SKVR VIII 990. B.

skvr08109902
Etelä-Pohjanmaa
Reinius, Th.
1850

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 └ Piispa Henrikin surmavirsi

Metadata

COL: Suom. Kirj. Seur. ark. Reinius Th. III.
ID: 990. B.
INF: [[Huom. Johdantoteksti ja alaviitteet ovat painetussa SKVR:ssa yhteiset numeroille 990 A ja 990 B.]] [Kirjaanpano A on eräässä pienessä kahdeksantaitteisessa käsinkirjoitetussa kirjassa, jonka kanteen on kirjoitettu m. m. " A. J. Kamp Wasa d. 10. Noembris A:o 1726" (= A. I. Kamp Vaasa 10 p. marraskuuta v. 1726). Ensimmäiselle lehdelle on kirjoitettu m. m. "Dämä on yxi wähä ſuomalainen wirſi kiria Anno 1731. Andreas Heickilä Wasa d. 19. Novembris. A 1726 n Anno 1731" (=- - - - - Vaasassa 19 p. marraskuuta 1726 - v. 1731). Kirjan ylireunus on musteella niin mustutettu, ettei ylireunaa lähinnä olevia rivejä ensinkään voi lukea. Ne on toimitus hakasten väliin täydentänyt. Kirjassa on muutamia hengellisiä veisuja ja niiden keskellä, lehdillä 20-4, Henrikin runo. Että tämä on kopio, ei ole epäilemistäkään. Ensi kerran on sen julkaissut E. N. SETÄLÄ, Länsi-Suomi II, siv. 16-28. B:n käsikirjoituksen on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle tuonut v. 1852 ylioppilas th. reinius, joka kävi runonkeruumatkalla Pohjanmaalla ja joka oli Toholammin kappelissa, niinkuin hän matkakertomuksessaan sanoo, eräältä "BIRLING nimiseltä Mamselliltä" saanut kappalaisen TÖRNUDD vainajan kokoomia runoja y.m. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tammikuun kokouksen pöytäkirjasta v. 1853 (5/1, 4 §) näkyy, että tämä vihkonen, jonka Reinius on merkinnyt "C. Pispa Henrikin runo", on yksi näitä Törnuddin kokoelmia. A. R. NIEMI on osoittanut tutkimuksessaan "Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä "Suru-runot Suomalaiset."" (Suomi III 14₁), että nti Birling oli perintönä saanut ANTTI TÖRNUDD vanhemman (synt. 1748 Tyrnävällä, Kauhajoen kappal. 1783, Lohtajan kirkkoherra 1802, kuoll. 1820) muistiinpanoja, jotka ovat olleet kopioita GANANDERin runokokoelmista. Tör nuddin poika and. GUST. T. oli Toholammin kappalainen ja naimisissa CATHARINA ALBERTINA BIRLINGin kanssa. Neiti B. oli tämän sisar AMALIA CHRISTINA B. (s. 1796, k. 1859), joka oli lankonsa kuoltua muuttanut 1836 Toholammille Vaasasta (rov. A. V. Kyrön yst. tiedonanto toimitukselle). Käsikirjoitus on kirjoitettuna pieneen kahdeksantaitteiseen 6-lehtiseen vihkoon, josta se täyttää 9 sivua. Kirjaanpanon on julkaissut normalisoituna E. LÖNNROT, Suomi 1856, siv. 48-56 ja diplomaattisesti K. N. SETÄLÄ, Länsi-Suomi, II, siv. 17-29. Hist. Ark. XXIII, 1, 3, siv. 21-25 on AD. NEOVIUS käyttäen hyväkseen kumpaakin kappaletta, koettanut palauttaa runon näiden kirjaanpanojen alkulähteen esittämään muotoon. Kirjaanpano A on melkein pitkin matkaa säkeisiin jaettu, jota vastoin B ei ensinkään. Sanan jakautuessa eri riveille ei B:ssä yleensä ole tavuviivaa käytetty. Setälä on tekstit julkaissut aivan samaa rivijakoa noudattaen kuin alkutekstissä. Seuraavassa ne julkaistaan säkeisiin jaettuina; käsikirjoitusten rivien loppua osoittamaan on pantu pystyviiva |, A:ssa kuitenkin vain s:issä 1-35, koska siinä siitä lähtien rivi- ja säejako käyvät yhteen. Sivun, ja samalla tietysti rivin, loppua osoittamaan on käytetty kalita pystyviivaa ||. Suorasanaisissa päällekirjoituksissa ja A toisinnon loppulauseessa on noudatettu alkutekstien rivijakoa.]
LOC: Pohjanmaa.
OSA: VIII
SGN: Antti Törnuddin kokoelmista.
TMP:

Runo Laulu Sant henderjkiſtä Enſitnäjſeſtä Tuurun piſpaſta joca on ſyndynyt Englandiſa ja ſitten Cunjngahaſta Ruotziſa Erjkj Rjjda riſta. wuona. 1150.
     2  Caxj olli pyhä mjeſtä.
     3  caxi can|ſan Ruhtjnaſta,
     4  ja Riſti weljeſtä| Jaloa.
     5  yxi caſwoj Ruotzjn maalla.|
     6  5 Tojnen maalla wierahalla.
     7  pijan caſu|ojt pinnelliſet2
pinnelliset sanan selitykseksi Lönnrot ehdottaa pienelliset, joka tuskin on hyväksyttävä. Katsoen siihen, että A:ssa on sen kertona woilliset, voisi ajatella mahdolliseksi, että pinnelliset kentiesi on = pinnalliset, joka olisi selitettävä siten, että se merkitsi lihavaa, pulskeata (vrt. vetää pintaansa).
.
     8  yxi wuotiſet ylleni|njt.
     9  Lapſi maalda wjerahalda|
     10  Se olli herra henderjki
     11  10 wan joca| Ruotziſa yllenj,
     12  Se olli Erikj rijda|rj.
     13  Ruotzin cuulujſa cunjngas.| ſa||
     14  ſanoj herra henderjki
     15  Erjkillen wel|jellenſä
     16  15 Läkämme hämehen maallen.|
     17  maallen Riſtimätömällen
     18  pajkallen| papitomallen
     19  Kiwij Kjrkoia tetäm|mähän
     20  ja cappelja Rakendamahan|
     21  20 nijn ſitten Eriki Rijdarj|
     22  Sanojn Lauſuj ſujn puheli
     23  weikoſenj| wajmon pojka
     24  paljon on ſinne men|nehittä
     25  eij palion pallanehitta|
     26  25 Ennämpi wiellä ewännehitä
     27  njn ſanoj| hän
     28  Toki mjnä Lähden en tottele|
     29  Jos mjnä tappetanehen|
     30  maan cunjngahat cattunehet
     31  30 cujten|gin tojnen jänewi jälljlen10
jäll|e|len: jäll ilen; al. [jäll]ilen.
|
     32  Sitten Herra henderjki
     33  ſanoin| Lauſu ſuujn puheli
     34  pildiſemj pienojſemj|
     35  wandi waxan corkuhujnen
     36  35 otta corja codaſta11
al. [cod]a[ſta].
     37  ja pane corja cohdallenſa|
     38  perällenſi pienj Kirja12
A kiria, B Kirja = kirjava, kirjaeltu, kirjoilla varustettu.
     39  andurojllenſa13
al. [anduroille]n.
| aſetta aſet||
     40  aſet tammiſet aſetta
     41  ohjat ſuonjſet| ojjenna
     42  40 pane Ränget murſun lujſet.|
     43  waliahat majawan Lujſet.
     44  harman| caulahan cahden puolen.|
     45  otta ſitten ohrjlda orojnen
     46  45 Jdulda] Jſoj Lihajnen
     47  maatta Jouhi15
A Maata Jouhi, B maatta Jouhi = maatajouhi, semmoinen, jonka jouhet ulottuvat maahan.
 maldahjſi|jlda
     48  pane Luoca Kynä päjnen
     49  harjallen hywän hewojſen|
     50  Sitten Herra henderiki
     51  ajjella carrutele
     52  50 wjrman17
A wirman, B wjrman = lauman?
