skvr09100941
Häme — Sääksmäki
Blåfield, August ja Varelius, Antero
1846
| [[ Ennen tekstejä 95-98]] | ||||
Ritualan Helka-virret pränttäytetyt Hämeen kansan Ystäviltä. Helsingissä 1846. |
||||
| Koska nykyisinä aikoina vanhat laulut ja leikit näkyvät vähenevän ja unohtuvan kansassa semmenkin läntisillä Suomen mailla, on niiden, jotka vijatointa huvitusta hyväksyvät, kojettaminen kirjoitettuna eleellä pitääʿ niitä vähiä, jotka synty-paikoillamme vielä, niinkuin hämmenevä ehtoo-rusko, muistuttavat menneitä aikoja. Semmoisia vanhuuden muisteita ovat nekin leikit ja laulut joita Sääksmäjen Ritualassa on huvituksena pidetty ja Helanhuutamiseksi kutsuttu. Niilleʿ Teistä, Rakkaat Maamiehet, jotka ette itseʿ oleʿ olleet Ritualassa Helka-juhlaa viettäissä, annetaan tässä vähän tietoa siitä. Tässä kirjoitamme niin, kuin sitä vietettiin vielä joku vuosi sitten; nyt on jo ruvettu siinä yhtä ja toista laimin lyömään, esimerkiksi: valkiata ei oleʿ näinä vuosina enääʿ ollut Helka-vuorella, niinkuin ennen. Hela-tuorstaina eliʿ Helka-tuorstaina iltapuolella kokoontuivat entisinä aikoina Ritualan neitseet Raitinristilleʿ, josta käsii-kädessä neljin viisin rinnastusten läksivät laulellen kulkemaan pitkin kylän raitteja ja teitä, ja viimeksi pysääntyivät Helka-vuorelleʿ, joka on vähän ulkona kylästä. Täällä viettivät vähän ajan leikeillä ja hypyllä Hela-valkian ympärillä, sitten palasivat taasen joukossansaʿ kylään, jossa, jos vielä aikaa oli, leikkiä ja iloa jatkettiin. Niin hypätessä kuin kulkeissakin lauleltiin näitä Helka-virsiksi kutsutuita runoja. Näin tekivät jokaisena pyhä-ilta-puolena Pietarin päivään astiʿ. Vanhaan aikaan eivät saaneet muut kuin puhtaat neitseet Helkaa huutaaʿ, sekä miehet että naidut vaimot ja raiskatut tytöt saivat vaan katsellaʿ kaukaa. Nykyisin sallitaan poikainkin seurataʿ myötä Helka-vuorelleʿ leikitsemään, kuitenkin kulkevat he aina eri joukossa perässäpäin. Kuinka vanha tämä Ritualan juhla lienee, ei tiedetäʿ. Sen luullaan olleen mailman alvusta, ja Helka-runoja olevan Alku-kielelläkin. Helka on kaiketiʿ vanhuuttain ollut joku uhri-Juhla, ja jälkeenpäin yhdistynyt tähän tarkoitukseksi erinomaisten tapausten muistossa pitäminen. Ritualaiset luulevat Mailman lopun tulevan, taiʿ jos ei sitä, niin kuitenkin vainioitten kasvamasta lakkaavan josei Helkaa juhlitettaisiʿ. Jos kaikissa maan paikoissa olisi ollut tämmöinen luulo, niin eivät olisi vanhat ja huvittavaiset esiisäimme leikit jäänet unohdetuiksi, niinkuin monissa paikoissa on käynyt. Runoja joita neitseet laulavat Helkaa viettäissänsäʿ on neljä, nim: Alkusanat, Mataleenan vesi-matka, Inkerin sulhot ja Annikan runo. | ||||
| [[Tekstien 95-98 jälkeen]] | ||||
Jälki-lauseʿ. |
||||
| Ritualan helka-virret ovat jo ennenkin präntätyt Otavan 2:sa ja Kanteletaren 3:sa osasa. Nyt niitä erinänsäʿ pränttäytäissä on tarkoitettu noutaaʿ niiden Hämeeläisten mieltä, jotka rakastavat näitä esivanhempainsaʿ runoja, vaikka eivät tahdoʿ, taikka eivät jaksaʿ ostaaʿ mainituita kirjoja. Tässä saavat lukeaʿ Runojansaʿ Suomen läntisten maitten puheenparrella, josta tieten enämmän pitävät kuin Otavan ja Kanteletaren murteista. Jos parantelemuksemme runoissa, yhdessä ja toisessa paikkaa, ja ne vähäiset muistutukset, joita olemme jokaisen runon perään liittäneet, ovat kelvollisia ja hyödyttäväisiä taikka eivät, mahtavat ymmärtäväiset lukiamme sanoaʿ. | ||||