekä jua[ksi57
ju|o|[ksi] : jua[ksi].
 että joutu].
     267  Tuli tonne Suamelahan58
Suamela|an| : Suamelahan.
:
     268  220 "Oo59
Oo|m| : O.
 mun muari kultaiseni,
     269  Fr[ouva] teitä sinnek käski."
     270  "Voi [minua vaivaista vaimoa]
     271  Kuin[ka suin sukkiani],
     272  Kaikki edes[takasin],
     273  225 Kuinka liäkkään [tyttäreni]?"
     274  "Hyv[in kyllä, muari parka],
     275  H[yvin] en[nen, nyt paremmin]."
     276  "Voi minua [vaivaista vaimoa]
     277  Kuin[ka] hameen [hameitani],
[Poika:]
     279  230 Hameen aina erestakaisin,
[Äiti:]
     281  Kuinka liäkkään [tyttäreni]?"
     282  "Hy[vin kyllä, muori parka],
     283  Hyv[in enn[en, nyt paremmin]."
[Poika]:
     285  "Voi [minua vaivaista vaimoa]
[Äiti:]
     287  235 Kuinka levil liinojan,
[Poika:]
     289  Liinaan60
Liina|i|n : Liinaan.
 aina erestakaisin,
[Äiti:]
     291  Kuinka [liäkkään tyttäreni]?"
     292  "Hy[vin kyllä, muari parka],
     293  Hyv[in ennen, nyt paremmin]."
[Poika:]
     295  240 Tulit Suamelan lahrelle,
[Äiti:]
     297  Sauvu Laukosta näkyypi.
     298  [Sauvu] Klavun kartanolla.
[Poika:]
     300  "Mitä tuallä [!] tehtänekkän
     301  Noin sakian sauvun kans[a]?"
     302  245 "Kukkoja siällä kultata]han;
[Äiti:]
     304  Kan[anpoikia kaltata]han,
[Poika:]
     306  Lampaita siälä61
l alleviiv.
 lahrataan,
     307  Sianpäitä korvetaan
[Äiti:]
     309  Piänem prinssin piroksi52
o alleviiv.
[Poika:]
     311  250 Poikalapsen polkusiksi."
     312  Tulit Klavun kartanolle,
[Äiti:]
     314  Laski maahan polvillensa
     315  Oman vävynsä etehen:
[Poika:]
     317  "Oo mun Klavus7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 kultaiseni
[Äiti:]
     319  255 Päästä poijes Klavus kulta
     320  Toi Eliina tulesta,
     321  Vaka vaimo valkiasta!
     322  Annam mennäm muillem maille
     323  Jälkiänsä kertomaan,
     324  260 Töitänsä häpeilemään."
     325  "Älä vaan mun Klavus kulta,
     326  Panep panni pahoja jauhoja
     327  Tervatynnyri lisäksi,
     328  Että paremmin palaisi!"
     329  265 Eliina(inen) frouva nuari
     330  Pisti sormensa klasista
     331  Vihkisormus62
Säk. alussa: |Itkeväs|.
 sormesansa:
     332  "Oo mun Klavus kultaiseni
     333  Älä sorm⌈u⌉stas karota,
[Poika:]
     335  270 Jossas kantajan karotat."
[Äiti:]
     337  Klavus Kurki7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 kurja miäsi25
i alleviiv.
[Poika:]
     339  Miäs kurja ja kamala,
     340  Veti miakan tupestansa
[Äiti:]
     342  Laski sillä sormen poikki.
     343  275 Eliina(inen) prouva nuari
     344  Pisti lapsensa klasista,
     345  Itkevästä ikkunasta:
     346  "Oo mun Kl[avus] k[ultaiseni]
[Poika:]
     348  Älä poikaas karota,
     349  280 Jossas kantajan karotat."
[Äiti:]
     351  "Ei se ole minun poikan,
     352  Vaan se on Uulovi[n] poika!
     353  Poltan porton p[oikinensa],
     354  Mailm[an lautan lapsinensa]."
     355  285 "Palan nyt tääkin paikka,
     356  Koskan viälä [viimeiseksi]
     357  Kovan kualloni edesä
     358  Sain [nähdä äiteni silmät]."
     359  Olis(i) viälä sanonu pari san(n)aa
     360  290 Itkevälle äirellensä.
