skvr09100850
HämeSääksmäki
Gottlund, K. A.
1832

Metadata

COL: Gottlund.
ID: 85.
INF: Rirvala. II.
LOC: Sääksm.
OSA: IX1
SGN: Rilvalan Helka (Otava 237-40).
TMP: 1832.

Matalenan-Runo1
*) Tämä tarina löytyypi pian yhellä tavalla toimitettu vanhanaikuisissa Ruohtalaisissa lauluissa, jotka vielä lauletaan erinäisissä moakunnissa. ( Swenska Folkwisor af Geijer och Afzelius, 2 D., p 229 – Utterboms Poet. Kalend. 1816, p 20 ). Jos ei Ruohtalaisten laulu o Suomesta kiännetty, niin ei Suomalaistenkaan ouk Ruohtalaisesta. Tämä ja ne seuravaiset Runot lauletaan samalla tavalla kuin alku-sanat, nimittäin että jokaisen sanan perästä lauletaan aina: "Kaunissa joukos'." Neiro, t. neito. - Korko-kengät, Skor med höga klachar . - Hirren päänsä päältä, merkihtee: "Oven piälystä." - Muuttununna. t. muuttunna. - Karunna, t. katonna, kavonna, eli ehkä: "karanna." - Rinta-kisko, t. solki, risku (brisk ). - Hohra t. hohta. - Peä-hopeet, diadem, filfer-bindlar, som brukas kring håret . - Pajussa, merkihtee että hään istui puussa; paremp oisi ehke sanoa: "pajukossa." - Karjalaissa, m. y. k. "karjan-alaisessa;" sillä eihään tässä lie puhe "Karjalasta " - Pikarit pinona vierit, merkihtee että hänellä oli niin paljon pikaria, että hään pani heitä pinoon, eikä siinäkään pysyneet, vaan maahan vierivät. - Kaalsit, m. y. k. "kalaai, t. kalisi, t. kalahti" (skramlade ). - Pivo, t. "kopra." - Kanniksella, pitäis vissiinkin olla: "kanneksele," (bär hit - "kanna tänne"), tahi jos merkihtennöön: "kannellaisi" (med hwad du bär , tahi: med locket ). - Mairen, t. "maihen." - Ruoti, t. "ruoti-vaivainen." - Ruorolla, t. "ruovoilla, kalan ruojilla ( benknotor ), taitais myös merkihtää "ruojolla," (dorg, afskrap ), ja saattais olla: "Ruojinruojolla elänyt." - Elänyn, pitäis olla "elänyt." - Ellemme elkiäs sanelen, jos en ilkiäis sanoa (om jag ej wårdade mig om att fäga ) mutta elkiäs taitaa ehkä tässä, niin kuin jälestäpäin myös merkihtee "ilkeyttäis." - Tierät, t. tiiät. - Yhren, t. yhen. - Karkeisehen, t. kankaisehen, multaan. - Kiulun täysi, pitäis olla "kiulun täyvän." - Kusmuin, t. kuinsmun. -- Elkeeni, t. "ilkeeini, ilkeyttäini." - Minkäs, t. mihinkäs. - Tahrot, t. tahot. - Turjotella, t. heilyttellä (wagga af och an ). - Laaja lainen larella, pitäis olla: "loajan laineen lajella (sköljas öfwer ) t. ajella (wräkas för winden ).
*).

