SKVR VIII 990. A.

skvr08109901
Etelä-Pohjanmaa
Heikkilä, Andreas Israelinpoika
1739

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 └ Piispa Henrikin surmavirsi

Metadata

COL: Helsingin Yliopiston kirjasto:
ID: 990. A.
INF: [[Huom. Johdantoteksti ja alaviitteet ovat painetussa SKVR:ssa yhteiset numeroille 990 A ja 990 B.]] [Kirjaanpano A on eräässä pienessä kahdeksantaitteisessa käsinkirjoitetussa kirjassa, jonka kanteen on kirjoitettu m. m. " A. J. Kamp Wasa d. 10. Noembris A:o 1726" (= A. I. Kamp Vaasa 10 p. marraskuuta v. 1726). Ensimmäiselle lehdelle on kirjoitettu m. m. "Dämä on yxi wähä ſuomalainen wirſi kiria Anno 1731. Andreas Heickilä Wasa d. 19. Novembris. A 1726 n Anno 1731" (=- - - - - Vaasassa 19 p. marraskuuta 1726 - v. 1731). Kirjan ylireunus on musteella niin mustutettu, ettei ylireunaa lähinnä olevia rivejä ensinkään voi lukea. Ne on toimitus hakasten väliin täydentänyt. Kirjassa on muutamia hengellisiä veisuja ja niiden keskellä, lehdillä 20-4, Henrikin runo. Että tämä on kopio, ei ole epäilemistäkään. Ensi kerran on sen julkaissut E. N. SETÄLÄ, Länsi-Suomi II, siv. 16-28. B:n käsikirjoituksen on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle tuonut v. 1852 ylioppilas th. reinius, joka kävi runonkeruumatkalla Pohjanmaalla ja joka oli Toholammin kappelissa, niinkuin hän matkakertomuksessaan sanoo, eräältä "BIRLING nimiseltä Mamselliltä" saanut kappalaisen TÖRNUDD vainajan kokoomia runoja y.m. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tammikuun kokouksen pöytäkirjasta v. 1853 (5/1, 4 §) näkyy, että tämä vihkonen, jonka Reinius on merkinnyt "C. Pispa Henrikin runo", on yksi näitä Törnuddin kokoelmia. A. R. NIEMI on osoittanut tutkimuksessaan "Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä "Suru-runot Suomalaiset."" (Suomi III 14₁), että nti Birling oli perintönä saanut ANTTI TÖRNUDD vanhemman (synt. 1748 Tyrnävällä, Kauhajoen kappal. 1783, Lohtajan kirkkoherra 1802, kuoll. 1820) muistiinpanoja, jotka ovat olleet kopioita GANANDERin runokokoelmista. Tör nuddin poika and. GUST. T. oli Toholammin kappalainen ja naimisissa CATHARINA ALBERTINA BIRLINGin kanssa. Neiti B. oli tämän sisar AMALIA CHRISTINA B. (s. 1796, k. 1859), joka oli lankonsa kuoltua muuttanut 1836 Toholammille Vaasasta (rov. A. V. Kyrön yst. tiedonanto toimitukselle). Käsikirjoitus on kirjoitettuna pieneen kahdeksantaitteiseen 6-lehtiseen vihkoon, josta se täyttää 9 sivua. Kirjaanpanon on julkaissut normalisoituna E. LÖNNROT, Suomi 1856, siv. 48-56 ja diplomaattisesti K. N. SETÄLÄ, Länsi-Suomi, II, siv. 17-29. Hist. Ark. XXIII, 1, 3, siv. 21-25 on AD. NEOVIUS käyttäen hyväkseen kumpaakin kappaletta, koettanut palauttaa runon näiden kirjaanpanojen alkulähteen esittämään muotoon. Kirjaanpano A on melkein pitkin matkaa säkeisiin jaettu, jota vastoin B ei ensinkään. Sanan jakautuessa eri riveille ei B:ssä yleensä ole tavuviivaa käytetty. Setälä on tekstit julkaissut aivan samaa rivijakoa noudattaen kuin alkutekstissä. Seuraavassa ne julkaistaan säkeisiin jaettuina; käsikirjoitusten rivien loppua osoittamaan on pantu pystyviiva |, A:ssa kuitenkin vain s:issä 1-35, koska siinä siitä lähtien rivi- ja säejako käyvät yhteen. Sivun, ja samalla tietysti rivin, loppua osoittamaan on käytetty kalita pystyviivaa ||. Suorasanaisissa päällekirjoituksissa ja A toisinnon loppulauseessa on noudatettu alkutekstien rivijakoa.]