[Poika:]
     362  Raukka raukkesi tuleen,
[Äiti:]
     364  Lensi liäkin sissään,
[Poika]:
     366  Uppois ilmevalkiaan10
e alleviiv.
.
[Äiti:]
     368  Kului tuskin puali kuuta
[Poika:]
     370  295 Taikka kaksi viikkokautta
     371  Tallin täysi hevosia,
     372  Navetan täysi nautoja
     373  Kuali kaikki korsi suuhun
     374  Kaatui25
i alleviiv.
 kaurajen nojalle.
     375  300 Kl[avus] K[urki] kurja miäsi25
i alleviiv.
     376  Miäs k[urja] ja kamala
     377  Istu aittansa kynnyksellä
     378  Sekä istu, että itki.
     379  Jesus miähenä käveli:
     380  305 "Mitäs itkek Kl[avus] K[urki]?"
     381  "Kyll' on syyssä itkemistä
     382  Vaivassa63
a alleviiv.
 valittamista:
     383  Poltin oma[n puolisoni],
     384  Sytytin syleni täyren,
     385  310 Poltim pianem[!] poikaiseni,
     386  Vasta kan[netun kadotin].
     387  "Kyllän tiärän Eliina frouvan."
     388  "Missäs on toi E[liina fr[ouva]?"
     389  "Tuala61
l alleviiv.
 taivaan talossa
     390  315 Ylimmäisess' ymmärkissä
[Äiti:]
     392  Kuusi kynttilää eressä,
     393  Kultakirja käressä,
[Poika:]
     395  Pisku poikainen sylissä,
     396  Uulovi oven eressä.
     397  320 Viälän tiärän Kl[avus] K[u]rjen7
kk:ssa pieni alkukirjain.
."
     398  "Missäs on toi K[lavus]7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 K[urki]7
kk:ssa pieni alkukirjain.
?"
     399  "Alimm[aisesa helvetisä]
     400  A[limmaisen portin] alla,
     401  Kann[ukset] (viälä) vähän näkyyvät,
     402  325 Jal̄aat alta [kiilustaavat].
     403  Viälä tiätän Kirsti huaran64
r alleviiv., yl. poik[a].
."
     404  "Missäs on toi K[irsti] huarra37
rr alleviiv.
,65
yl. poik[a].
?"
     405  "Al[immaisesa] hel[vetisä]
     406  Al[immaisen portin alla],
     407  330 Palmikot vähän näkyyvät,
     408  Kultarihmat kuumottaavat66
r. P[oika].
."
     409  Klavus K[urki]7
kk:ssa pieni alkukirjain.
 kurja miäsi25
i alleviiv.
     410  Miäs kurja ja k[amala]
     411  Pisti pillit sikkiinsä,
     412  335 Soitti sualla mennessänsä,
     413  Kajah[utti] k[anka]haalla,
     414  Jär[äytti] järv[en] p[äässä];
     415  Ajoi päin sulaa67
aa alleviiv.
 merta63
a alleviiv.
     416  [Ajoi] aalloin syviin.
     417  340 Se oli meno nuaren miähen
     418  Kansa nuaren uroho⌈o⌉n.
     419  Kirsti rakkina perässä
     420  (Päireniämen kalliolta).
(Liite ks. edell.) [= nr. 9.]
Eroavat kohdat sekä lisä- ja täydennyssäkeet edelliseen:
     423  1 a. [E. neitt]o⌈n⌉ [n.]
     424  [E. neitlsy [n.]
     425  2. [M. aitta]han [m.]
     426  3. [V. v. kä]r[essä]
     427  [V. vakk]a kainalossa
     428  5. Tuola68
Tuol|l|a : T.
 tulee Klavus kurki
Äit[e]
     430  7. Ah mun muari k[ultaiseni]
     431  7 a. Älä[!] minua klavulle anna
     432  14. [Sa]r[an h. k.]
     433  15. [S. satula]urohon
     434  19. [Istu]it [kaikki p. p.]
     435  20. Nousi kaikki [s.]
     436  21. Läksit [v. K.]
     437  24. [P. m. pi]r[olla]
     438  [P. m.] pidettynä
     439  25. [Et neits]e[itä m. myy]r[ä]
[Poika:]
     441  25 a. Pannak kauppaa kartanolla
     442  26. [Hevoset mäjellä myyrään]
     443  28. Kyl⌈l⌉ on [m. t.]
     444  29. [Tup]' om meillä [y. t.]
     445  32. [Naul]aa⌈l⌉ [laske]a [s.]
     446  [Naula l. s.]
     447  [Naullat [l. s.]
     448  33. [Vaja]t [v. v.]
     449  34. [K. K.] tuli [tu]pa⌈h⌉[an]
     450  35. [M. o. av]oi
     451  38. [Ä. m. Klavulle a.]
     452  41. [P. m.] pidettyna [!]
     453  42. [E. o.] meillä neitsettä [m.]
     454  [E. o.] minulla [n. m.]
     455  43. Eikä piikaa pidettyna [!]
     456  44. Meill' on neitset nuarukaiset
     457  46. [O.] toi [v. E.]
     458  46 a. Joka auttaisi avioksi
     459  51. [Ei E. tarvittekk]an
55. [Äiti:]
     461  Kyll om mulla [K. p.]
     462  62. Joka minun tulessa [p.]
63. [Äiti:]
     464  Pahoim [päivin kuole]t[aisi]
65. [Äiti:]
     466  Ketäa⌈n⌉ [!] polttanut tulessa
66. [Äiti:]
     468  Pahoin [p. k.]
     469  67. [Ei] ole [e. e. v.]
     470  70. Jos [e. o. h. n. o. h.]
     471  74. [K. k. klasis]sa
     472  77. [Tuan]kin [v. pahentais]i
     473  80. [Lä]hti [h. k. puh]ei[lle]
     474  81. Oho [m. K. k.]
     475  83. [U.] Eliinan makas
     476  85. [Jos]sas [sen t. t.]
     477  86. [Jonka s. s.]
     478  92. [A. kätees a.]
     479  94. [O]⌈m⌉ [m. K.k.]
     480  95. [A. a. la]ð[olle]
     481  96. [P. n. nim]i[lle]
     482  99. [Keräji]ssä [P.]
     483  [Keräji]hin [Pohjanmaall]e
     484  102. Om [m. v. E.]
105. p[oika:]
     486  Leki⌈ö⌉ [s. l.]
     487  110. [Ä. kauvan siälä viivy]
     488  112. [V. viäl]a [!] viimeisimmät25
i alleviiv.
     489  [V. viäl] on [viimeisimmät]
122. (p[oika:])
     491  [P. n.] käsistä
     492  123. [K. l. ajo]h[on]
     493  123 a. Ajoi Aumast[en] ladolle
     494  b. Pikku niittusten [nimelle]
     495  127. [K. k. koda]ssa
     496  128. [P. p. luala]sta
130. [Poika:]
     498  Oo mun [K. p.]
     499  130 a. Älä kolki niin kovasti
132-3. (Äiti entisellä tavalla:)
     501  Huarran37
rr alleviiv.
 huopia vi[rutan]
     502  Pahan vaimo[n] vaattehia
     503  137 a. Huarria ovat hyvakkin [!] piijat
     504  b. Vaan ei porttoja pualeksikan69
"Se on huarra joka pitää vaan yksinäistä, mutta se on portto joka pittää toisen vaimon miästä."
138. p[oika:]
     506  [M. o. m.] väliä
141. [Äiti:]
     508  [Itse]kin isot [emännät]
     509  142. [O. U. ohe]ssa
     510  143. [P. p. parmahi]ssa
144. [Äiti:]
     512  Vesi[silmissä E.]
     513  145. Tuli [ranna]lta [tupa]han
     514  147. Voi [m. f. k.]
     515  148. [P. pito]i[set p.]
     516  149 a. Niin kuin ennenkin on tehty
     517  154 a. (Ollessas Laukon entinen emäntä)
     518  158. [K.] tähän [m. m.]
159. [Äiti:]
     520  Sempä hän ensiksi iski
     521  160. Oo [m. K. p.]
161. [Äiti:]
     523  Eppäs tehny niin k[uin] käsk[in]
     524  161 a. Iskit ensin sen [tynnyrin]
     525  162. Oo [m. f. k.]
     526  163. Mihin [tehen sian teille]
     527  164 a. Ylimmäisen portin paälle
     528  165. [Ä. t]ehe70
tee: t⌈ehe⌉ : *tehe*.
 [U. u. t.]
     529  167. [N. ku]i[s e. o. t.]
169 a. [Poka:]
     531  Siäla [!] raurat raatelevat
     532  b. Terävät teräiset [- -?]
     533  175. Tehes71
Sana kk:ssa ylipyyhitty.
 [s. y. s.]
     534  176. [P.] yhret [k.]
     535  177. [P.] yhre[t v.]
     536  178. Yhret [l. l.]
181. P[oika:]
     538  [Ka]hret [p. v.]
     539  184. [Tois]a[t t. tois]a[k k.]
[Poika?:]
     541  Eppa[s tehny niin kuin käskin]
     542  184 a. Panit kahret [korvatyynyt]
     543  b. Pan[it] kahr[et villavaipat]
185 a. [Poika:]
     545  Tulkaatte Klavun kamariin
186. [Poika:]
     547  [E.] teitä sinne [k.]
     548  192. Juoksi sitten [A. la]ð[olle]
     549  193. [P. n. nim]i[lle]
     550  199. [On]han [v. n. s.]
     551  200. [F. kan]ssa [k.]
201. Äiti7
kk:ssa pieni alkukirjain.
:
     553  [K.] Kurki [k. r.]
     554  [K.] kiireesti [k. r.]
202. [Äiti:]
     556  [A.] päin [pahoi]ll[a m.]
     557  204. [T. t.] sytytti
     558  207. [Eliin]a fr[ouva n.]
     559  208. [H. Je]ss[susta r.]
     560  209. [K. m. palako]h[on]
     561  210. [T. v. vuatako]h[on]
     562  211. Siksi että [äiteni n.]
(Poika:)
     564  [Että] (viälä viimeiseksi)
211 a. [Poika:]
     566  (Kovan kualeman eressä
     567  b. saisin nährä äiteni silmät)
     568  212. oo mun [Uati v.]
     569  213. [J. jou]ð[u S.]
     570  221. [F. t. s.] kuttu
224. Poika:
     572  Sukkaan aina edestakaisin
228 a. (Poika:)
     574  kuinka kenkin kenkiäni
     575  b. kenkään aina erestakaisin
     576  c. kuin[ka liäkkään tyttäreni]
     577  d. Hyv[in kyllä muari parka]
     578  e. Hyv[in ennen nyt paremmin]
     579  f. Voi [minua vaivaista vaimoa]
     580  230. [H.] kaikki [e.]
236. [Äiti:]
     582  kaikki edest[akaisin]
240. [Äiti:]
     584  Tultiin [S. l.]
     585  241. [Sau]h[u L. n.]
     586  242. [S. K1. kartano]lta
     587  [S. K1. kartano]sta
     588  243. [M. tual]a [tehtänek]kin
244. [Äiti:]
     590  [N. s. sau]h[un] kanssa
245. [Äiti:]
     592  kukon päitä kultatahan
[Poika:]
     594  247. [S. s.lahrata]han
     595  248. [S. p. korveta]han
     596  249. [P. p. pi]doi[ksi]
250. [Äiti:]
     598  Pikkupoikain [polkusiksi]
251. [Äiti:]
     600  Tultiin [K. k.]
     601  255. Otap [p. K. k.]
     602  Laske [p. K. k.]
     603  259. [J. kertoma]han
[Poika:]
     605  [J.] piirtäämähän
[Äiti:]
     607  260. [T. häpeilemä]hän
261. Kirsti (sanoo:)
     609  [Ä.] päästä [Klavus kulta]n
     610  265. [Eliina] pr[ouva n.]
     611  266. [P.] kättänsä [k.]
     612  [P.] kätensä [k.]
     613  269. [Ä. s. ka]ð[ota]
270. [Äiti:]
     615  Vaikkas [k. ka]ð[otat]
273. [Äiti:]
     617  Otti [m. t.]
275. [Poika]:
     619  [Eliina] fr[ouva n.]
[Äiti:]
     621  276. [P.] lasta[nsa k.]
     622  277. [Itkevä]i[stä i.]
279. [Äiti]:
     624  [Ä.] polta poikalastas
280. [Äiti:]
     626  Vaikkas poltat pojaan tuajan
     627  281. [E. s. ole]m [m. poikan]i
     628  284 a. Oo mun vähä Eliinani72
Eliin|ai|ni : Eliinani.
     629  b. Oo mun lapsi parkaiseni
     630  c. Mahdo52
o alleviiv.
 olla miälin kiälin
     631  d. M[iälin] k[iälin] p[orton] k[anssa]
     632  e. Oo mun äite k[ultaiseni]
     633  f. Tehin kaikki mitän taisin
     634  g. Viälä päällekkin vähäisen
     635  h. Ei os syytä piänintäkän
     636  i. Vertaa neulan silmäisenkän
     637  285. [Pala]koon [n. t. p.]
     638  288 a. Eliinainen frouva nauri
     639  289. [O. v. s. p. san]aa
     640  290. [I. äi]di[llensä]
291. [Äiti:]
     642  Raukkesi raukka samassa
     643  292. [L. l. si]sähän
     644  293. [U. ilmevalkia]han
Ä[iti]:
     646  Syttyi [i.]
     647  293 a. Se oli meno nuaren frouvan
295. [Äiti:]
     649  Eli [k. v.]
295 a. Äi[ti:]
     651  Jesus äijänä käveli
(ks. edell. tapa[an = nr. 9, 172:sta alkaen]
     653  297. Nautoja71
Sana kk:ssa ylipyyhitty.
 [navetan täysi]
     654  302. [I. aittans]' [k.]
     655  304. [Je]ss[us m. k.]
     656  321 a. Tuala on toi kl[avus] k[urki]
     657  324. [Kannukset vähän n.]
     658  327. [Mi]s[äs o. t. K. h.]
     659  327 a. Tuala on toi [Kirsti huarra]
     660  334. [P. p. säkki]h[insä]
     661  339. [A. alloin syvi]h[in]
     662  341. [K. n. uroh]o[n]
1 Ks. nr. 7:n alahuom. 1. Vrt. nr. 9:ään.
2 Minä olin 13, 14:n v[uoden] ijällä kuin isäni kuoli, en ollu viälä rippiskoulun iässä (nyt 59 vv; siis 1833 vn paikoilla). Isä, Matti, oli (Hämeen) Kyröstä Vesajärven Santalan torpasta ja oli nainut täältä. Mäkipään rystollista (Tuamaan talosta) Siitä sitä sanottiin välistä Santa-Matiks, välistä vaimon nimestä Kaisan Matiks. Se oli vähän hurja ja rupesi naituansa juomaan, niin että [yläp.: jonka tähden] vaimo tuli tänne veljensä luo (Tohka) Tohaalle Jojen pohjan kylään. Mutta vuoden päästä mies tuli perästä ja oli kymmenkunnan vuotta [yläp.: kymmeniä vuosia] Laukon taksvärkkimiehenä lankonsa puolesta, jonka olisi pitänyt Laukon tolpparina panna mies puolestaan kartanon työhön. Tytär ei vielä silloin syntynyt ollut. Sitten ne muutti Muutti [!] Mäkipäähän vaimon äitin luo ja olivat siellä jonkun aika[a], siksi kuin hän perunajääkäriä[!] asetettiin ja kävi kolmena vuanna jos el enemmän Porissa (asui niin kauvan vielä anopen luona). Sotamiehenä se sai nimen Modig, jolla herrasväki sitä aina kuttui. Kuin se sotapalveluksesta pääsi, niin hän rupesi itte huanetta tekemään Karkussa (Kosken rystollista otetulle) Eijerin maalle. Siellä se asui kuolemaansa asti. Siellä tytär syntyi, mutta eno sen otti tänne kuin se oli 8-nnella tänne kasvatetyttäreksi. Kotona virren oppi isältänsä, joka lapsillensa opetti kaikellaisia turhia arvootuksia sekä hyvempää että huonompaa ja muuta, "ettette vallan tuhmia olette", "turhempaa ja parempaa" niin opetti myös useampia jumalisia virsiä että ne vallan ulkoa osasi niin kuin hän on ne myöhemmin kirjasta [yläp.: arkista] nähnyt. Vanhemmat eivät täällä enää asumassa olleet, sen jälkeen kuin isä sotamiehestä pääsi muuta kuin mitä joskus vieraissa kävivät vaimon äitin luona ollen silloin yötä tai pari siellä. "Ei hän puhunu koskaan sitä" että olisi Laukossa Laulanut Lönnrotille Törngrenin luona. - (Kuin vanha isä oli kuollessaan, el muista koska ei silloin kotona ollut eikä silloin kuin hautaan pantiin, mutta täällä enonsa luona). Mp. kirjottama.
