SKVR IX4 1096.

skvr09410960
Keski-Suomi — Viitasaari
Tengström, Jaakko
1750

Types

2. Lyriikka
└ 01. Laulut laulusta
 └ Kukku siulla, kukku miulla
6. Loitsut
├ 07. Metsästysloitsut
│ ├ Karhun metsästys
│ ├ Karhunkalloriitti
│ └ Karhunpeijaiset
├ 10. Kotieläintalous
│ └ Karhua vastaan
└ 16. Syntyloitsut
 └ *Karhun synty

Metadata

COL: ?
ID: 1096.
INF:
LOC: Viitas.
OSA: IX4
SGN: Yliopiston käsikirjotuskokoelmat: Jaakko Tengströmin paperit, muistiinpanija tuntematon.1
Runon löytäjät ovat A. R. CEDERBERG ja VÄINÖ SALMINEN (ks. lähemmin SALMINEN, Suom. Tiedeakat. esitelm. ja pöytäk. 1914 1 6-9 ja MSFOu. 35 12, jossa runo ensi kerran on julaistu). Runon iän (samoinkuin kotipaikan) määritteleminen kaipaa vielä lähempää perustelua. Olkoon kuitenkin mainittu, että toimituksen käsityksen mukaan runo on muistiinp. 1700-luvun jälkipuoliskolla, todennäköisesti heti v. 1750:n jälkeen (toisin SALMINEN, ed. main. kohdat). Painatuksen aikana vallitsevan sotatilan vuoksi ei toimituksella ole ollut tilaisuutta verrata tätä runoa alkuperäiseen käsikirjotukseen, vaan on painatuksessa jotakuta toimituksen hakastäydennystä ja selvän painovirheen korjausta lukuun ottamatta noudatettu yksinomaan SALMISEN julkaisua. Loppuun liitetty nimien ja sanojen selitys on tästä jätetty pois.
 Jälkeen v.
TMP: 1750?1
Runon löytäjät ovat A. R. CEDERBERG ja VÄINÖ SALMINEN (ks. lähemmin SALMINEN, Suom. Tiedeakat. esitelm. ja pöytäk. 1914 1 6-9 ja MSFOu. 35 12, jossa runo ensi kerran on julaistu). Runon iän (samoinkuin kotipaikan) määritteleminen kaipaa vielä lähempää perustelua. Olkoon kuitenkin mainittu, että toimituksen käsityksen mukaan runo on muistiinp. 1700-luvun jälkipuoliskolla, todennäköisesti heti v. 1750:n jälkeen (toisin SALMINEN, ed. main. kohdat). Painatuksen aikana vallitsevan sotatilan vuoksi ei toimituksella ole ollut tilaisuutta verrata tätä runoa alkuperäiseen käsikirjotukseen, vaan on painatuksessa jotakuta toimituksen hakastäydennystä ja selvän painovirheen korjausta lukuun ottamatta noudatettu yksinomaan SALMISEN julkaisua. Loppuun liitetty nimien ja sanojen selitys on tästä jätetty pois.

Efter de gamlas berättelſe, äro i fordna tider wid biörnſlag och desſ hufwuds affärd, följande widſkeppeliga Runor e[ller] ſånger brukade. När de til biörnſlaget beſtämde Karlar ſig ſamlat, at utlöpa på deras ſkidor, hafwa de ſiungit följande Runo
Pag: 1ª.
     3  Ohtoiſeni Linduiſeni ://: (a):
     4  Caunoſeni Culdaiſeni ://:
     5  Anna rauha raavaille (b).
     6  Sondareiſille ſovindo ://: (c).
     7  5 Uckoiſeni Linduiſeni ://: (d)
     8  Caunoſeni culdaiſeni ://:
     9  Käy̏pä caiten carjamaita (e).
     10  Lävitellen lehmi-tarhat ://:
     11  Läheppä tähän latuhun2
Alkuaan ollut latun ſinä, hu kirjotettu rivin yläpuolelle.
 sinä Jumala (f).
     12  10 Hihtavaha hikehen,
     13  Väſytellen väinämöinen ://: (g)
     14  Tuopa tänne tuonembata ://: (h)
     15  Joſa hieſä hihtaiſit
     16  Hikeen hijen hiuxen ca[rva?]t3
Hankautunut näkymättömäksi.
 ://: (i)
     17  15 Nouva naula pohjolaſta (k)
     18  Pȁte pitkäſtä peräſtä ://:
     19  Elä hihätä mieſtä hikehen ://: (l)
     20  Hijeſtä hiuxet noutama,
     21  Että ne calcarooon kävisi ://: (m)
     22  20 Tuopa Lembo lepeelle ://: (n)
     23  Tänne Saalis saapuille ://:
     24  Minun kõy̏hän miehen py̏ỷxeni ://:
     25  Minä hajotan hambaan (o)
     26  Levitän Leucaluun
     27  25 pieni poica pickuruinen ://: (p)
     28  Eikö mieſtä melkiätä minuſa ://: (q)
     29  Minä vaſamani valmiſtin (r)
     30  Minä jouſeni jännitin
     31  Tätä lindua vaſtaan
     32  30 Metän cullaiſta cuningaſta (s)
     33  Tapion cainaloſa ://: (t)
     34  Eipä ſinuſa mieſtä ennen ollut (u)
     35  enemin cuin tarvittihin
     36  Tähän miehen puſcahan pÿhän ://: (w)
     37  35 Seiſo mieſtä rinnoin cuin ſeinä
     38  Sinä pyhäjoen putaan mieſi ://: (x)
     39  Honginkoſta ſinun ſucuſi (y)
     40  Hongotar ſinun ſucusi (z)
     41  Elä käy mieſtä ylpiämäſti ://: (A)
     42  40 Minä mies veljes poica
     43  Cumma lähtiſin täſtä laulamoihin (B)
     44  Sun ſucuaſi ſyndyäſi
     45  Minä pieni poica pickuruinen (C)
     46  Nouva hijeſtä nyt patoa (D)
     47  45 Vāhimaſta veljeſta nuorimaſta
     48  Sugumaſta ſÿndymäſtä ://:
     49  Ennen cuin minun käteni kändÿ ://: (E)
     50  Sopicon cuckana cuſen alla ://:
     51  Minä ranini rakennaiſin (F)
     52  50 Minä hopiaſta honganoxat
     53  Jotca mäellä panduna on ://:
     54  Cucko ſinulle, cucko caikelle kylälle!! (G).
Nota 1º.
     56  Tule tuhat tulinen perkele awuxi, elä mieſtä pila; Ei ſinun pidä mieſtä haukaman, raukaiſepa ſinun perkele, omalla tekemälläs weitellä tekemälläs terä ellä.
     57  Eikö mieſtä meiſä ole ://:
     58  55 Näilä auceilla ahoilla
     59  Metän leveillä lehoilla ://:
Nota 2⁰
     61  Perkele ſinun hedelmäs olcon: En mina ſitä waſten keihäſtä tuonut ettei ſe miehen pyſtyis, colme puta ſinun peſäs owella, etelän caiki peſän owi
     62  Olcon ſeppäs takomaha (H)
     63  Iſäſi tekemää.
     64  60 Pyhkäiſe vaſeman candapähän ://: (I)
pag 2⁰
     66  Piſtä jurikan kylkehen ://:
     67  Ne rauvat jotca ſepän pajas
     68  Tekemät ollut on ://:
     69  Joſpä ſinä luntun Lumoiſit (K)
     70  65 Että pysſytkin pylväis cumoiſit (L)
     71  Rauta kinnut kiljuis peräſtä ://: (M)
     72  Jotca pajas ovettomas tehdyt
     73  Miehen luckoin polkimiſa ://:
     74  Cuin ei tuldaha ota ://:
     75  70 päſtä pysſyſi perin (N)
     76  pipun corvallisten myöden ://:
Nota 1º.
     78  Nin perkele ſinua ottacon, jos ei J:la minua auta täſä aſiaſa jumala minua autacon täſä matcaſa!
Därefter då jägarena utlupit ifr. åkergrin wände the afwigt wänſtra ärmen på pälſen och hafa med ſit ſpjut nedſlagit det rijsbandet, hwarmed gärdesgårdsſtörarne woro hopbundne wid grinden.
Sedan biörn blifwit lyckel. ſlagen och flådd i ſkogen, hemtades tillika med huden Kiöttet hem til bys, och utnämndes en wiſs dag, när de, ſå kallade (o) Couvon pää-liset, eller (P) Häät ſkulle ſiras. Til detta hederwärda gelag ſammanſkiöts något ſpanmå l at redas til öhl och brännwin. Då den beſtämda dagen4