 peuroja wjrjttele
     53  Jälliſänſä| Juoxemahan
     54  Lattoi ſe Lauman Laula|jtta
     55  päänſä päällen Lendämähan[!].|
     56  otzahanſa wjrwotamahan
     57  55 carhu olli.| Rauta cahlehiſa
     58  Terj Rautajnen.| cukerſi
     59  carhun Rautaiſen Kidaſa.|
     60  Jänön wiellä walkojſen hypjtj
     61  ede|ſänſä fildin päällä
     62  60 njn ſanoj| pildj pikurujnen
     63  wandi waaxahan| corcuhujnen
     64  jo mjnun tul|| tullepi nälkä
     65  njn ſanoj herra hende|rjki
     66  jo pijan talo tullepj
     67  65 Laloila on| takoja Lähdet19
A lähden, B Lähdet, luultavasti kumpikin väärin, luettava lahden.
     68  otta Kyrſä unnjn| pääldä
     69  otta olluta cellariſta
     70  heittä| pennjngit ſijahan|
     71  hejnät hemä huoneheſta
     72  70 ja caurat| caura hjngaloſta
     73  heittä pennjngit| ſijahan
     74  nijn ſitten paha waimo pan nahjnen
     75  Satta Syöja20
A Sata ſyöiä, B Satta ſyöja. Lönnrot ehdottaa sakasyöjä. #21 A Lahcka, B Lahca = lahka, missä lah- luultavasti = vanh. kiel. lah (lach), vatj. la, liiv. las, oik. lasken sanan ensi tavu, johon on liitepartikkeli -ka yhdistetty. Lahka siis = annapa.
 Sappehjnen|
     76  Sepä Kirkuj Kiukahalda
     77  75 parku patza|han nenäſtä
     78  Lahca21 cujn Lalloj cotti|hin ſaapj
     79  wielä ſe ſuun Luunſi Luj|ſtelepj
     80  wjellä päänſj päriſtelepi|
     81  Suonenſi ſirgotelepi
     82  80 nijn ſitten| Herra henderjki
     83  Kijruht talojſta| pojs.
     84  Lalloi cujn ſitten tulli coti|hin
     85  walehteli wanha naara ja ſanoj|
     86  pojkaiſenj nuorempanj
     87  85 jopa on| täſä ſitten Käynyt
     88  Ruoka Ruotzin Syömä Saxa
     89  otti cakon|| cakon uunjn pääldä
     90  otti ollutta cellä|riſtä
     91  90 hejtti tuhkia ſijahan
     92  heinät hejnä| huoneheſta
     93  caurat caura hingaloſta
     94  heitti tuhkja ſjjahan.
     95  95 nijn ſiwuj lallo|loj Lahtarjnſa
     96  pijlun pitkän Kjrwe|henſä
     97  Lykäjs ſitten Lylynſä Lumellen|
     98  cujn olli wuoldu wuoleſceldu
     99  Syöxi| calhut calia maallen
     100  cujn ollj talwiſen| Jänöjſen
     101  100 nijnſitten Lalli hihti hirm|mujſeſti
     102  Lyly Juoxi wjnhiäſti|
     103  Tulli ſujtzi Suxen tieſtä
     104  Sawu Sau|wan Somman tjeſtä elli ſiaſti
     105  Sitten Herra henderjki
     106  105 ſanoin Lauſuj| Suujn puheli
     107  jo Lallo hihtäjn tullepi|
     108  pitkä Keihäs cajnaloſa
     109  Tunſi hän| Tuhon Tullewan
     110  hättä päjwän pääl|len ſaawan
     111  110 ja ſanoj pildiſenj pien|noiſemj
     112  wandi waxahan corkuhuj|jnen
     113  catzos Kiwen taka
     114  eij| olle Kilpiä Kjweſä catzo||
     115  catzo taka tammen
     116  warjoſta hywä|än hewojſen
     117  115 cuhunga Luunj lende|lepi
     118  Suonenj Sjrottelepi
     119  ne ſinä| werkahan wettele
     120  ſini langojhjn ſittel|le
     121  120 Sjwu cajki caunjhiſti
     122  ja aſetta| orjhjn Rekehen
     123  cuhunga orit tau|wonnewi
     124  ſittä härkä pandacohon|
     125  ja cuhunga härkä tauwonewi
     126  ſijhen| Kirko tehtäköhön
     127  125 cappeli rakettacohon|
     128  herran henderjkin njmehen
     129  Joſa| on härkä tauwonuna
     130  njn Nouſiajſet| heittä maahan
     131  hejttä cangahan njem|mehen.26
B:ssä olevat sanat: njn Nouſiajſet heittä maahan hejttä cangahan njemmehen, elli nenähän on Lönnrot (Suomi 1856, siv. 49) normalisoinut: " Nousiaiset heitä maahan, Heitä kankahan nenähän!" Tästä on Kantelettaren kolmannessa laitoksessa (siv. 274) tullut: Nousiaiset heitti, maahan, Heitti hankahan nenähän. Niinkuin toisinto A osoittaa, on tässä teksti kokonaan turmeltunut. A:n mukaan on normalisoitava: Nousiaisten hietamaahan, Hietakankahan nenähän. #27 |N|ahta: [ nahta].
     132  elli nenähän|
     133  130 Sijhen Herra henderjki
     134  Enſimmäjnen haudatihin
     135  Kirko myöskjn Rakettihin|
     136  Sijhen
     137  herran henderikjn njmehen|
     138  135 mutta wan eij pojca pikurujnen
     139  wandj| waxahan corkuhujnen
     140  eij Kexinyt| lumen ſiſäldä
     141  pyhän mjehen peu|calota
     142  ſormja Jſon Jſännän| culda||
     143  140 culda ſormuxen Keralla
     144  ennen cujn| Keſä ſydännä
     145  ſitten cujn Kewät olli| Jhana
     146  ja jjää olli Järweſtä ſuulanut|
     147  nijn ſitten Keſä ſydännä
     148  145 pienen jään palaiſen päällä
     149  Tuuli alloiſa aijellj|
     150  Sormja pyhän urohon
     151  culda Sormu|xen Keralla
     152  Jhmjſillen nähtäwäxi|
     153  150 Tunnus merkixi jalloxi
     154  jotta eij ſuon|nut ſuurj Luoja
     155  eijkä ſallinut| Jumala
     156  weden alle wajpumahan|
     157  eijkä hukahan tullemahan|
     158  155 pyhän mjehen peukalota
     159  Sormja| Jſon Jſännän
     160  culda ſormuxen| Keralla.
     161  Lallj ſitten pahin paka|nojſta
     162  Julmin Juudaſten ſeaſta|
     163  160 joca tappoi pyhän mjehen
     164  piſpan| Herran henderjkin|
     165  otti corkjan Kypärän
     166  pyhän mie|hen piſpan pääſtä
     167  panj päähänſä| omahanſa
     168  165 callohonſa jlkiähän
     169  menj| ſitten cjldinä cotihin waimo||
     170  waimo Kehräs tortillanſa
     171  ſanojn| Lauſuj Suujn puheli
     172  miſtä on Lalloj| Lakin ſaanut
     173  170 mjes häjy hywän Kypä|rän
     174  Lalli noſti ſitten Lakianſa|
     175  Lallin hiuxet Lakihin Jmejnyjt|
     176  cajken camaran Keralla
     177  Lujkos Luiſta| Jrrallenſa
     178  175 cajki calloſta camara eranut|
     179  Tulli Turpa Turwatomaxi
     180  pää paha| paliahaxi
     181  nahatomaxi cujn naudan| pää
     182  paliahaxi pahan panna|
     183  180 Sen teki fuurj Luoja28
S:stä 180 alkaen un runo nähtävästi myöhäsyntyistä, niinkuin runomittakin osoittaa.
