skvr09100860
HämeSääksmäki
Gottlund, K. A.
1832

Metadata

COL: Gottlund.
ID: 86.
INF: Rirvala. III.
LOC: Sääksm.
OSA: IX1
SGN: Rilvalan Helka (Otava 2 41-44).
TMP: 1832.

Inkerin-Runo 1
*) Tämäkin tapaus kerroitetaan vanhoissa Ruohtalaisissa lauluissa, vaan toisilla nimillä. Siinä Inkeriä kuhutaan Lilla Rosa , Lalmantia kuhutaan Hertigen , ja Eerikkiä, Grefwen. (Sw. Folk-Wif. 1. D., p. 116, 120 och 123) tähän tarkoittaa myös yks toinen laulu, kuhuttu, Owäntad Bröllopsgät, (2 D., p. 3, 212) . Se näyttää vähän vähältä, niin kuln asia oisi tapahtunut Suomessa tahi Virossa, ja että se Ruohtalainen laulu olisi kiänetty Suomesta. Tämä on siitäkin uskottava, koska muutamissa Ruohtalaisten moakunnissa alotetaan tällä versyllä: Det war twå såta wänner, som höll hwarannan kär; den ena for till (från) Finland, ifrån sin fästemö . Varas se vakuhun nais, pitäs ehkä olla: "varraain sen vaussa nai." - Lalmanti, mikähään nimi tämä liene? Lienöököhään Sukunimi, vaan Virkanimi, niin kuin e. m. Vallevan (yks vanha Sankari josta vielä nytkin paljon lauletaan), t. Vallerman (Pilgrim ), tahi ehkä Lagman ? - Kätkyä, pitäis olla "kätkyveehen, t. kätkyheesen, t. kätkyysen." - Ison kimpun, ett ftort smycke . - Kihlajell, t. Kihloojallen. - Lunasti, muka rahalla, t. osti. -- Ottakoos, t. ota siitten, t. otapa jos. - Muotohitteis, t. muotoseis, efter ditt tycke . - Sorissa, t. soassa. - Voit'tu, supistettu (contraheradt ) pitäis olla "voitettu." - Väein, t. väkisin, väkisek. - Viintupa. t. vihkitupaan. - Miakkan, t. miekoin. - Lutti, t. luhti (lost ) ylinen, parvi. - Jossa lienet lintu-parvi, niin se lehrä lentemään, nämät sanat luetaan myös yhessä toisessakin vanhassa Runossa (Topeliuksen kootuksessa 2:sessa Osassa 6:lla p:lla). - Silkki, siden . - Kairehtima, t. kutoma, wirkad, broderad . - Veljykkeinen, tämä sana näyttää olevan Viron kielestä, jolla se on vellekenne ja vellikenne (veikkoinen). - Ota ohrilta oriis, tag din Hingst ifrån fodret . - Irulta, taitaa merkihtee "iteiltä" (från grodden ). - Ikä-lihanen. kuhutaan vanha Hevoinen. - Maata-jalka, t. lyhyt-jalkainen. - Naera-mies taitaa m. y. k. lankomies. - Lareltu, t. lavottu, jaettu. - Nasta, t. nappula.
*).

    2  Inkeri ihanen Neiro
    3  Varas se vakuhun nais,
    4  Lalmanti Iso Ritari
    5  Anto kättä kätkyä
    6  5 Ison kimpun kihlajell,
    7  Suuren sormuksen lunasti.
    8  "Kokotteles vuotta viisi,
    9  "Vuotta viisi, vuotta kuusi,
    10  "Kanssa kaheksan keseä,
    11  10 "Ynnä yheksän suven,
    12  "Vuosi-kausi kymmenettä!
    13  "Kuinsa kuulet kuoleheeni,
    14  "Ottakos uroa parempi!
    15  "Elkössä pahempataini,
    16  15 "Elkössä parempataini,
    17  "Ota muutoin muotohitteis!"
    18  Erikki vähä Ritari
    19  Valeh-kirja kannatteli,
    20  Valeh-kirja kiiruhulta:
    21  20 "Lalmanteis on sorissa voit'tu,
    22  "Pantu maahan paimen luissa." - - -
    23  Inkeri ihanen Neiro
    24  Väein vietiin viintupa,
    25  Väein kihlat annettiin,
    26  25 Väein ei eneä vihillen saatu.
    27  Ei miehin eikä miakkan,
    28  Eikä uljoisten uroisten,
    29  Eikä vaimojen valitten,
    30  Eikä neitten kauneuven.
    31  30 Inkeri ihanen Neiro
    32  Istu se lutin solassa,
    33  Sekä istu että itki,
    34  Katto itään, katto länteen,
    35  Katto poiki pohjoisehen.
    36  35 Näki kykkärän merellä:
    37  "Jossa lienet lintuparvi,
    38  "Niin sä lähre lentämään!
    39  "Jossa lienet kalaparvi,
    40  "Niin se vaipunet mereen!
    41  40 "Jossa lienet Lalmantiini,
    42  "Laske purtees valkamaan!"
    43  Erikki vähä Ritar:
    44  "Mistäs tunnet Lalmannikseis?"
    45  "Tunnen nasta, tunnen purteet,
    46  45 "Kahen airon laskennosta,
    47  "Toinen puoli uutta purtta,
    48  "Toinen silkiä sinistä;
    49  "Silkki Inkerin kutoma,
    50  "Kauvon Neiron kairehtima."
    51  50 "Minun nuorin Veljykkeisen,
    52  "Ota ohrilta oriis,
    53  "Irulta ikä-lihanen,
    54  "Maata-jalka maltahilta,
    55  "Aja vasta Lalmantia!"
    56  55 "Terve, nuori Naeramiehein!
    57  "Kuinka Inkeri elää?"
    58  "Hyvä Inkeris elää,
    59  "Viikkokausi häitä juotu,
    60  "Toinen lahjoja lareltu,
    61  60 "Kolmas annettu antemia."

1 *) Tämäkin tapaus kerroitetaan vanhoissa Ruohtalaisissa lauluissa, vaan toisilla nimillä. Siinä Inkeriä kuhutaan Lilla Rosa , Lalmantia kuhutaan Hertigen , ja Eerikkiä, Grefwen. (Sw. Folk-Wif. 1. D., p. 116, 120 och 123) tähän tarkoittaa myös yks toinen laulu, kuhuttu, Owäntad Bröllopsgät, (2 D., p. 3, 212) . Se näyttää vähän vähältä, niin kuln asia oisi tapahtunut Suomessa tahi Virossa, ja että se Ruohtalainen laulu olisi kiänetty Suomesta. Tämä on siitäkin uskottava, koska muutamissa Ruohtalaisten moakunnissa alotetaan tällä versyllä: Det war twå såta wänner, som höll hwarannan kär; den ena for till (från) Finland, ifrån sin fästemö . Varas se vakuhun nais, pitäs ehkä olla: "varraain sen vaussa nai." - Lalmanti, mikähään nimi tämä liene? Lienöököhään Sukunimi, vaan Virkanimi, niin kuin e. m. Vallevan (yks vanha Sankari josta vielä nytkin paljon lauletaan), t. Vallerman (Pilgrim ), tahi ehkä Lagman ? - Kätkyä, pitäis olla "kätkyveehen, t. kätkyheesen, t. kätkyysen." - Ison kimpun, ett ftort smycke . - Kihlajell, t. Kihloojallen. - Lunasti, muka rahalla, t. osti. -- Ottakoos, t. ota siitten, t. otapa jos. - Muotohitteis, t. muotoseis, efter ditt tycke . - Sorissa, t. soassa. - Voit'tu, supistettu (contraheradt ) pitäis olla "voitettu." - Väein, t. väkisin, väkisek. - Viintupa. t. vihkitupaan. - Miakkan, t. miekoin. - Lutti, t. luhti (lost ) ylinen, parvi. - Jossa lienet lintu-parvi, niin se lehrä lentemään, nämät sanat luetaan myös yhessä toisessakin vanhassa Runossa (Topeliuksen kootuksessa 2:sessa Osassa 6:lla p:lla). - Silkki, siden . - Kairehtima, t. kutoma, wirkad, broderad . - Veljykkeinen, tämä sana näyttää olevan Viron kielestä, jolla se on vellekenne ja vellikenne (veikkoinen). - Ota ohrilta oriis, tag din Hingst ifrån fodret . - Irulta, taitaa merkihtee "iteiltä" (från grodden ). - Ikä-lihanen. kuhutaan vanha Hevoinen. - Maata-jalka, t. lyhyt-jalkainen. - Naera-mies taitaa m. y. k. lankomies. - Lareltu, t. lavottu, jaettu. - Nasta, t. nappula.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems