Metadata

COL: Gregorius A. Hallenius,
ID: 991.
INF:
LOC:
OSA: VIII
SGN: Disserlatio gradualis Wirmoensis in Finlandia territorii memorabilia continens, pars posterior (Aboæ1741), siv. 2-4, alim.1
Ennen tätä kivistä [nim. temppeliä], joka tätä nykyä on olemassa, rakensivat lemulaiset muutamia vuosia suomalaisten apostolin pyhän Henrikin marttyyrikuoleman jälkeen puisen. Tämän autuaan marttyyrin kerrotaan vähän ennen marttyyrikuolemaansa, ennenkuin oli vielä nähnyt murhaajaansa Lallia, sanoneen palvelijalleen tai tulkilleen seuraavat sanat, jotka suomalaisessa runoasussa jälkipolville säilyneinä kuuluvat seuraavasti: - - -. Sitten härät, joita palvelija seurasi, kuljettuaan Köyliön järveltä noin seitsemän penikulman verran läpi erämaiden ja asumattomien seutujen seisahtuivat ensiksi Nousiaisten pitäjän Repoisten kylän pellolle, lähelle valtatietä, mille paikalle on pystytetty risti, ja sen ympärille rakennettu huone, josta tuskin jälkeäkään nyt on näkyvissä. Sen jälkeen ne seisahtuivat äsken mainitussa pitäjässä Moision talon lähellä olevalle mäelle, jolle pystytettiin temppeli: tähän kokoontuivat jumalanpalvelukseen paitsi nousiaislaisia myöskin lemulaiset, kunnes se kirkko, mikä nykyään on Nous-Mäellä, mille härät kolmannen kerran pysähtyivät, oli kohonnut siihen asuun, joka sillä on. Lemulaiset pitivät perin vaivalloisena tuota matkaa, jonka vuoksi he noudattaen neuvoa cusa cuormat caatune, ſihen Kirco tehtäne, yöllä varastivat tuon Moision mäellä sijainneen puukirkon, kuten säilynyt kertomus ja seuraava runo osoittaa: - - -.

TMP: [[1741.]]

