SKVR X1 6.

skvr10100060
Satakunta — Vesilahti
Borenius, A. A.
1879

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 └ Elinan surma

Metadata

COL: Borenius.
ID: 6.
INF: Hinsala. Juh. Taavetti Priijäri, varakas talon omistaja, synt. 1824. Oppinut virren parh[aastaan] äitiltään.
LOC: Vesilahti.
OSA: X1
SGN: (1986) 22
TMP: -79.

     1  Elinainen neity nuari
     2  Meni hän aittahan mäjelle
     3  Vaski vakkanen käressä,
     4  [Vaski] vakka kainalossa,
     5  5 *[Vaski] avain vakkasessa.*
     6  "Tuallapa Klavuskin tulee."
     7  "Mistä tunnek Klavus kurjen?"
     8  "Tulennosta tunnen tuiman
     9  Jalon jalan heitännöstä."
     10  10 Klavus toi sisähän ajaa
     11  Saran hevoismiehen kanssa.
     12  Kysyi, onko neityttä myyrä.
     13  "Ei ole neityttä myyrä,
vaastaa[!] äite,
     15  Piiat ovat piskuisia,
     16  15 Kanssa kesken kasvusia."
Kl[avus] vast[aa]:
     18  "Onhan teillä vähä Eliina."
     19  "Ei taira vähä Eliina
     20  Panna tyähöm palkollista2
palk|⌈u⌉|llista : palkollista.
     21  Kaitsee3
-ee alleviivattu.
 isoo karjatarhaa,
     22  20 Ruokkia isoo perehtä."
Kl[avus] v[astaa:]
     24  "Kyllä4
kk:ssa pieni alkukirjain.
 mull on Kirsti4
kk:ssa pieni alkukirjain.
 piika,
     25  *Joka taita[a] talon toimet,*
     26  Joka panee tyähön palkolliset,
     27  Kaitsee4
kk:ssa pieni alkukirjain.
 ison karjatarhan,
     28  25 Ruakkia ison perehen."
Eliina5
Elina |Prouva|: E.
:
     30  "Kyllä4
kk:ssa pieni alkukirjain.
 sull on Kirsti4
kk:ssa pieni alkukirjain.
 huara
     31  Joka minun tulella polttaa,
     32  Kovin päivin kualettaapi."
     33  Kirsti hän toi kilkutteli,
     34  30 Rästähällä välkytteli:
     35  "Ah, jos sitäkin olis,
     36  Joka toin parin pahentais!"
     37  Tuli käsky käräjihin,
     38  Käräjihin pohjam maalle6
pohjammalle : pohjam maalle.
.
Kl[avus] käski:7
Sanat kk:ssa ylipyyhitty.
     40  35 "*Oo mun oma armahani8
r. Sisar: kyllä se niin on.
!*"
Eliina sanoi7
Sanat kk:ssa ylipyyhitty.
:
     42  "Minä sanoilla sanelen:
     43  Astup puali saappahasta,
     44  A[s]tut toistet toinem puali9
Säejärjestys merkitty muutettavaksi: 39, 40, 37, 38.
     45  Päivät on viimeiset käressä,
     46  40 Viikot viälä viimeisimmät."
"Nyt siinä ruppee pahhuus leviämään".
Kl[avus:]
     49  "Mitäs teet Kirstiseni?"
Kirsti:
     51  "Pesen huaran10
("huara on ajatusten kautta turmeltu, mutta portto itte työssä, portto merkittee sitä vielä että ne on murhaajia kanssa, että hän on murhamies, lapsensa tappaja y.m. sekannusta"). Kert. sel.
 vaattehia11
h alleviivattu.
."
Kl[avus] vastaten:
     53  "Ompa huaria12
r alleviivattu.
 kaikki
     54  *Viälä parhaatkin piijat*,
     55  45 Vaan4
kk:ssa pieni alkukirjain.
 ei porttoja pualekkaan."
