skvr09403740
Keski-SuomiKeitele
Krohn, Kaarle
1885

Metadata

COL: Krohn
ID: 374.
INF: Leppäselkä. Aapeli Järvi. Kuullut Keiteleen kirkon mieheltä Leppäselän kylästä. Se oli keränny Höyryn kylällä Koljoselta ja Huuskoselta. Muistiinp. Petäjämäen kylässä.
LOC: Keitele.
OSA: IX4
SGN: 15155.
TMP: 85.

Veistä nousseelle ja ruumiin kalma.

Kun on puhallus jalassa, - tuulikas -, niin pitää ottaa 3:lta veropiiriltä pihlajat ja niitä pitää saaha 9, ja sitte halasta keskee halki. Ne pitää juurineen ottaa, ja niissä ei saa olla oksoo, ja pujotella kahesti yläältä päin ja 1:n kerran alaalta päin, kun ensin peseet tekee, ja hakee vettä 3:lta veropiiriltä 3:sta lähteestä (kaikkiaan), ja sitte kun rupee vettä ottamaan, niin ottaa 3:et leppästä vihtoo, jotka on yksikesäsiä, ja kun mänöö sen vein luokse, niin lyyä veteen ja sanoo jotta:
    3  "Nouse neitonen veestä,
    4  Hienohelma hetteestä,
    5  Nosta mettä kämmenelläs
    6  Kipeille parannukseksi,
    7  5 Vammoille voiteiksi!"
Sitte ottaa vettä astiaan ja joka lähteellä sillä lailla tehtävä. Sitte pitäs päästä semmoselle joen rannalle, joka etelään päin juoksoo pohjosesta päin, ja ottaa siitä taas vettä ja siihen pitää hopeeta vuolasta vielä, niihin lähteisiin kanssa. Koskella samalla lailla piiskata. Sitte kahtoo maalta päin, kun mänöö hakoja jokeen, niin siellä vein sisässä kirveellä lyyä. Kahella lyönnillä pitäs saaha lastu toiselta päin ja toiselta päin ja 3:sta haosta niitä, ja siellä pitää olla niin kovaluontossa, että siellä näköö jotain. Tulla pois ja sitä vettä lasiinsa kerätä ja ne lastut. (Ne on vein jälelle, ja ne lastut on tuulikkaan jälelle, joka on tuulesta tullu.) Sitte pitää pellon seipäästä naavoja 3:sta kohti ottaa, päivättömän pohjosen puolelta. Sitte kun on semmonen huone, jossa on ruumista piettynä, niin kun mänöö sisään, niin 3:nnesta siltapalkeesta vuolasta lastu siihen veteensä ja perästä sitte 3:nnesta hirrestä ylös päin, kun sillasta nousoo, ja panna vaan siihen veteensä. (Se on sitte ruumiin kalman jälelle.) Ja sitte katella kuivia leppäsiä, jotka itestään kuivaa metsässä, lepän pöhlöt, niitä keitepuiksi, ja kattila pitää olla keittäissä. Sitte kun se on saanut sen kiehumaan tulelle, niin sitte pitää ottaa, kun se ensimäisen kerran rupee vaahtee tulemaan, kun se rupee kiehumaan, silloin revästä se patansa ulos tulelta, että se vaahti loppuu pois ja panna 9 kertoo sillä lailla ja ne sitte ne lepän varvut, joilla on piiskannu niitä lähteitä, niistä tehä vasta, jolla kylvetetään sitä vammaista. Sitte kun se on saatu kiehutetuksi, sitte se alkaa olla valmista, sitte tuuaan vammainen, sitte kun alkaa kylvettää, yhen kerran vastapäivään, alkaa kiertee yläältä päin alas päin. Lyöpi jalkoin asti sitä alastonta raatoo ja kahesti myötäpäivään ja siinä sanoo lyyvessään jotta:
    9  "Nouse neitonen veestä,
    10  Hienohelma hetteestä,
    11  Nosta mettä kämmenelläs
    12  Kipeille parannukseksi,
    13  10 Vammolle voiteiksi!"
(Hyvin luonnossaan.)
Sitte ne pihlaset pannat ottaa ja yhen kerran yläältä päin ja kahesti alaalta päin ja sitte 3:et viitaketta ottaa ja ne kyn[s?]istä sitoo taas, toinen toisensa kärkeen liinolla kääriä, mutta ei solmita, ja niillä samalla tapoo pujotella. Sitte sen vetensä kerätä, kerätä takasin lasiin ja viiä niihin lähteihin, niinkun on ottanna ja se vasta kanssa, ja sitte viiä sinne koskelle, mistä on vettä ottanna, ja siinä koskessa joku seiväs lyyä pystyyn, johonka panoo vastansa varvulla kiini, että jos sitte siitä rupee sille pahantekijälle tehto tulemaan, niin sen saapi vasta käsiin, mutta jos se upotetaan pohjaan, niin sen piru tappaa.
(Vielä paremman sais, pujotuspanna[n], ukon särkemistä puista.)