skvr09101010
Häme — Sääksmäki
Borenius, A. A.
1879
Alkusanat.2
|
||||
| 2 | Ruvekkasme rohjekkasme | |||
| 3 |
kauniissa joukos3 Kerääjän selitys: Arvata sopii että kertosana alkuaan oli "Kaunis joukossa
jumala" (josta nykyinen lyhennys helpoimmasta olisi voinut syntyä) kerrottaessa
muistettiin vaan sanat jotka saivat puhekielessä tavallisen järjestyksen, kuin
ei niitä nuotti enää sitonut = yhdistänyt ja ymmärrettiin osaksi väärin
niinkuin usein ja helposti tapahtuu. Vrt. esim. Kaitse kaun. jumala y.m. Ks.
Kalevalan sanaluettelo. Että tämä alkusana alkuaan on ollut yhtä säännöllinen
mitaltaan kuin itse virret, siihen ei anna näiden virtten luja muoto mitään
epäilyksen siaa.
|
|||
| 4 | Älkäsme ääntämme hävekkö | |||
| 5 | k[auniissa] j[oukos] | |||
| 6 | 5 Vaikk on lapset laulamassa | |||
| 7 | k[auniissa] j[oukos] | |||
| 8 | Pikkuisekkin pirisemässä | |||
| 9 | k[auniissa] j[oukos] | |||
| 10 | Heikot virret heittyöllä | |||
| 11 | 10 Annas mun käjen kukuttaa | |||
| 12 | Merihelmet helkytellä | |||
| 13 | Saksan pähkinät sanella | |||
| 14 | Ruotsin ruokoisten puhella | |||
| 15 | Turuun urvut uikkajoelle | |||
| 16 | 15 Väätty vaski vaikkajoelle | |||
| 17 | Tekkäämme sinistä silttaa | |||
| 18 | Uikaamme punainen porras | |||
| 19 | Jumaloihin mennäksemme | |||
| 20 | Jumaloihin puhtahisiin. | |||
| Eroavat kohdat ja korjaukset edelliseen: | ||||
| 22 | 2. [k. jo]v[kos] | |||
| 23 | 5. [V. o. l. la]v[lamassa] | |||
| 24 | 9. [H. v. heitty]ve[ll]en | |||
| 25 | 13. [Ru]a[tsin r. p.] | |||
| 26 |
[Rua]tt[in r. p.]4 Korjaus pyyhitty.
|
|||
| 27 | 14. [T. urut uikkajo]j[ell] | |||
| 28 | 15. [V. v. vaikkajo]j[ell] | |||
| 29 | 16. [Te]h[käämm] (siellä) [s. s.] | |||
| 30 | 17. [Uikaamm p.p.] | |||
| 31 | 19. [J. puhtaisiin] | |||
| 32 | [J. puh]taisihin. | |||
| Siit kuin nämä alkusanat oli laulettu lauloivat aina Mataleenan virttä toiseksi virreksi (minun nuoruuðen aikana) siit Inkerin virttä ja joskus Annikaisen virttä viimeiseksi. Ei sitä usein laulettu. Ison Eerolan emäntä selitti asiaa samoin kuin Gottl[und] että alkusanojen jälkeen otettiin joko Mataleenan tahi Inkerin tahi Annikaisen virsi sen mukaan kuinka kauvan nuoriso tahtoi laulaa ja vuorella olla. | ||||
|
1
Borenius kirjottaa: Riðvalassa ja panee ð:n yläp,
r:n. Sitäpaitsi hän huomauttaa: Gottlundin muoto "Rilvala" on epäilemättä
Hauhossa kuultu, josta hän tuli tänne. 2 "Kolme niitä on alkusanoja lukematta. Kert. huom. 3 Kerääjän selitys: Arvata sopii että kertosana alkuaan oli "Kaunis joukossa jumala" (josta nykyinen lyhennys helpoimmasta olisi voinut syntyä) kerrottaessa muistettiin vaan sanat jotka saivat puhekielessä tavallisen järjestyksen, kuin ei niitä nuotti enää sitonut = yhdistänyt ja ymmärrettiin osaksi väärin niinkuin usein ja helposti tapahtuu. Vrt. esim. Kaitse kaun. jumala y.m. Ks. Kalevalan sanaluettelo. Että tämä alkusana alkuaan on ollut yhtä säännöllinen mitaltaan kuin itse virret, siihen ei anna näiden virtten luja muoto mitään epäilyksen siaa. 4 Korjaus pyyhitty. | ||||
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
| SKVR IX1 80. | 51 % |
|
| SKVR IX1 95. | 49 % |
|
| SKVR IX1 113. | 47 % |
|
| SKVR IX1 117. | 47 % |
|
| SKVR IX1 84. | 45 % |
|
| KR 50:2 | 45 % |
|
| SKVR IX1 136. | 45 % |
|
| SKVR IX1 104. | 44 % |
|
| SKVR IX1 130. | 41 % |
|
| SKVR IX1 76. | 40 % |
|
| SKVR IX1 88. | 37 % |
|
| SKVR IX1 144. | 37 % |
|
| SKVR IX1 129. | 37 % |
|
| SKVR IX1 121. | 34 % |
|
| SKVR IX1 128. | 29 % |
|
| SKVR IX1 106. | 29 % |
|
| JR 39618 | 28 % |
|
| SKVR IX1 141. | 27 % |
|
| SKVR IX1 92. | 27 % |
|
| JR 33993 | 26 % |
|
| JR 05439 | 16 % |
|
| JR 32607 | 15 % |
|