    2  Matalena Neiro nuori
    3  Kauvan se kotona kasvoi,
    4  Kauvan kasvoi, kauvas kuului,
    5  Tykönä hyvän Isänsä,
    6  5 Kanssa armahan Emonsa.
    7  Polki, polki permannoita
    8  Hänen korko-kengillänsä,
    9  Rautaisen rahin kulutti
    10  Astioita pestessänsä,
    11  10 Kulman pöyvästä kulutti
    12  Hopiapäällä veittellänsä,
    13  Hirren kynnystä kulutti
    14  Hänen hieno-helmallansa,
    15  Toisen hirren päänsä päältä,
    16  15 Hänen kultakruunullansa.
    17  Matalena Neiro nuori
    18  Mäni vettä lähteeltä,
    19  Kulta kiuluinen käressä,
    20  Kulta korva kiuluisessa;
    21  20 Katteli kuvan siansa - - -
    22  "Ohho, minua Neiro parka!
    23  "Pois on muoto muuttununna,
    24  "Kaunis karvani karunna!
    25  "Eipä kiillä rinta-kisko,
    26  25 "Eikä hohra pää-hopeeni!
    27  Jesus Paimena pajussa,
    28  Karjalaissa kaskismaissa,
    29  Anoi vettä juoraksensa.
    30  "Ei o mulla astiata,
    31  30 "Ei o kannuini kotona!
    32  "Pikarit pinona vierit,
    33  "Kannut halkona kaalsit.
    34  "Pistäpäs pivon täysi,
    35  "Kahmalon täysikanniksella!
    36  35 "Mitäs puhut Suomen-sulha.
    37  "Suomen-sulha, Mairen-orja,
    38  "Isäini ikäinen paimen,
    39  "Ruoti ruorolla elänyn,
    40  "Kalan-päillä kasvatettu
    41  40 "Karjalaissa kaskismaissa."
    42  "Siismä lienen Suomen-sulha,
    43  "Suomen-sulha, mairen-orja,
    44  "Isäis ikuinen paimen,
    45  "Ruoti ruoroilla elänyn,
    46  45 "Kalan päillä kasvatettu
    47  "Karjalaissa kaskismaissa,
    48  "Ellemme elkiäs sanelen?
    49  "Sano kaikki mitäs tierät!
    50  "Kussas kolmet poikalastais?
    51  50 "Yhren tuiskasit tuleen,
    52  "Toisen vetkaisit veteen,
    53  "Kolmannen kaivot karkeiseen.
    54  "Sen kuins tuiskasit tuleen
    55  "Siit olis Ruotissa Ritari,
    56  55 "Sen kuins vetkaisit veteen
    57  "Siit olis herra tällä maalla,
    58  "Sen kuins kaivot karkeisehen,
    59  "Siit olis Pappi paras tullut."
    60  Matalena Neiro nuori
    61  60 Rupeis vasta itkemään.
    62  Itki vettä kiulun täysi,
    63  Pesi Jesuksen jalat;
    64  Hiuksillansa kuivaeli.
    65  "Itepäs lienet Herra Jesus
    66  65 "Kusmuin elkeeni sanelit!
    67  "Pane minua minkäs tahrot,
    68  "Soihin maihin portahiksi,
    69  "Jaloin päällä-käytäväksi,
    70  "Joka porton käytäväksi,
    71  70 "Joka tuulen turjotella,
    72  "Laaja lainen larella."

1 *) Tämä tarina löytyypi pian yhellä tavalla toimitettu vanhanaikuisissa Ruohtalaisissa lauluissa, jotka vielä lauletaan erinäisissä moakunnissa. ( Swenska Folkwisor af Geijer och Afzelius, 2 D., p 229 – Utterboms Poet. Kalend. 1816, p 20 ). Jos ei Ruohtalaisten laulu o Suomesta kiännetty, niin ei Suomalaistenkaan ouk Ruohtalaisesta. Tämä ja ne seuravaiset Runot lauletaan samalla tavalla kuin alku-sanat, nimittäin että jokaisen sanan perästä lauletaan aina: "Kaunissa joukos'." Neiro, t. neito. - Korko-kengät, Skor med höga klachar . - Hirren päänsä päältä, merkihtee: "Oven piälystä." - Muuttununna. t. muuttunna. - Karunna, t. katonna, kavonna, eli ehkä: "karanna." - Rinta-kisko, t. solki, risku (brisk ). - Hohra t. hohta. - Peä-hopeet, diadem, filfer-bindlar, som brukas kring håret . - Pajussa, merkihtee että hään istui puussa; paremp oisi ehke sanoa: "pajukossa." - Karjalaissa, m. y. k. "karjan-alaisessa;" sillä eihään tässä lie puhe "Karjalasta " - Pikarit pinona vierit, merkihtee että hänellä oli niin paljon pikaria, että hään pani heitä pinoon, eikä siinäkään pysyneet, vaan maahan vierivät. - Kaalsit, m. y. k. "kalaai, t. kalisi, t. kalahti" (skramlade ). - Pivo, t. "kopra." - Kanniksella, pitäis vissiinkin olla: "kanneksele," (bär hit - "kanna tänne"), tahi jos merkihtennöön: "kannellaisi" (med hwad du bär , tahi: med locket ). - Mairen, t. "maihen." - Ruoti, t. "ruoti-vaivainen." - Ruorolla, t. "ruovoilla, kalan ruojilla ( benknotor ), taitais myös merkihtää "ruojolla," (dorg, afskrap ), ja saattais olla: "Ruojinruojolla elänyt." - Elänyn, pitäis olla "elänyt." - Ellemme elkiäs sanelen, jos en ilkiäis sanoa (om jag ej wårdade mig om att fäga ) mutta elkiäs taitaa ehkä tässä, niin kuin jälestäpäin myös merkihtee "ilkeyttäis." - Tierät, t. tiiät. - Yhren, t. yhen. - Karkeisehen, t. kankaisehen, multaan. - Kiulun täysi, pitäis olla "kiulun täyvän." - Kusmuin, t. kuinsmun. -- Elkeeni, t. "ilkeeini, ilkeyttäini." - Minkäs, t. mihinkäs. - Tahrot, t. tahot. - Turjotella, t. heilyttellä (wagga af och an ). - Laaja lainen larella, pitäis olla: "loajan laineen lajella (sköljas öfwer ) t. ajella (wräkas för winden ).

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems