Metadata

COL: Upsalan yliopiston kirjasto,
ID: 993. A.
INF: [[Huom. Johdantoteksti on painetussa SKVR:ssa yhteinen numeroille 993 A ja 993 B.]] [A:n käsikirjoitus on erityisessä pienessä kahdeksantaitteisessa vihossa, sidottuna keskelle yhtä noista monista nelitaitteisista paksuista nidoksista, jotka tunnetaan Palmskiöldin kokoelmien nimellä. Runo on kirjoitettu kolmelle lehdelle; sitä paitsi on eri nimilehti, jossa kuitenkin on vain viisi sanaa. Käsiala ei ole Palmskiöldin omaa, mutta kuitenkin semmoista, jota muuallakin näissä kokoelmissa tavataan. Kirjoitus on latinaista stiiliä, mutta kumminkin tavataan joitakuita kirjaintyyppejä saksalaisesta stiilistä. Runo on ollut ensi kerran julkaistuna H. G. PORTHANin teoksessa "M. Pauli Juusten Chronicon episcoporum finlandensium, s. 148-51, (Porthan, Opera selecta 1, s. 102); julkaisu on jonkun verran tasoiteltu, muutamat sanat väärin luetut. Porthanin mukaan ainoastaan kirjoitustapaa normalisoimalla ja joitakin kohtia poisjättämällä sen painatti viikkolehti "Sanansaattaja Viipurista" (v. 1883, n:o 47). Porthanilta on runon kopioinut myöskin R. v. Becker välilehdilliseen kappaleeseensa Gananderin Mythologia Fennica'a (kopio julkaistu sellaisesenaan Hämeen Muistomerkeissä 1 1 n:o 3, siv. 10-12, tämän julkaisusarjan SKVR IX ₁ 3), hän taas puolestaan kirjoitustapaa, vieläpa sanamuotoja ja säkeiden järjestystäkin muuttaen. Niin esim. Becker kirjoittaa Ruohtisſa pro Ruotzisa (s. 3) sekä, nähtävästi kotimurteensa mukaisesti: Ajovat pro Ajoit (s. 25), Ottvat, heitvät, Heittvät, vierittvät pro Otit, Heitit, Vieritit (s. 57- 62); kirjakielen Ottivat, heittivät jne., minkä tyyppisiksi Becker tahtoi muuttaa vanhentuneet Otit jne., eivät näet soveltuneet runomittaan. Säkeet 38-9 ja 52-3 ovat Beckerin kopiossa päinvastaisessa järjestyksessä kuin alkuperäisessä kirjaanpanossa ja Porthanilla. Beckeriltä ovat runon kopioineet sekä Arwidsson että Lönnrot joitakin pieniä muutoksia tehden (vrt. Arwidsson, E. 2. 5. ens. vihko, siv. 24 sekä Becker, Z. (Lönnrotin kopio) siv. 6-8.) Yllämainittuun Porthanin julkaisuun perustuu pohjaltaan se "Piispa Henrikin surma", joka on painettuna Kantelettaren kahdessa ensimmäisessä sekä neljännessä, viidennessä ja kuudennessa painoksessa (ens. painos III kirja n:o 7, siv. 47-51; toinen painos III: 7, siv. 252-3; neljäs, viides ja kuudes painos III: 7, siv. 249-51). Lönnrot on kuitenkin tasoitellut oikeinkirjoituksen, kielen ja runomitan sekä lisäillyt runon juoksun somentamiseksi muutamia pikkusäkeitä, nk. 3:nnen säkeen jälkeen: "se kun kasvoi kaalimaassa" ja 4:nnen: "se kun Ruotsissa yleni", 24:nnen: "ajoi tietä, matkaeli", 78:nnen: "entä jos tavotetahan, taikkapa tapetahanki?" Niin on säkeestä 18 alkaen imperatiivit muutettu imperfekteiksi jne. Uudelleen on runon julkaissut K. GROTENFELT, Suomi III, 1, siv. 263-6 K. G. LEINBERGin kesällä 1887 Palmskiöldin kokoelmista tekemän jäljennöksen mukaan; tämä diplomaattista tarkkuutta tavoitteleva jäljennös on kuitenkin eräissä kohdin virheellinen. Sittemmin on E. N. SETÄLÄ julkaissut runon sarjassa Länsi-Suomi II, siv. 7-10 talvella 1888 tekemänsä jäljennöksen mukaan sekä (varmaankin edellisen mukaan) AD. NEOVIUS, Hist. Ark. XXIII, I, 3, siv. 20-1. Vihdoin on kirjanpano julkaistu v. 1916-1917 ilmestyneessä Hämeen Muistomerkkien 1. osan alussa (n:o 1, ss. 5-7) facsimile jäljennöksineen osan lopussa (= tässä julkaisusarjassa SKVR IX ₁1 ja IX ₂) siv. 104-107). Tässä julkaisussa on noudatettu Setälän lukutapaa vertaamalla sitä alkutekstin valokuvaukselliseen jäljennökseen. B toisinnon A. J. Sjögrenin kädellä kirjoitetun alkutekstin on toimitukselle jättänyt prof.A. R. Niemi. Sen on aikaisemmin A. A. Borenius löytänyt Sjögrenin papereista ja säilytetään se nykyään Suom. Kirjall. Seuran arkistossa Boreniuksen kokoelmien n:ossa 32. Kopion arvelee prof. Niemi olevan tehdyn jonkin arvattavasti Turussa olleen kirjaanpanon mukaan, luultavasti saman, josta A toisintokin on kopioitu. Muutamat sanat ovat jo kuluneet hyvin epäselviksi, toiset kokonaan näkymättömiksi. Tällaiset kohdat on pantu puoli- tai kokohakasiin. Kirjaanpano on aikaisemmin julkaistu Hämeen Muistomerkeissä 1 ₂ 2, siv. 7-10, tämän sarjan SKVR IX ₁ 2, siv. 7-10.]
LOC:
OSA: VIII
SGN: Palmskiöldin kokoelmat XIV, Tom. 58, siv. 231-8.
TMP:

Runoi wijsa om S. Hendrich

Om den ChriſteligeReligions förſta Plantering i Stoorförſtendöömet Finlandh igenomS. Erich S. R. Konungh ochS. Hendrich Ubsala Biſkop1
A. Biſkop |wijdh| Ubsala: U. B., järjestys numeroilla muutettu.
och ſedhermehra Biſkop J2
wijdh: J.
Åbo, inordine primus hwilken ſitt lijf igenom een omildh finneLalli benembd. ända måſte, på Kiullo Träsk 6 mijl ifrånÅbo d. 19 Januari A Chri 1151 Juxta Chronolog: Meſsenijet Pauli Juusten Ep. Aboënſis. Uthi een Finſk Ruuno wijſa ſtält, Tvast-Finnonibus ſatisnota.3
Runolaulu pyhästä Henrikistä. Kristinuskon ensi kylvöstä Suomen suuriruhtinaskuntaan pyhän Eerikin, Ruotsin valtakunnan kuninkaan, ja pyhän Henrikin, Upsalan ja sittemmin Turun piispan kautta, ensimmäisen, joka sai menettää henkensä raa'an Lalli nimisen suomalaisen käden kautta Köyliön järvellä, kuuden penikulman päässä Turusta, 19:ntenä tammikuuta Herran vuonna 1151, Messeniuksen ja Paavali Juustenin, Turun piispan, ilmoittaman aikajärjestyksen mukaan, suomalaiseen runoasuun pantuna, Hämeen suomalaisille kyllin tuttu.
    3  Caswoi ennen caxi lasta
    4  Toinen caſwoi caalimaaſsa
    5  Toinen Ruotzis ÿleni.
    6  Toinen Hämehen Heinrichi
    7  5 Toinen Erichi Kuningas.
    8  Sanoi Hämehen Heinirichi
    9  Erichillen welielenſän:
    10  Lähkäm maita riſtimähän
    11  Maillen riſtimättömillen
    12  10 Paicoillen Papittomillen
    13  Sanoi ſitt' Erich Kuningas
    14  Henrichillen weliellenſen:
    15  Änd' on järwet jätämättä
    16  Sulan on Jåki Kåwerä4
Ilmeisesti on tarkoituksena ollut kirjoittaa Kåverå, vrt. säk. 17 Kåveron ja vastaavaa kohtaa B toisinnossa. Setälä on aikaisemmin olettanut tällä tarkoitetun Kokemäen jokea, mutta on sittemmin, saatuaan tietoja itse paikkakunnalta, tullut siihen käsitykseen, että Kovero tarkoittaa kiemurtelevaa K ö yl i ö n jokea.
.
    17  15 Sanoi Hämehen Heinirichi
    18  Kÿllä me kiärräm Kiuulon järwen
    19  Ymbärj joki Kåweron
    20  Pane warſat waliaihſijn
    21  Suwi cunnat Suitzi Suuhun
    22  20 Panc corjut cohdallensan
    23  Saatat laſtut Sariallenſan
    24  Anduroillenſan awarat
    25  Perällenſän pienet kirjat.
    26  He cohta ajamahn läxit,
    27  25 Aioit nijn paiwä kewäiſtä,
    28  Caxi yctä Järiäſtenſzen.
    29  Sanoi Erich kuningas
    30  Heinrichillen welielenſzän:
    31  Jo täſzä tulepi nälkä
    32  30 Eikä ſÿödä eikä juoda,
    33  Eikä purtua pidättä,
    34  On lalli lahden tacana
    35  Hywä neuwo niemen pääs
    36  Sinä me ſyömme, ſijnä me juom̄a
    37  35 Sinä purtua pidämme.
    38  Sijttä linne ſaatuanſa,
    39  Chertu kelwotoin Emändä
    40  Suitzi ſuuta Cunnatoinda
    41  Keÿtti kieldä kelwotoinda:
    42  40 Sijttä Hämehn Heinirichi,
    43  Otti heinä Hewoiſen,
    44  Heitti penningit ſiallen
    45  Otti leiwän uunin päldä
    46  Heitti penningit ſiallen
    47  45 Otti kellarist' olutta
    48  Wieritti raha ſiallen.
    49  Sijn' on ſyönyt, ſijn' on juonut
    50  Sijnä purtua pitänyt.
    51  Ne cohta ajohon läxit,
    52  50 Tuli lalli cotianſa
    53  Tuoi Lallin paha Emändä
    54  Suitzi Suuta cunnatoinda,
    55  Keÿtti kieldä kelwotoinda:
    56  Jo täſsä käwit ihmiſet.
    57  55 Täſs on ſyöty5
|ſyönyt|: ſyöty.
täſs on juotu
    58  Täſsä purtua pidettÿ
    59  Otitt heiniä hewoiſen
    60  Heitit hieetoja ſiahan,
    61  Otitt leipä uunin pääldä
    62  60 Heitit hietoja ſiahan
    63  Otitt kellarist olutta
    64  Wieritit ſandaa ſiahan;
    65  Lauſui paimen patzahalda
    66  65 Jo wainen walehteletkin?
    67  Älä wainen uskocana?
    68  Lalli ſe paha tapainen,
    69  Sekä myös paha ſuukuinen
    70  Otti Lalli lackarinſan
    71  Piru pitkän keihähänſän
    72  70 Ajoi ſe herraa tacaa
    73  Sanoj ſittä uscolinen
    74  Palwelia, Herrallenſan:
    75  Jo kumu tacana cuulu
    76  Ajango tätä hewoista?
    77  75 Wastais Hämhen Henirichi,
    78  Jos cumu cuulu tacana,
    79  Älä aja tätä hewoista;
    80  Älä carcot gongarita,
    81  Kätke ſuas kivviä warjon,
    82  80 Cuuldele kivvein tacana,
    83  Cuin mua tawoitetahan
    84  Taicka myös tapettanehen,
    85  Poime mun luuni lumesta
    86  Ja pane härjän rekehen,
    87  85 Härkä Suomehn wetäwi
    88  Cuſsa härkä uupunewi,
    89  Siehen kirco tehtäköhn
    90  Cappeli rakettacohn
    91  Pappein Saarnoia ſanoa
    92  90 Canſan caiken cuuldawaxi
    93  Palais tuoi cotia Lalli
    94  Lauſui paimen patzahalda;
    95  Cuusta Lalli lakin ſaanut,
    96  Mies paha hÿwän kÿpärän,
    97  95 Pispan hijpan hirtähinen?
    98  Sittä Lalli murhatöinen,
    99  Lakin päästäns tawoitti
    100  Hiuxet ne himachtelit
    101  Sormuxen weti ſormestans
    102  100 ſormen ſuonet liucachtelit.
    103  Näin tämän pahantapaiſen
    104  Pispan rackaan ratelian,
    105  Tuuli costo corkialda,
    106  Maxo mailman waldialda.

1 A. Biſkop |wijdh| Ubsala: U. B., järjestys numeroilla muutettu.
2 wijdh: J.
3 Runolaulu pyhästä Henrikistä. Kristinuskon ensi kylvöstä Suomen suuriruhtinaskuntaan pyhän Eerikin, Ruotsin valtakunnan kuninkaan, ja pyhän Henrikin, Upsalan ja sittemmin Turun piispan kautta, ensimmäisen, joka sai menettää henkensä raa'an Lalli nimisen suomalaisen käden kautta Köyliön järvellä, kuuden penikulman päässä Turusta, 19:ntenä tammikuuta Herran vuonna 1151, Messeniuksen ja Paavali Juustenin, Turun piispan, ilmoittaman aikajärjestyksen mukaan, suomalaiseen runoasuun pantuna, Hämeen suomalaisille kyllin tuttu.
4 Ilmeisesti on tarkoituksena ollut kirjoittaa Kåverå, vrt. säk. 17 Kåveron ja vastaavaa kohtaa B toisinnossa. Setälä on aikaisemmin olettanut tällä tarkoitetun Kokemäen jokea, mutta on sittemmin, saatuaan tietoja itse paikkakunnalta, tullut siihen käsitykseen, että Kovero tarkoittaa kiemurtelevaa K ö yl i ö n jokea.
5 |ſyönyt|: ſyöty.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems

SKVR V3 234. 72 %
SKVR X1 24. 64 %
SKVR VIII 989. 55 %
SKVR VIII 987. 55 %
SKVR VIII 986. 55 %