     184  ſalli wäkewä| Jumala
     185  Jmehexi Jſoixi
     186  Tunnus| merkixi jaloxi
     187  mutta nyt on| piſpa Jloſa
     188  185 Lalli pijnaſa pahaſa|
     189  piſpa Engelein canſa Laulele
     190  jlon| wirtä weiſajle
     191  Lallj hijdeſä hihtelepj|
     192  Lylyjnenſä Lujſtelepi
     193  pijnan ſawuhun| ſakiahan
     194  190 ſauwallanſa ſattutele.|
     195  pirut pahojn piſtelewät|
     196  hel||
     197  helwetin heldeheſä
     198  ſjelu parka| wajwallewat
     199  195 pijnalewat hirujſeſti|
     200  warjele ſieldä meittä waka Jumala
     201  ja eſtä totinen Luoja
     202  ſaatta ſallihin| Tajwahaſa
     203  ja Jlohon Jjankaikiſehen|
     204  200 ja pääſtä häjyſt maajlmaſta|
     205  Amen.
1 Yxij|n w|:Yxij.
2 pinnelliset sanan selitykseksi Lönnrot ehdottaa pienelliset, joka tuskin on hyväksyttävä. Katsoen siihen, että A:ssa on sen kertona woilliset, voisi ajatella mahdolliseksi, että pinnelliset kentiesi on = pinnalliset, joka olisi selitettävä siten, että se merkitsi lihavaa, pulskeata (vrt. vetää pintaansa).
3 |-t i:n alap. aivan paperin reunassa.
4 Heinärikki on kansanjohdannais-väännös Henrik nimeä.
5 heinärick|us|: heinärick i.
6 |Lauſui| Läckämme: Läckämme.
7 palionnehita: palion * palan*nehita; sitäp. on sivulla poikittain: palannehita.
8 |T| Jos: J.
9 |jälellen|: [päällä] |iänöwi iäl|: [alap.] jänewi.
10 jäll|e|len: jäll ilen; al. [jäll]ilen.
11 al. [cod]a[ſta].
12 A kiria, B Kirja = kirjava, kirjaeltu, kirjoilla varustettu.
13 al. [anduroille]n.
14 ſuonſet: ſuon iſet.
15 A Maata Jouhi, B maatta Jouhi = maatajouhi, semmoinen, jonka jouhet ulottuvat maahan.
16 Sanan edellä: |hwän|: |hij w:n päälle kirj.].
17 A wirman, B wjrman = lauman?
18 yl. [kuke]r|[ſi].
19 A lähden, B Lähdet, luultavasti kumpikin väärin, luettava lahden.
20 A Sata ſyöiä, B Satta ſyöja. Lönnrot ehdottaa sakasyöjä. #21 A Lahcka, B Lahca = lahka, missä lah- luultavasti = vanh. kiel. lah (lach), vatj. la, liiv. las, oik. lasken sanan ensi tavu, johon on liitepartikkeli -ka yhdistetty. Lahka siis = annapa.
22 tuhka: tuhk ia.
23 Säe lisätty sivulle.
24 w|o|oldu: w uoldu.
25 - n e:n yläp. aivan sivun reunassa.
26 B:ssä olevat sanat: njn Nouſiajſet heittä maahan hejttä cangahan njemmehen, elli nenähän on Lönnrot (Suomi 1856, siv. 49) normalisoinut: " Nousiaiset heitä maahan, Heitä kankahan nenähän!" Tästä on Kantelettaren kolmannessa laitoksessa (siv. 274) tullut: Nousiaiset heitti, maahan, Heitti hankahan nenähän. Niinkuin toisinto A osoittaa, on tässä teksti kokonaan turmeltunut. A:n mukaan on normalisoitava: Nousiaisten hietamaahan, Hietakankahan nenähän. #27 |N|ahta: [ nahta].
28 S:stä 180 alkaen un runo nähtävästi myöhäsyntyistä, niinkuin runomittakin osoittaa.
29 Sana rivin alapuolella.
30 25:nnen lehden alussa on vielä seuraavat, selvästi s:stä 36 jatkuvat säkeet: lenſa [aſeta aiſat] tammiſet| aſeta Ohiat ſuoniſet oienna| Pane. - Kopioitsija on ilmeisesti ensi kerralla lopettanut runon jäljentämisen tähän sekä tämän jälkeen kirjoittanut erään toisen virren. Myöhemmin hän on tahtonut kirjoittaa Henrikin virrenkin kokonaan, mutta kun sen jatkaminen jo kirjoitettujen säkeiden jälkeen ei enää ilman muuta ole käynyt päinsä, on hän lisännyt kirjaan lehdet 21-4, joille runon loppu on kirjoitettu. Päättäen musteestakin sekä siitä, että runo näillä lehdillä on oikein säkeisiin jaettu, jota se ei alussa ole, ovat nämä lehdet kirjoitetut eri aikana kuin alkuosa; mahdollisesti on käsialakin toinen.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR VIII 990. A. 63 %