3 Kirjaa ei ole nähnyt, mutta ei muistanut varmuudella oliko kuullut toistenkin laulavan. Jos viime mainittu seikka ei ole virren muotoon [yläp.: muutosta] vaikuttanut, niin on tässä Kantelettaren El. surman perusmuoto. - Huom. Useissa kohden poikkeava. Erittäin tyttären poika ei sanonut muistavansa ollenkaan kuulleen Kant. 235 (Granl. 242), 265 ja 266, 301, 302, 341 seurr. Viivattomat paikat ovat pojan lisäämät. Mp. lis. Tähän painettaessa on "viivattomien paikkojen" eteen lisätty: [Poika:] ja niiden jälkeen: [Äiti:].
4 y suluissa.
5 siel|l|ä : s.
6 Säe kk:ssa ylipyyhitty.
7 kk:ssa pieni alkukirjain.
8 a|i|joi : *Kurki* a.
9 Korjauksesta päättäen korj. ensin: [satulaurro]hon, sitten lisätty : [satula]uro[hon].
10 e alleviiv.
11 hevoset : hevoiset.
12 Säkeitten alkup. järjest.: 32, 31; num. muutettu.
13 kk alleviiv.
14 ua alleviiv.
15 ita alleviiv.
16 r. vrt. kant. toisint. (Mp.huom.)
17 Ru|o|kkia : Ruakkia.
18 ta alleviiv.
19 Se tulessa : S. *mun* t.
20 eä alleviiv.
21 voisi hyvin lukea: Kovei.
22 ee alleviiv.
23 kutaiseni : kultaiseni.
24 U|a|lovi : Uulovi.
25 i alleviiv.
26 u alleviiv.
27 nim|i|lle : nimelle, yl. nim|i|lle.
28 n alleviiv.
29 Pojalla säkeiden järjestys: 104, 103.
30 nes alleviiv.
31 Säkeitten alkup. järjest.: 119, 120, 117, 118; num. muutettu.
32 sta alleviiv.
33 Säkeen alkupuoli ylipyyh., mutta palautettu jälleen.
34 m|a|tkam : mutkam.
35 Alä : Aläk.
36 kolki : kolkik.
37 rr alleviiv.
38 |s[aatu]| : t[ehty].
39 t alleviiv.
40 kiir : kiiruusti.
41 k[ulta]seni : k[ulta]iseni.
42 Huom. Poika ei sanonut muistavansa ollenkaan: kansa kempit kesti juhlat, samoin muutenkin seur. esim. Kant. 235 Granl. 242, Kant. 265, 6, 301, 2.
43 p[iika]seni: p[iika]iseni.
44 s alleviiv.
45 Sana kk:ssa alleviiv.
46 Säkeisiin 155-7 on liitetty reunahuomautus: Obs äitin laulama.
47 ia alleviiv.
48 m[iähi]ll|⌈e⌉| : m[iähi]llä.
49 Kaks : Kaksin.
50 As alleviiv.
51 k[ultai]seni : k[ultai]seini.
52 o alleviiv.
53 ää alleviiv., sanan yl. poika.
54 ss alleviiv.
55 virit alleviiv.
56 ät|i|ni : äiteni.