LOC: Vaasan seutu.
OSA: VIII
SGN: C III 34, ss. 20 ja seur. Andreas Israelinpoika Kamp l. Heikkilä.
TMP: 1739.

Ÿxi Runoin laulu, Sanct Hendrichiſt Enſimmäiſeſt Turun pipſaſt Ioca oli ſÿn- dynyt englan̄is
     2  Caxi olij Pyhä mieſtä,
     3  Ia| Caxi Canſan ruhtinaſt|
     4  Ruotziſta Erici
     5  Riſt welieſtä| ialoſta Riddariſt
     6  5 Yxij1
Yxij|n w|:Yxij.
| Caſwoi Ruotzin maalla,
     7  Toinen| maana wierahalla,
     8  pian Caſwoit| pinnelliſet2
pinnelliset sanan selitykseksi Lönnrot ehdottaa pienelliset, joka tuskin on hyväksyttävä. Katsoen siihen, että A:ssa on sen kertona woilliset, voisi ajatella mahdolliseksi, että pinnelliset kentiesi on = pinnalliset, joka olisi selitettävä siten, että se merkitsi lihavaa, pulskeata (vrt. vetää pintaansa).
     9  Yxijn woilliſet ÿlenit|3
|-t i:n alap. aivan paperin reunassa.
     10  Lapſi maalda wierahalda;
     11  ſe| oli Herra Heinäricki4
Heinärikki on kansanjohdannais-väännös Henrik nimeä.
     12  10 waan| joca ruotziſa yleni
     13  Se oli Ericki| riddari
     14  Ruotzin cuulluiſa| cuningas
     15  Sanoi herra| heinäricki5
heinärick|us|: heinärick i.
     16  Ericille weliel|lenſä|
     17  15 Läckämme6
|Lauſui| Läckämme: Läckämme.
 hämehen maalle||
     18  maalle Riſtimättömalle[!],
     19  paical|le papittomalle,
     20  kiwi kirckoia| Tiettämähän,
     21  Cappelita| rakennuttamahan,|
     22  20 Sijtte Ericki Riddari,
     23  Sanoinj lauſui ſuin puheli,
     24  Weickoſemi| waimon poica
     25  Palion on ſin̄e| mennehitä,
     26  Eij palion palannehita7
palionnehita: palion * palan*nehita; sitäp. on sivulla poikittain: palannehita.
|
     27  25 Enämbi Ewännehitä
     28  Toki| lähen en tottele|
     29  Ios8
|T| Jos: J.
 minä tapettane|hen
     30  mann Cuuningas Caat|tanehen
     31  Toinen jänewi9
|jälellen|: [päällä] |iänöwi iäl|: [alap.] jänewi.
| iälellen
     32  30 Sijtte herra heinäricki|
     33  ſanoin lauſui ſuin puheli|
     34  piltiſemi pienoiſemi
     35  wantti| waxahan corkuhinen
     36  ota, coriani codaſta
     37  35 pane cori|ia cohdallenſa
     38  perallenſij[!]| pieni kiria12
A kiria, B Kirja = kirjava, kirjaeltu, kirjoilla varustettu.