Kirjoitettu rivin yläpuolelle.
 kommit, har folket ſom tilförene klädt ſig i deras Kyrko Kläder ſamlat ſig på et hemman; och där förordnades den felndne biörn til äreminnen, en gåsſe til brudgumme, och en flicka til brud [hwil]ken5
Paperi kulunut läpi.
 varit klädd efter landſens ſed i brudaſkrud. När måltidstiden infallit, har til mat blifs tilredt, förutan annat, i ſynnerhet den dödas egit Kiött med ärtſoppa. Hufwudet har blifs ſatt aldraförſt i fatet thärefter i andra Kiöttet, hket få i ordning inbars ifr Kiöket. När den ſom bar hufwudet kommit til förstugu tröſkeln, ſå ſkulle han el[ler] hon ſäga följande orden.
Nota 2.
     82  Pois olcon poijat porſtuaſta
     83  Pijat pichti-puoliſiſta,
     84  75 Hyvän tulleſa tupan
     85  Autuan ſiſälle aſtuiſa.
Det fatet, hwari hufwudet legat uppſattes öfwerſt i bordsändan, och de andre under i ordning. Härefter ſatt ſig folket til bords, men brudgummen och bruden i bordsändan. Efter måltiden ſedan bröllopsfolket mättat sig af de beſynnerla rätter. Nota: Intet been fick nedkaſtas, utan ſamlades i fatet (ſå draks en ſtund thärefter, och ſangs ofwanskrefne Runo. Sedan ſtego twå el[ler] flere karlar til det utgnagade hufwudet, ſom låg än i fatet på bordet, de ſökte med fingrarne at
pag 3
löſa tanden /: Tora hammas kallad :/ ifrån hufwudskråft och då därtil greps, har en af dem ſagt följande ord
Nota I⁰
     90  Joco otan ochtojani
     91  alan ambu-Linduani
     92  repäiſen Leucaluita.
Entel. har proceſſen börjadt, när det utgnagade biörnhuf d ſkråfwet med benen ſkulle utbäras, då ſtodo alla gäſterna up. Förſt börja brudgummen och bruden gå i brädd ſedan gick en Karl, bärande et Käril med öhl uti; thärnäſt fölgde ſångaren, ſom ſang den här nedanföre ſkrefne Runo, och efter honom then ſom bar hufwudet med benen i et fat, annat folk ſom wille giöra ſälſkap gick efterſt.
Nota (2)
Runo ſom ſangs under det Biörnhufde t utbars lyder ſå:
     96  80 A: Minä veiſin metzäähän ://: (a)
     97  Culdaiſen cuningani ://:
     98  Petäjän oxaan menningöſä ://: (b)
     99  B: Tälä minun poicani pä ://: (a)
     100  minun culdani cuvusta ://: (b)
     101  85 Täällä vanhin poica veljexiä ://: (c)
     102  On minun poikani poloiſet
     103  Jopa ne uhuſa uvutettin ://: (d)
     104  Eipä minuſa mieſtä enſingähän ://: (e)
     105  Tulin tänne cuhtuhin hyvin ://:(f)
     106  90 Tälle peſälle pahalle (g)
     107  Tälle oxalle onnettomalle ://:
     108  C: Elä mieſtä nurin ſilmin cato ://: (a)
     109  Catzo mieſtä nuttuhin ala (b)
     110  Mull on pieni Livi pickaruinen ://: (c)
     111  95 (D): Cumma tähtiſin Jumala ://: (a)
     112  Täſä onnettomaſa tilaſa (b)
     113  Täſä vaivas vaikiaſa ://:
     114  Jopa jouduihin outoon tilahan ://:
     115  (E): Minä mies olen metän käviä ://: (a)
     116  100 Cuin joiſin pääs calloiſa (b)
     117  Pääſi raolle rakennaiſin ://: (c).
     118  Paniſimba hopia ſiaſi
     119  Culda cainaloſi ://:
     120  Jotteipä ſinun pidäis liehuaman ://: (d)
     121  105 Ei männyn oxaſta putoman
     122  Eikä joca coira ſyömän ://: (e)
     123  Jopa minä join pääliſeſi ://:.
     124  Tule turvaxi cotinen ſauva ://: (f)
     125  (F): Minulla on kihlattu morſian ://: (a)
     126  110 minä menin tänne köyhä mieſi ://:
     127  Tähän paicahan pahaan ://: (b)
     128  Joc on covalla onnella coettu ://:
     129  Tielle tuimalle tundemattomalle ://:
     130  (G): Minä aſian arvelin (a)
     131  115 Ettet pahoja tekiſi ://:
     132  Säyläiſin minä keihäni (b)
     133  Wielä väki nauloilla Kini
     134  Ja vietin ſinne geveri ://:
     135  Coſka täſtä lähdin hihtämähän ://:
     136  120 Ongo ſulla luidet ſuxet
     137  mulla on rautainen veitzi ://:
     138  Oma puuko miehen tupeſa ://:
     139  Suxet tehdyt puuſta
     140  Suxet tehdyt janhoxeſta