57 ju|o|[ksi] : jua[ksi].
58 Suamela|an| : Suamelahan.
59 Oo|m| : O.
60 Liina|i|n : Liinaan.
61 l alleviiv.
62 Säk. alussa: |Itkeväs|.
63 a alleviiv.
64 r alleviiv., yl. poik[a].
65 yl. poik[a].
66 r. P[oika].
67 aa alleviiv.
68 Tuol|l|a : T.
69 "Se on huarra joka pitää vaan yksinäistä, mutta se on portto joka pittää toisen vaimon miästä."
70 tee: t⌈ehe⌉ : *tehe*.
71 Sana kk:ssa ylipyyhitty.
72 Eliin|ai|ni : Eliinani.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR X1 16. 42 %
Kanteletar 3:8 40 %
JR 32619 39 %
JR 32610 38 %
JR 34648 38 %
SKVR X1 9. 37 %
SKVR VIII 1013. 35 %
JR 32612 33 %
JR 32611 33 %
JR 34649 32 %
JR 33584 31 %
SKVR X1 17. 30 %
JR 33474 30 %
JR 31493 29 %
JR 32620 29 %
JR 33025 29 %
JR 33542 28 %
JR 33218 28 %
JR 33017 28 %
JR 33216 28 %
JR 85739 28 %
JR 33475 28 %
JR 33654 28 %
JR 33537 28 %
JR 33870 27 %
JR 32617 27 %
JR 33639 27 %
JR 33028 27 %
JR 33018 26 %
SKVR X1 7. 25 %
JR 33541 25 %
JR 33031 25 %
JR 33637 25 %
JR 33585 25 %
JR 34357 25 %
JR 33429 25 %
JR 33428 24 %
JR 33772 24 %
JR 34082 24 %
JR 33656 24 %
JR 33774 24 %
JR 33543 24 %
JR 33027 24 %
JR 34359 24 %
JR 33655 23 %
JR 32634 23 %
JR 33633 22 %
JR 33535 22 %
JR 33029 22 %
JR 33635 22 %
JR 33536 22 %
JR 33634 22 %
SKVR X1 5. 21 %
JR 33805 21 %
SKVR X1 3. 20 %
SKVR X1 4. 20 %
JR 34330 20 %
JR 33026 19 %
JR 32864 19 %
JR 33477 19 %
JR 33632 19 %
SKVR X1 12. 19 %
JR 33961 19 %
JR 33558 19 %
SKVR X1 2. 18 %
JR 33773 18 %
SKVR X1 14. 17 %
JR 32621 17 %
JR 33594 16 %
JR 33595 16 %
JR 34070 16 %
JR 33914 15 %
JR 33021 15 %
JR 33022 15 %
JR 33478 14 %
JR 33591 13 %
JR 33431 13 %
JR 33030 13 %
JR 33020 13 %
JR 33638 13 %
JR 32633 12 %
JR 07567 12 %
JR 33582 12 %
JR 33538 12 %
JR 32622 12 %
JR 33590 10 %
SKVR X1 6. 10 %
SKVR X1 15. 10 %

Contains poems

JR 38227   93 %
SKVR IX1 6.   93 %
SKVR XIV 22.   89 %
SKVR IX1 5.   85 %
SKVR IX1 4.   81 %
SKVR X1 15 α.   73 %
SKVR XV 44.   71 %
SKVR VI1 357.   70 %
JR 32816   70 %
JR 33512   70 %
JR 32616   66 %
JR 48061   65 %
JR 32623   63 %
JR 32613   62 %
SKVR IX1 7.   62 %
JR 32609   61 %
JR 22312   60 %
SKVR XIV 23.   60 %
JR 05014   60 %
JR 34647   60 %
JR 33023   58 %
SKVR X1 17 α.   57 %
JR 32865   56 %
SKVR XIV 1458.   56 %
JR 32614   55 %
JR 34329   54 %
SKVR X1 13.   54 %
JR 32615   54 %
JR 19950   53 %
JR 34328   52 %
JR 33548   52 %
SKVR VI1 356.   51 %
JR 33561   50 %
JR 33424   50 %
SKVR X1 11.   50 %