     39  anduroil-||
     40  Anduroil[lenſa aſeta]
     41  Aiſat tamm[iſet] aſeta,
     42  Ohiat ſuoniſet14
ſuonſet: ſuon iſet.
 oienna,
     43  40 Pane ränget murſun luiſet,
     44  Waliahat maiawan luiſet,
     45  Harman kaulan kahden puolen
     46  Ota ohrilda oroinen.
     47  Iduilda jſoi lihainen,
     48  45 Maata Jouhi15
A Maata Jouhi, B maatta Jouhi = maatajouhi, semmoinen, jonka jouhet ulottuvat maahan.
 maldaiſilda,
     49  Pane luocka kynnäppäinen,
     50  Harialen hÿwän16
Sanan edellä: |hwän|: |hij w:n päälle kirj.].
 hewoiſen,
     51  Sijtten herra hendricki.
     52  Aiella karuttelepi.
     53  50 Wirman17
A wirman, B wjrman = lauman?
 peuroin wiritti,
     54  Jälieſänſä Juoxemahan,
     55  Latoi ſe lauman laulaitaa
     56  Päänſä päällen lendämähä[n]
     57  Otzanſa wirgottamahan.
     58  55 Carhu oli rauta kahlehiſa
     59  Teri Rautainen kukerſi18
yl. [kuke]r|[ſi].
.
     60  Carhun rautaiſen kidaſa.
     61  Jänöin walcoiſen hÿpitti
     62  Edeſänſä ſildin päällä.
     63  60 Sanoi pildi pickuinen.
     64  wandi||
     65  Wan[di waaxahan] korkuhuinen.
     66  Jo mi[nun tulep]i nälkä.
     67  Sanoi h[erra] hendriki.
     68  Jo pian taloi tulepi,
     69  65 Ialloila Tacoa lähden19
A lähden, B Lähdet, luultavasti kumpikin väärin, luettava lahden.
.
     70  Ota kyrſä uunin pääldä,
     71  Ota Olutta kellariſtä[!]
     72  Heitä penningi ſiahan,
     73  Heinät heinä huoneheſta,
     74  70 Caurat kaura hingaloiſta.
     75  Heitä penningi ſiahan.
     76  Paha waimo pannahinen,
     77  Sata ſÿöiä20
A Sata ſyöiä, B Satta ſyöja. Lönnrot ehdottaa sakasyöjä. #21 A Lahcka, B Lahca = lahka, missä lah- luultavasti = vanh. kiel. lah (lach), vatj. la, liiv. las, oik. lasken sanan ensi tavu, johon on liitepartikkeli -ka yhdistetty. Lahka siis = annapa.
 ſappehinen,
     78  Sepä kirkui kiukahalda,
     79  75 Parku patzahan nenäſtä,
     80  Lahcka21 lalloi Cotihin ſaapi.
     81  Wielä ſe luunſi luiſtelepi,
     82  Wielä päänſi päriſtelepi.
     83  Suonenſi ſirottelepi,
     84  80 Sitte herra hendricki,
     85  Kijruhti taloiſta poies
     86  Lalloi cuin tuli kotihin,
     87  Walehteli wanha naara,
     88  Poikaiſemi nuorembami.
     89  Jopa||
     90  85 Jopa on [täſä ſitten käynyt]
     91  Kuoka ruotz[i ſ]yömä ſacxa,
     92  otti kacun uunin pääldä.
     93  Otti Olutta kelläriſtä,
     94  Heitti tuhkia22
tuhka: tuhk ia.
 ſiahan.
     95  90 Heinät heinä huoneheſta
     96  Kaurat kaura, hingaloiſta
     97  Heiti tuhkia22
tuhka: tuhk ia.
 ſiahan23
Säe lisätty sivulle.
     98  Siwui lalloi lahtarinſa,
     99  95 Pijlun pijtkän kirwehenſä
     100  lyckäiſi lylyn lumellen,
     101  Cuijn oli wuoldu24
w|o|oldu: w uoldu.
 wuoleſkeldun
     102  Syöxi kalhun kalia maallen.
     103  Cuijn on talwiſen janöſen,
     104  100 Lalli hihti hirmuiſeſti.
     105  lÿlÿ juoxi winhiäſti
     106  Tuli ſuitzi ſucxen tiäſtä,
     107  Sawu ſauwacon ſiaſta.
     108  Sitte herra hendricki.
     109  105 Sanoin lauſui ſuin puheli
     110  Lalloi hihttän tulepi.
     111  Pitkä keihäs Cainaloſza,
     112  Tunſi hän tuhon tulewan
     113  Hätä päiwän päällen ſaawa[n]||
     114  110 [ja ſanoi: pilttiſemi pienoiſemi],
     115  Wan[di waaxahan] korcuhuinen25
- n e:n yläp. aivan sivun reunassa.
     116  Katzockos kiwen tacga.
     117  Eij ole kilpeä kiweſzä,
     118  Catzocos tacoa tamm⌈e⌉n,
     119  115 Warioſta hywän hewoiſen.
     120  Kuhunga luuni lendelepi
     121  Suoneni ſirottelepi.
     122  ne ſinä werkahan wetelet
     123  Sini langoihin Sitelet.
     124  120 Siwu kaicki kaunihiſta.
     125  aſeta oroin rekehen.
     126  Kuhunga oritt tauwonnewi,
     127  Sijta härkä pandakohon.
     128  Kuhunga härkä tauwon̄ewi
     129  125 Sijhen kircko tehtäköhön,
     130  Cappeli Rakettakohon,
     131  Herra Hendrikin nimehen.
     132  Toſa on härka tauwon̄un̄a,
     133  Nouſiaiſten hieta maahan,
     134  130 Hieta Cangahan nenähän26
B:ssä olevat sanat: njn Nouſiajſet heittä maahan hejttä cangahan njemmehen, elli nenähän on Lönnrot (Suomi 1856, siv. 49) normalisoinut: " Nousiaiset heitä maahan, Heitä kankahan nenähän!" Tästä on Kantelettaren kolmannessa laitoksessa (siv. 274) tullut: Nousiaiset heitti, maahan, Heitti hankahan nenähän. Niinkuin toisinto A osoittaa, on tässä teksti kokonaan turmeltunut. A:n mukaan on normalisoitava: Nousiaisten hietamaahan, Hietakankahan nenähän. #27 |N|ahta: [ nahta].
     135  Sijhen herra hendricki,
     136  Enſim||
     137  Enſim[äinen haudattihin]
     138  kircko myö[ſkin raketti]hin. ſihen.