(Kuin Kirsti oli portto)
     57  "Joshan sen toreksi näytät,
     58  Eliinan viisi13
verkaista : *viisi* v.
 verkaista hametta
     59  Annan sulle palkkioksi."
Kirsti:
     61  "Ehkä, kuin pian tahrot,
     62  50 Ole menevinäs käräjihin,
     63  Käräjihin Pohjam maalle,
     64  Astu Aumasten laðolle,
     65  Piänten Niittysten nimelle."
     66  Klaus hankki käräjihin,
     67  55 Hankki päivän, hankki toisen.
     68  "Pane14
Pane|s| : P.
 eväs käräjihin,
     69  Pane matkalle pitkälle
     70  Likiö sijän lihoja,
     71  Karpio kanan munia."
("Arvattavasti silloin viälä15
vi|e|lä : viälä.
 selkähevosella ajettiinkin")
     73  60 Klaus16
a alleviivattu.
 matkaan lähteissänsä
     74  Muisti hän noi Kirstin4
kk:ssa pieni alkukirjain.
 sanat.
     75  Astui Aumasten laðolle,
     76  Piänten niittysten nimelle.
Kirsti:
     78  "Oi mun Eliina prouvaseni,
     79  65 Pitäkäämme piänet piðot,
     80  Niinkuin ennenkin olemme pitäneet
     81  Isäntäjen pois ollessa."
     82  "Oi17
O |h| : Oi.
 mun Kirsti piikaseni,
     83  Tee itte, mitäs tahrot,
     84  70 Älä sitä iske,
     85  Joka minua vasten on pryätty."
     86  Kirsti hän toim mutkam muisti,
     87  Hämpä toin esistä18
es- alleviivattu.
 iski.
     88  "O mun Kirsti p[iikase]ni,
     89  75 Toisat teit toisak käskin."
     90  "O mun prouva19
kk:ssa iso alkukirjain.
 kultaseni
     91  Miinkähän20
ii alleviivattu.
 sijanne tehen,
     92  Teenkö21
Uolevin : *Teenkö* U.
 Ualevin uutehen tupaan?"
Se oli joku muu miäs siällä.
     94  "Tee sijani sinne
     95  80 Ylimmäiseen voovinkihin22
toinen v alleviivattu.
     96  Klaus Kurjen kamarihin23
m alleviivattu.
     97  (Yl[immäi]sen portin päälle),
     98  Siäl on pyssyt poukkavaiset,
     99  Sapelit myäs24
Sapelit : S. *myäs*.
 välkkyväiset,
     100  85 Terävät terä asehet25
Ss:n alkup. järjest.: 83-85, 79-82; num. muutettu.
."
     101  Eliina20
ii alleviivattu.
 rouva mentyänsä
     102  Klavus Kurjen kamarihin.
("käski yhren kertaiset vaatteet panemaan, Kirsti pani kahren kertaiset")
     104  Kirsti toin26
Kirsti: K. *toin*.
 äkkäsi äkistä,
     105  Meni Ualevin luaksi
     106  90 Sanoi sanan, sanoi kaksi:
     107  "Rouva teitä sinne kutsui."
     108  "Mitähän tualla tehen?"
     109  Meneehän27
Menehän : Meneehän.
 sentään arvollansa,
     110  Kirsti perässä pikaa
     111  95 Sarat lukut lukitti,
     112  Sarat teljet teljetteli.
(Telkes sinne molemmat)
     114  Muisti tiän Aumasihin4
kk:ssa pieni alkukirjain.
     115  Muisti Klavun läsnä olon.
     116  "Nyt hän sen toreksi näytän,
     117  100 Josta sanelin sanat.
     118  Tule Klavus katsomahan:
     119  Ualevi emäntäs makas!"
     120  Siältä28
Sana kk:ssa ylipyyhitty, yl. lyjyk.: (Klaus?)
 sinne tultuansa
     121  Hirmuvalkian29
|Karta| Hirmuvalkian : H.
 sytytti30
|viritti sytytytti| *sytytti* : s.
     122  105 Kartanohon kaunihihin
     123  Alle Eliina rouvan.
Lopussa veisataan Klavuksesta että hän tuli hajapääksi31
Runon loppuun lyijyk. kirj. ja ylipyyhitty. Vieressä päiv. 8/7.
.
Eroavat kohdat sekä lisä- ja täydennyssäkeet edelliseen:
     126  1. [Eli]i[nainen nei]ts[y n.]
     127  [E. neit]i [n.]
     128  3. [V. v. kä]ð[essä]
     129  10. [K. t. s. aj]oi
     130  11. [Sa]ð[an] tuhannen [hevois]en [k.]
     131  12. *Kysy: Onko teillä neitsyä myyrä* [K. O. t. nei]ttyttä [m.]
     132  12a. Ei mäjellä neitsyä myyrä
     133  b. Tupa meill' on yljän tulla
     134  c. [Tupa] tulla, toinen mennä
     135  d. Naulat meill' on satulat panna
     136  [Naula] ompi [s. p.]
     137  e. Viälä vaja valjaillekkin
     138  14. [P. o. pisk]a[sia32
Nähtävästi epätäydellinen merkintä, lienee tarkotettu: [pi]k[k]a[sia].
     139  15. [K. k. kas]vasia
     140  23. [p. t. p.]
     141  28a. Eliinan viisi veljee
     142  b. Istuivat pyörän päässä
     143  c. Mistäs löyrät miähen jalomman
     144  d. Tahi muuten kaunihimman
     145  e. Kuin on tämä Klavus Kurki
     146  f. Mikä hullu muu kuin piika
     147  g. Jos ei hullu niin on tyhmä
     148  h. Otti kihlat antoi kättä
     149  i Käsi Klavuksen käðessä
     150  [K. K.] povessa
     151  j. Klavus *(kulki)* kanssa kaunihin vaimon
     152  [K. (k.) k. kaun]ii[n v.]
     153  [K. (k.) k. k.] (emännän?)33
yl. lyijyk. lisätty.
     154  k. Yli Alhon ajeli
     155  [Y. A.] ajoi
     156  1. Laukon lahta kartanolle
     157  [L. 1. kartan]ohon
     158  m. (Tultiin Klavun kart?)33
yl. lyijyk. lisätty.
     159  n. Tuolla as[u]uvat urhot uljahammat
     160  Tällä [u. u.] ⌈Siellä⌉ [u. u.]
     161  o. Viälä vanhat vaattehissa
     162  p. Tuolla Klavun kartanolla
     163  Olit [K. k.]
     164  q. O⌈ð⌉ottain uutta emäntää
     165  [Odo]tit [u. e.]
     166  odott[ain] emännän tuloo
     167  r. Suamen tyttöö kaunihinta
     168  [S. t.] parahinta
     169  [S.] (neittä?)34
r. lyijyk. lis.
 [k.]
     170  s. Viäläpä isompi rahfas35
Rahvas ja lemmen sanojen merkitys laulajalle tuntematon samoin emo. Mp. huom. ("min en tiedä mitäse rahvas on").
     171  [V. i. rah]v[as]35
Rahvas ja lemmen sanojen merkitys laulajalle tuntematon samoin emo. Mp. huom. ("min en tiedä mitäse rahvas on").
     172  t. Lemmin35
Rahvas ja lemmen sanojen merkitys laulajalle tuntematon samoin emo. Mp. huom. ("min en tiedä mitäse rahvas on").
 virren visersi
     173  [L. ] (virttä veisaeli?)33
yl. lyijyk. lisätty.
(Kaikki olivat (muut) iloisia, yksi Kirsti oli pahalla miälellä)
     175  u. Somemmat sanat saneli
     176  (Somat?) sanelmat saneli
     177  Sanat [s. s.]
     178  v. Tästä Klavun kaunihista
     179  x. Toivossa emosta35
Rahvas ja lemmen sanojen merkitys laulajalle tuntematon samoin emo. Mp. huom. ("min en tiedä mitäse rahvas on").
 Laukon
     180  [T. em](oi?)33
yl. lyijyk. lisätty.
 sta L.]
Saattaa puuttua siitä ehtimiseen välisanoja kanssa. - Virressä ylistellään sitte uutta emäntää ja Laukon onnellisuutta että jotkut viikot päivät elivät onnellisna. Siitä jää ny vissin, ennen kuin Kirstistä ruvetaan laulamaan36
kk:ssa on viittaus 8/9 tehtyyn lisäykseen: "joku veljensa taikka niitten Hänen kotoseuransa virressä valittaa: Mistä|s| tule|t| kurja Klavu|s| Panet pääskin pahoille Koskas otat kuulla kaikki Piikaskin piänimmät sanat." Tämä kaikki yliviivattu. Sitten seuraa säkeet, jotka ovat lisäyksissä: #28 y-gg.
.
     182  y. Viälä sitten majalaiset
("m[i]t[ä] ne on")
     184  z. *Seurassa veljesten Klavun*
     185  å. Olit ilon seurassa askareilla
     186  [O.] ilon askareilla
     187  ä. Palvellen natoa37
(nato sanan merkitys laulajallen tuntematoin ).Mp. huom.
 uutta
     188  ö. Kului viikot, päivät pualet
     189  aa. Elon aamun ohjaksilla
     190  bb. Koska pakkoiskin pahaa
     191  cc. Klavus Kurjen kartanolle
(veljet tai muu kotosensa:)38
Korjattu lyijykynällä päälle [kotose]ura.
     193  dd. Mistä tulee kurja Klavus
     194  ee. Panet pääskin pahoille
     195  ff. Koskas otat kuulla kaikki
     196  gg. Piikaskin piänimmät sanat.
     197  30. [Rastähä]ä[llä v.]
     198  31. [A. j.] tuotakin [o.]
     199  36. Sulle [s. s.]
     200  37. [A.p.saappah]a[sta].
     201  38. [A. toiste]n [t. p.]
     202  40. [V. v. viimeis]e[mmat]39
kk:ssa seuraa sitten ylipyyhittynä: Kirsti neuvo, Kirsti pyykillen meni, kuului kolkkina kodasta. Astu Aumasten larolle, Piänten niittysten nimellen. Kl[avus] *Jospa* jahka sen todeksi näytät. Eliinan viisi verkaista hametta Annan sulle palkkioksi. Kirsti: Ehkä kuinka pian tahrot.
     203  45. [Va]i[n e. p. puale]t[kaan]
     204  46. [J. s. to]ð[eksi n.]
     205  52. [A. A. la]r[olle]
     206  56. [P.e.] matkalle pitkälle.
     207  [P. e.] käräjihin
     208  [P. m. p.]
     209  65. [P. p.pi]r[ot]
     210  69. [T. i]ts[e m. t.]
     211  71. [J.] mua [v. o. p.]
     212  73. Tompa hän [e. i.]
     213  75. [Toisa]ʿ[[?]] [t. toisa]ʿ[[?]] [k.]
     214  81. [Kla]v[us k. k.]
     215  92. [Mitä] ma [t. t.]
     216  104. [H.] sytytti
1 Muistiinpantu kolme eri kertaa 1/7, 8/7 ja 8/9 1879, jonka vuoksi alkup:ssä runsaasti lisä- ja täydennyssäkeitä sekä hiukan eroavia kohtia, jotka kaikkijulkaistaan lopussa käyttäen samoja merkitsemistapoja kuin nr:ssa 2 (ks. sen alahuom. 2).
2 palk|⌈u⌉|llista : palkollista.
3 -ee alleviivattu.
4 kk:ssa pieni alkukirjain.
5 Elina |Prouva|: E.
6 pohjammalle : pohjam maalle.
7 Sanat kk:ssa ylipyyhitty.
8 r. Sisar: kyllä se niin on.
9 Säejärjestys merkitty muutettavaksi: 39, 40, 37, 38.
10 ("huara on ajatusten kautta turmeltu, mutta portto itte työssä, portto merkittee sitä vielä että ne on murhaajia kanssa, että hän on murhamies, lapsensa tappaja y.m. sekannusta"). Kert. sel.
11 h alleviivattu.
12 r alleviivattu.
13 verkaista : *viisi* v.
14 Pane|s| : P.
15 vi|e|lä : viälä.
16 a alleviivattu.
17 O |h| : Oi.
18 es- alleviivattu.
19 kk:ssa iso alkukirjain.
20 ii alleviivattu.
21 Uolevin : *Teenkö* U.
22 toinen v alleviivattu.
23 m alleviivattu.
24 Sapelit : S. *myäs*.
25 Ss:n alkup. järjest.: 83-85, 79-82; num. muutettu.
26 Kirsti: K. *toin*.
27 Menehän : Meneehän.
28 Sana kk:ssa ylipyyhitty, yl. lyjyk.: (Klaus?)
29 |Karta| Hirmuvalkian : H.
30 |viritti sytytytti| *sytytti* : s.
31 Runon loppuun lyijyk. kirj. ja ylipyyhitty. Vieressä päiv. 8/7.
32 Nähtävästi epätäydellinen merkintä, lienee tarkotettu: [pi]k[k]a[sia].
33 yl. lyijyk. lisätty.
34 r. lyijyk. lis.
35 Rahvas ja lemmen sanojen merkitys laulajalle tuntematon samoin emo. Mp. huom. ("min en tiedä mitäse rahvas on").
36 kk:ssa on viittaus 8/9 tehtyyn lisäykseen: "joku veljensa taikka niitten Hänen kotoseuransa virressä valittaa: Mistä|s| tule|t| kurja Klavu|s| Panet pääskin pahoille Koskas otat kuulla kaikki Piikaskin piänimmät sanat." Tämä kaikki yliviivattu. Sitten seuraa säkeet, jotka ovat lisäyksissä: #28 y-gg.
37 (nato sanan merkitys laulajallen tuntematoin ).Mp. huom.
38 Korjattu lyijykynällä päälle [kotose]ura.
39 kk:ssa seuraa sitten ylipyyhittynä: Kirsti neuvo, Kirsti pyykillen meni, kuului kolkkina kodasta. Astu Aumasten larolle, Piänten niittysten nimellen. Kl[avus] *Jospa* jahka sen todeksi näytät. Eliinan viisi verkaista hametta Annan sulle palkkioksi. Kirsti: Ehkä kuinka pian tahrot.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR X1 14. 25 %
JR 32622 19 %
SKVR X1 3. 18 %
SKVR X1 7. 15 %
JR 33017 14 %
JR 32612 14 %
JR 33429 13 %
JR 33474 13 %
JR 33635 13 %
SKVR X1 5. 13 %
JR 33537 13 %
SKVR X1 8. 13 %
JR 33218 13 %
JR 34648 12 %
JR 34649 12 %
JR 32610 12 %
JR 33870 12 %
JR 34330 12 %
JR 32611 12 %
JR 33633 12 %
JR 33428 12 %
JR 32620 12 %
JR 33475 12 %
JR 32621 12 %
JR 32617 12 %
JR 32619 12 %
JR 33632 12 %
JR 85739 11 %
JR 33028 11 %
JR 32634 11 %
JR 33543 11 %
JR 33585 11 %
JR 31493 11 %
JR 33655 11 %
JR 34082 11 %
JR 33656 11 %
JR 33637 11 %
SKVR VIII 1013. 11 %
JR 33654 11 %
JR 34359 11 %
JR 32864 10 %
SKVR X1 12. 10 %
JR 34357 10 %
JR 33773 10 %
JR 33020 10 %
JR 33018 10 %
JR 32616 10 %
JR 33634 10 %
JR 33594 10 %
JR 33772 10 %
JR 33639 10 %
JR 33541 10 %
JR 33031 10 %
JR 33774 10 %
JR 33584 10 %
JR 33542 10 %
SKVR X1 10. 10 %
SKVR X1 16. 10 %
SKVR X1 17 α. 10 %
Kanteletar 3:8 10 %
JR 33216 10 %
JR 33026 10 %
JR 32633 10 %

Contains poems

JR 19950   78 %
SKVR VIII 1015.   69 %
JR 75356   51 %