SKVR IX4 1303.

skvr09413030
Keski-Suomi — Kivijärvi
Krohn, Kaarle
1884

Types

6. Loitsut
├ 10. Kotieläintalous
│ └ Karhua vastaan
└ 16. Syntyloitsut
 └ Karhun synty

Metadata

COL: Krohn
ID: 1303.
INF: Kinnula. Heikki Niemi, 34 v. Vanhat vaimot lauloi niitä lapsille.
LOC: Kivij.
OSA: IX4
SGN: 3533.
TMP: 84.

Karhu.
     2  Nurin nuotta potkettiin,
     3  Väärin apaat veettiin.
     4  Säkki alla, näkki päällä,
     5  Puntarit perän takana.
     6  5 Siellä kala kaihastiin (= otettiin),
     7  Eli lohi luiskauttiin,
     8  Sekä hauki hamottiin (= syötiin),
     9  Sekä särjet (l. säret) särettiin,
     10  Maalle kokoon vietiin.
     11  10 Syömäri merestä nousi
     12  kaloja kahtomaan,
     13  Tulen kipuja syömään,
     14  Tulen lientä lakkimaan,
     15  Tälle haittiin tappajata,
     16  15 Runottihin, loihettihin,
     17  Kuolettaaksensa kuhaa,
     18  Tappamahan painajaista.
     19  Sanottiin sanoja,
     20  Koska loihut loihtettiin.
     21  20 Sanottiin saakurille:
     22  Ota tuo omaksesi,
     23  Se paljon pahaa tekeepi,
     24  Se kalaa kahteleepi,
     25  Eväskontit kokeepi,
     26  25 Sekä verkot vetääpi,
     27  Että hatut hajottaapi.
     28  Eipä huolinu tuosta,
     29  Painaiset ei pahennu.
     30  Iskeppä tulta ilman rinta,
     31  30 Välähytä Väinämöinen
     32  Kolmella kokon sulalla,
     33  Kirjavilla kärmehillä.
     34  Siihen kirjat keksittihin,
     35  Sekä käskyt annettiin,
     36  35 Että tulla turmelemahan,
     37  Pahoa pahentamahan,
     38  Sekä köysin köyttämähän.
     39  Ukko Turjasta tuli,
     40  Lintu Lapista laski,
     41  40 Toinen siipi vettä viisti,
     42  Toinen pilveä piirsi,
     43  Kymmenen miestä kynän nenässä,
     44  Tuhat purston tutkamella,
     45  Sata joka höyhenellä.
     46  45 Siinä kälmys (= kelmi) käärittihin,
     47  Pahennus palkittihin,
     48  Köntiö (= karhu) köytettiin
     49  Vietäväksi Viirulahan1
Semmonen paikka, jossa ei ketään asu. Kert. sel.
     50  Pajaan taottavaksi,
     51  50 Että sepät selvittäis,
     52  Sekä pahan parantais.
     53  Siellä Kakkijainen2
Vanhat imeiset sanovat, että tulta kirkkomaasta nousoo, niin ne on kakkijaisia. Kert. sel.
 Hiien lintu
     54  Lensi pajahan paras.
     55  Siellä lyötiin Lynkämöistä3
Sitä sanottiin Lynkämöiseksi sitä, joka sitä pahuutta teki. Kert. sel.
     56  55 Vasaroilla valkavilla,
     57  Kurikoilla kupsettihin,
     58  Kivillä kilotettiin,
     59  Somerolla sotkettiin.
     60  Tästä karkesi karhu,
     61  60 Sekä peto peittojoisi4
= se rupesi tappelemaan. Kert. sel.
     62  Siinä konna konstikas
     63  Hyppäs syvestä ylös,
     64  Sekä naulat nappas,
     65  Että koukut koppas
     66  65 Kynsiksihin kymersi.
     67  Lähti konna kontimahan,
     68  Metsähän meluamahan.
     69  Siellä kaasi kantosia,
     70  Sekä puitaki kumosi,
     71  70 Sekä kivet kallisteli,
     72  Että vuoret mullisteli.
     73  Siitä kasvo Hiien karhu
     74  Sekä kouko5
Karhua sanotaan koukoksi vanhat imeiset. Kert. sel.
 koveni,
     75  Kaasi lehmän, kaasi härjän,
     76  75 Kaasi kymmenen sikaa.
     77  Sika koitti siirtymähän,
     78  Metsän porsas poikimahan
     79  Tuonne ihmisten majolle.
     80  Siellä kouko kommerteli
     81  80 Jättiläisten j[o]ukon luona.
     82  Jättiläinen jätkähytti
     83  Koukoa korvalliselle.
     84  Siinä kouko kommerteli,
     85  Hiien lintu himmerteli.
     86  85 Siinä karhuksi kasvo,
     87  Sekä möröksi rupesi.
     88  Rukoili rumaa miestä,
     89  Kiintosta6
Kuntonen on niitä lappalaisia. Kert. sel.
 kumarteli:
     90  "Anna olla minun täällä,
     91  90 Älä minua ahista.
     92  Minä asun metsikössä,
     93  Sekä kuusikossa kumajan,
     94  En tule enää sinulle
     95  Pahennusta tekemähän.
     96  95 Jos minä tulen likelles,
     97  Pistä mua keihäällä
     98  Sekä ammu pyssylläsi."
     99  Siinä vanno karhu paha,
     100  Ett'ei enää pahenna
     101  100 Kiviköitä kankahalla,
     102  Sekä puita puottele.
     103  "Enkä kantoja kaivele,
     104  Vaan minä kuovin kusiaisia,
     105  Syön niitä syksyn kevähin,
     106  105 Syön metsästä marjoja
     107  Kesällä kun kasvaapi:
     108  Mustikoita murrokossa,
     109  Puolukoita kankahalla.
     110  Tein syksyllä pesäni,
     111  110 Multaharjuhun asetan,
     112  Jossa makaan mahisti (= mahtavasti),
     113  Kaiken talven kaikottelen,
     114  Että en tule tupahan
     115  Enkä ihmisten etehen.
     116  115 Kevähillä keikuttelen,
     117  Sitte kun peipponen pölähti
     118  Meiän maahan laulamahan,
     119  Koivuhun visertämähän."
1 Semmonen paikka, jossa ei ketään asu. Kert. sel.
2 Vanhat imeiset sanovat, että tulta kirkkomaasta nousoo, niin ne on kakkijaisia. Kert. sel.
3 Sitä sanottiin Lynkämöiseksi sitä, joka sitä pahuutta teki. Kert. sel.
4 = se rupesi tappelemaan. Kert. sel.
5 Karhua sanotaan koukoksi vanhat imeiset. Kert. sel.
6 Kuntonen on niitä lappalaisia. Kert. sel.

Contains poems

SKVR VI1 3195 α.   73 %
SKVR XII1 4568.   71 %
SKVR XII1 4564.   71 %
SKVR V3 1281.   66 %
SKVR V2 2541.   60 %
SKVR VI1 3194.   60 %
JR 02444   59 %
SKVR VI1 3216.   58 %
JR 63966   58 %
SKVR IX4 360.   58 %
SKVR IX4 293 a.   57 %
JR 31368   57 %
JR 01234   56 %
SKVR VI1 3215.   56 %
JR 04720   55 %
SKVR VI2 4149.   53 %
SKVR I4 2108.   52 %
JR 31166   51 %
SKVR XII2 5293.   50 %
SKVR XIV 2185.   50 %