     141  125 mulla on jalcainen lylyinen ://:
Nota 3º.
Mene ſinä tuli Helfwetin, etkö ſinä minusſa mieſtä lule ole-
pag. 4.
     145  wan, enſingän, ennengän.
När de kommit til hufwudſkalle platzen, det har warit wiſt ſtälle dijt altid hufwuden blifs afförde, ſatt det at hänga på en quiſt af talträd, och benen öfrige thär i roten. Til et valete draks ölet ſom i procesſen dijt blef burit, och ledan hafa de kommit i ſamma ordning tilbaka, ſom de dijt farit, doch tyſt.
En Runo at ſiunga då Boſkapen om wåren utſläppes i bet, och man wil bewara dem, at biörn den fommaren ei ſkal dem ſkada.
     148  Ohtoiſeni Linduiſeni ://:
     149  Anna rauha ravaille ://:
     150  Sonda-reiſille ſovindo ://:
     151  130 Näillä pienillä pihoilla
     152  Capeilla carjamailla ://:
     153  Käypä pijlten pihojani
     154  Caiten carja peldojani ://:
     155  Pane panda pihlainen ://:
     156  135 Joſei pidä pihlainen panda
     157  Sitte rauvaſta rakenna ://:
     158  Joſei rautainen pidä
     159  Pane panda vaſkineinen ://:
     160  Joſei pidä vaſkinen panda
     161  140 Syöxe culdainen corenda ://:
     162  Kapu Kjelen cundimihin ://:
     163  Kätke kynnet carvohiſi
     164  Hambat ikenihiſi ://:
     165  Lucko Luojan ſuun eteen ://:
     166  145 Haitta herran hambaiſihin ://:
     167  Anna ſijkoina mennä
     168  Culexoina cuondaloina ://:
     169  Kivet ſull on kiſcoaxenſi ://:
     170  Kannot caiviſtellaxenſi
     171  150 Nouſe pois coti noroſta
     172  mene toiſeſtä mäeſtä ://:
     173  Upota cuuta, ilmat täytä ://:
     174  Tee taivas terneheiſin ://:
     175  Kanna calvo ſilmäin päälle
     176  155 Sumu ſilmille ſivellä
     177  Haoxi minun omani!!
Anmärkning:
Runorne ſiunges efter färdeles melodie, och näſtan hwar rad uprepes twå gångor, runkandes med kropp hijt och dijt.
Anledning at efterſöka biörn Runorne, h[wil]ka här åfwan före anförde äro gaf mig det, at wid 1662 års præpoſital viſit: Kiwijärwi Kapelboarne blifs angifne huru de utburit et biörnhufwud, med ſå ng och ringning i Kyrkoklockan. Den tid har wid denna Förſamling få kunnat läſa i bok, hwaraf kunde ſlutas, at ingen gudel[ig]. Salm wid berörde procesſ blifft misſbrukad. Likwäl berätta ... wår [egen ?]6
Joku epäselvä lyhennys.
 Sockneklockre, ſom i fin ungdom hörtt biörnrunorne at desſe ſkrefne icke äro ſamme, som här i Sokn, tilförene blifs ſiungne, de ſånger han, hafa warit på nöiſamt ſätt updicktade, ſå at desfe måtte wara Öſterbotniſke, ifr Pyhäjärvi hijt inlupne, emedan dels the ſkola wara mäktige Runomäſtare, dels, den ſom mig uppgaf desſe, bor näſt til ſagde Socken.
Finſka orden i desſa Runor, för en owan, äro ſwåre at förſtå, nog giorde mig, af den ſom upgaf Runorne, underrädtade nå gorlda om orda förſtåendet, och meningen ſom här för rooſkul anmärkt är.
     182  ............
1 Runon löytäjät ovat A. R. CEDERBERG ja VÄINÖ SALMINEN (ks. lähemmin SALMINEN, Suom. Tiedeakat. esitelm. ja pöytäk. 1914 1 6-9 ja MSFOu. 35 12, jossa runo ensi kerran on julaistu). Runon iän (samoinkuin kotipaikan) määritteleminen kaipaa vielä lähempää perustelua. Olkoon kuitenkin mainittu, että toimituksen käsityksen mukaan runo on muistiinp. 1700-luvun jälkipuoliskolla, todennäköisesti heti v. 1750:n jälkeen (toisin SALMINEN, ed. main. kohdat). Painatuksen aikana vallitsevan sotatilan vuoksi ei toimituksella ole ollut tilaisuutta verrata tätä runoa alkuperäiseen käsikirjotukseen, vaan on painatuksessa jotakuta toimituksen hakastäydennystä ja selvän painovirheen korjausta lukuun ottamatta noudatettu yksinomaan SALMISEN julkaisua. Loppuun liitetty nimien ja sanojen selitys on tästä jätetty pois.
2 Alkuaan ollut latun ſinä, hu kirjotettu rivin yläpuolelle.
3 Hankautunut näkymättömäksi.
4 Kirjoitettu rivin yläpuolelle.
5 Paperi kulunut läpi.
6 Joku epäselvä lyhennys.

Contains poems

SKVR XII2 6458.   93 %
SKVR XII2 6537.   68 %
SKVR XIII3 9555.   60 %
KR 47:40   57 %
SKVR XII2 6840.   51 %