     139  Herran hendrikin nimehen,
     140  135 waan eij poica pickuruinen,
     141  wandi waaxahan korkuhuinen,
     142  kecxinyt lumen ſiſäldä,
     143  pyhän miehen peucalota,
     144  Sormia jſoin jſännän.
     145  140 kulda ſormuxen keralla,
     146  ennen cuijn keſä ſydännä,
     147  Sijtte cuijn kewät oli jhana,
     148  Jää oli Jär weſtä ſullanut,
     149  Nijn ſijtte keſä ſydännä,
     150  145 Piennen jään palaiſen päällä,
     151  Tuuli alloiſa aielli.
     152  Sormia pyhän urohon.
     153  Culda ſormuxen keralla,
     154  Jhmiſillen Nähtäwäxi.
     155  150 Tunnus merkixi Jalloxi
     156  Jota eij ſuonut ſuuri luoia
     157  Eijkä ſallinut Jumala,
     158  weden alle waipumahan,
     159  Eijkä huckahan tulemahan,
     160  155 pyhän miehen peucalota, ſormia||
     161  [Sormia jſoin jſänn]än,
     162  Culda [ſormuxen] keralla.
     163  Lalli pahin pacaoiſta[!],
     164  Jumin[!] judaſten ſegaſta,
     165  160 Joca tappoi pyhän miehen
     166  Piſpan herran hendrikin
     167  Otti korkian kypärän,
     168  Pyhän miehen piſpan pääſtä
     169  Pani päähänſä omahan,
     170  165 Callohonſa Jlkiähän,
     171  meni killdinä kotihin,
     172  waimo kehräis torttianſa,
     173  Sanoin lauiſuin puheli,
     174  Miſtä on lalloi lakin ſaanut
     175  170 Mies häiy hywän kypärän,
     176  Lalli noſti lackianſa
     177  lallin hiwxet lackihin Jmewyit.
     178  Caicki kamara keralla.
     179  luikois luuſta jrrallenſa.
     180  175 Caicki Calloſta Erannuij,
     181  Tuli turpa turwattomaxi.
     182  pää paha paliahaxi,
     183  ⌈nahta⌉27 naha||
     184  Nah[attomaxi kuin naudan pää]
     185  paliahaxi [pahan p]annan
     186  180 Sen teci ſuuri luoia28
S:stä 180 alkaen un runo nähtävästi myöhäsyntyistä, niinkuin runomittakin osoittaa.
.
     187  Salli wäkewä Jumala.
     188  Jmehexi Jſoi.
     189  Tunnus Merkixi Jaloxi
     190  Nyt on pijſpa jloſa.
     191  185 lalli pijnaſa pahaſa.
     192  Piſpa Engelein kanſa laulele
     193  jlon wirttä weiſale
     194  lalli hijdeſä hihtelepi
     195  lylynenſä luiſtelepi.
     196  190 pijnan ſawuhun ſakiahan,
     197  ſauwallanſa ſatuttele.
     198  pirut pahoin piſtelewät.
     199  helwetin heldeheſä,
     200  195 Sielu parca waiwailewat.
     201  Wariele ſieldä mejtä wacaine jumala29
Sana rivin alapuolella.
     202  Eſtä totinen luoia,
     203  Saata ſalijhin Taiwaiſa
     204  Jlohon ijankaickiſehen,
     205  200 pääſtä häiyſtä mailmaſt
     206  ⌈Ame⌉[n.]
Wona 1739: joulun pyhinä cirioi-
tetu ....
........................ on
cirio. . . Joullun pyhinä wonna 1739
ja Heikilän Taloiſa Andreas Jſraeli
poialta
yxi
Runoin laulu, Sant Hendri
chiſt Ensimmäiſeſt Turun
Piſpaſta Joca oli ſyndynyt
Englannis, Ja Cuningaſta
Ruotziſa Erigi Riddariſt
Wuonna 115030
25:nnen lehden alussa on vielä seuraavat, selvästi s:stä 36 jatkuvat säkeet: lenſa [aſeta aiſat] tammiſet| aſeta Ohiat ſuoniſet oienna| Pane. - Kopioitsija on ilmeisesti ensi kerralla lopettanut runon jäljentämisen tähän sekä tämän jälkeen kirjoittanut erään toisen virren. Myöhemmin hän on tahtonut kirjoittaa Henrikin virrenkin kokonaan, mutta kun sen jatkaminen jo kirjoitettujen säkeiden jälkeen ei enää ilman muuta ole käynyt päinsä, on hän lisännyt kirjaan lehdet 21-4, joille runon loppu on kirjoitettu. Päättäen musteestakin sekä siitä, että runo näillä lehdillä on oikein säkeisiin jaettu, jota se ei alussa ole, ovat nämä lehdet kirjoitetut eri aikana kuin alkuosa; mahdollisesti on käsialakin toinen.
1 Yxij|n w|:Yxij.
2 pinnelliset sanan selitykseksi Lönnrot ehdottaa pienelliset, joka tuskin on hyväksyttävä. Katsoen siihen, että A:ssa on sen kertona woilliset, voisi ajatella mahdolliseksi, että pinnelliset kentiesi on = pinnalliset, joka olisi selitettävä siten, että se merkitsi lihavaa, pulskeata (vrt. vetää pintaansa).
3 |-t i:n alap. aivan paperin reunassa.
4 Heinärikki on kansanjohdannais-väännös Henrik nimeä.
5 heinärick|us|: heinärick i.
6 |Lauſui| Läckämme: Läckämme.
7 palionnehita: palion * palan*nehita; sitäp. on sivulla poikittain: palannehita.
8 |T| Jos: J.
9 |jälellen|: [päällä] |iänöwi iäl|: [alap.] jänewi.
10 jäll|e|len: jäll ilen; al. [jäll]ilen.
11 al. [cod]a[ſta].
12 A kiria, B Kirja = kirjava, kirjaeltu, kirjoilla varustettu.
13 al. [anduroille]n.
14 ſuonſet: ſuon iſet.
15 A Maata Jouhi, B maatta Jouhi = maatajouhi, semmoinen, jonka jouhet ulottuvat maahan.
16 Sanan edellä: |hwän|: |hij w:n päälle kirj.].
17 A wirman, B wjrman = lauman?
18 yl. [kuke]r|[ſi].
19 A lähden, B Lähdet, luultavasti kumpikin väärin, luettava lahden.
20 A Sata ſyöiä, B Satta ſyöja. Lönnrot ehdottaa sakasyöjä. #21 A Lahcka, B Lahca = lahka, missä lah- luultavasti = vanh. kiel. lah (lach), vatj. la, liiv. las, oik. lasken sanan ensi tavu, johon on liitepartikkeli -ka yhdistetty. Lahka siis = annapa.
22 tuhka: tuhk ia.
23 Säe lisätty sivulle.
24 w|o|oldu: w uoldu.
25 - n e:n yläp. aivan sivun reunassa.
26 B:ssä olevat sanat: njn Nouſiajſet heittä maahan hejttä cangahan njemmehen, elli nenähän on Lönnrot (Suomi 1856, siv. 49) normalisoinut: " Nousiaiset heitä maahan, Heitä kankahan nenähän!" Tästä on Kantelettaren kolmannessa laitoksessa (siv. 274) tullut: Nousiaiset heitti, maahan, Heitti hankahan nenähän. Niinkuin toisinto A osoittaa, on tässä teksti kokonaan turmeltunut. A:n mukaan on normalisoitava: Nousiaisten hietamaahan, Hietakankahan nenähän. #27 |N|ahta: [ nahta].
28 S:stä 180 alkaen un runo nähtävästi myöhäsyntyistä, niinkuin runomittakin osoittaa.
29 Sana rivin alapuolella.
30 25:nnen lehden alussa on vielä seuraavat, selvästi s:stä 36 jatkuvat säkeet: lenſa [aſeta aiſat] tammiſet| aſeta Ohiat ſuoniſet oienna| Pane. - Kopioitsija on ilmeisesti ensi kerralla lopettanut runon jäljentämisen tähän sekä tämän jälkeen kirjoittanut erään toisen virren. Myöhemmin hän on tahtonut kirjoittaa Henrikin virrenkin kokonaan, mutta kun sen jatkaminen jo kirjoitettujen säkeiden jälkeen ei enää ilman muuta ole käynyt päinsä, on hän lisännyt kirjaan lehdet 21-4, joille runon loppu on kirjoitettu. Päättäen musteestakin sekä siitä, että runo näillä lehdillä on oikein säkeisiin jaettu, jota se ei alussa ole, ovat nämä lehdet kirjoitetut eri aikana kuin alkuosa; mahdollisesti on käsialakin toinen.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR VIII 990. B. 63 %

Contains poems

SKVR VIII 987.   52 %
SKVR V3 234.   50 %