[Hallenius on tässä prof. HENR. HASSELin johdolla julkaisemassaan väitöskirjassa painattanut seuraavan katkelman Henrikin surmavirrestä, enimmän osan sisällyksen kuitenkin vain latinaksi kertoen. Vrt. seuraavaa, jonka kanssa sillä on ilmeisesti ollut yhteinen lähde. K. GROTENFELT on uudelleen julkaissut suomalaisen runon katkelman, Suomi III, 1, siv. 267-8. Halleniuksen sanat kokonaisuudessaan on uudelleen julkaissut E. N. SETÄLÄ, Länsi-Suomi II, Siv. 36-7 sekä AD. NEOVIUS, Hist. Ark. XXIII, I, 3, siv. 26-8.]
Ante lapideum hoc [sc. templum], qvod hodie extat, ligneum qvoddam Lemoënſes æpdificarunt non multis annis poſt martyrium Fennonum Apoſtoli Sancti Henrici. Hic b: m: vir paulo ante martyrium, interfectore ſuo Lalle nondum viſo, cum pediſſequo ſuo ſeu interprete perhibetur ſeqvens inſtituiſſe colloqvium qvod rhytmo Fennico ad poſteros transmiſſum ita ſonat:
    3  Minun piltin piſcuhuni
    4  Ot' mun luuni lumelda
    5  Pane ſilki ſäckihin:
    6  Ot' ſitt' wähäiſet häriät/
    7  5 Jotc' eij ijkän ikes ollet/
    8  An wapana waelda/
    9  Al'[!] heit' eſtä erhetyxiſt;
    10  Cuhung' enſiſt ſeiſattwat/
    11  Sijhen riſti rakettackon/
    12  10 Toiſen cuſa tawottawat/
    13  Cappel caunis tehtäkön,
    14  Colmannen cuſa Kerran/
    15  Kirco coconans coottacon/
    16  Mina[!] ſiſälle pandacon etc.
i, e, Parvule puerule,
Tolle corpus meum de nive
Pone in ſaccum ſericium:
Parvulos dein ſume tauros
Ante nunqvam jugum paſſos,
Ipsis dato libertatem,
Aberrandi facultatem
Ire qvo voluerint:
Primum ubi gradum ſiſtunt;
Crucem ibi erigito,
Ubi dein subſtiterint,
Fanum illic exſtruatur,
Ubi porro ſiftunt gradurn
Templum ibi erigatur
In qvo ego Sepeliar.
Tauri igitur, qvos inſeqvuturus ſervus, a lacu kiulo Träŋk ſeptem præter propter milliaria, per deſerta, locaqve inculta emenſi, primum in agro pagi Repois in paræcia Nouſis/ non procul a via regia ſubſtiterunt, ubi crux erecta eſt, & domo circumdata, qvæ vix hodie ſua monſtrat veſtigia. Deinde in parœcia modo dicta ſtiterunt gradum in colle juxta villam Moiſzio/ ubi fanum erectum fuit; in qvo ad ſacra peragenda convenerunt præter Nouſis-enſes etiam Lemoënſes, usqve dum templum, qvod in Nous-Mäki hodie eſt, ubi tertium juvenci ſubſtiterunt, in illam, qvam habet, ſpeciem excreverit. Duxerunt Lemoenſes permoleſtum eſſe iter illuc facere; qvare convenientes hoc consilio,
    33  cuſa cuormat caatune/
    34  ſihen Kirco tehtäne/
ut ubi plauſtra corruerent, ibi templum exſtrueretur, fanum illud ex Moiſzio colle, quod ex lignis atqve trabibus ædificatum fuerat, noctu ſuſtulerunt Lemoënſes; ut ex traditione continua & hoc rhytmo patet:
    36  Lemun kämbit kelda condit
    37  Weit Kircon/ waraſtit Kircon/
    38  Pääldä Num̄en Nouſiaiſten/
    39  Toit Toijoſten mäelle:
    40  5 Cuſa ſuutans ſulattaman/
    41  Partans menit paiſtaman.
    42  Iſo TOTTI Toijolaſta
    43  Caas cuormat/ kääns härjät & c.
i. e. Pugiles Lemo-lutei pedes
Rapuerunt, abſtulerunt
Fanum ſupra collem Nouſis/
Inqve collem Toijolenfem
Attulerunt: qvo ftiterunt
Ora fua calefactum,
Barbas qvoqve arefactum
Interim.
Magnus TOTTI Toijolenſis
Tauris verfis, diruit plauſtra.

1 Ennen tätä kivistä [nim. temppeliä], joka tätä nykyä on olemassa, rakensivat lemulaiset muutamia vuosia suomalaisten apostolin pyhän Henrikin marttyyrikuoleman jälkeen puisen. Tämän autuaan marttyyrin kerrotaan vähän ennen marttyyrikuolemaansa, ennenkuin oli vielä nähnyt murhaajaansa Lallia, sanoneen palvelijalleen tai tulkilleen seuraavat sanat, jotka suomalaisessa runoasussa jälkipolville säilyneinä kuuluvat seuraavasti: - - -. Sitten härät, joita palvelija seurasi, kuljettuaan Köyliön järveltä noin seitsemän penikulman verran läpi erämaiden ja asumattomien seutujen seisahtuivat ensiksi Nousiaisten pitäjän Repoisten kylän pellolle, lähelle valtatietä, mille paikalle on pystytetty risti, ja sen ympärille rakennettu huone, josta tuskin jälkeäkään nyt on näkyvissä. Sen jälkeen ne seisahtuivat äsken mainitussa pitäjässä Moision talon lähellä olevalle mäelle, jolle pystytettiin temppeli: tähän kokoontuivat jumalanpalvelukseen paitsi nousiaislaisia myöskin lemulaiset, kunnes se kirkko, mikä nykyään on Nous-Mäellä, mille härät kolmannen kerran pysähtyivät, oli kohonnut siihen asuun, joka sillä on. Lemulaiset pitivät perin vaivalloisena tuota matkaa, jonka vuoksi he noudattaen neuvoa cusa cuormat caatune, ſihen Kirco tehtäne, yöllä varastivat tuon Moision mäellä sijainneen puukirkon, kuten säilynyt kertomus ja seuraava runo osoittaa: - - -.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems