skvr08109890
Varsinais-Suomi
Peldan, Gabriel
1721

Metadata

COL: Porvoon lukion kirjasto.
ID: 989.
INF: [Julk. SMY:n Aikak.-kirj. VI, siv. 170-1, sekä AD. NEOVIUS, Hist. Ark. XXIII, 1, 3, siv. 31-3.]
LOC:
OSA: VIII
SGN: Gabriel Peldan. Noctes Aboënses (1721), § 6.
TMP: [[1721]]

Hæc prima fuit, Fenniæ periodus sub regibus, quam obscuram dixeris, gentilem et idolatricam. Etenim habebant Deos, quos ritu profano colebant et longa serie enumeratos apud Reverendiss. Episcopum Wiburgensem D. Petrum Bång in hist. ejus Eccles. Sveogoth. me legissc memini olim, quani ad manus nunc non habeo; sed et arctioris cum cacodæmone commercii accusantur, ob incantationes ceteras. Postquam vero divina affulgente gratia, victricibus regis Sveonum Erici IX armis subjugata est Fennia; in provinciam abiit Sveticam et simul expulsis gentilismi tenebris, Christianæ religionis luce illustrata per Henricum natione Anglum Episcopum Upsaliens. Hic Erico regi victori Finnorum comes, armis eos vicit spiritualibus, populumque idolatricum ad puriora convertit sacra. Incidit vero hæc regis Erici in Fenniam expeditio, adventusque Henrici Finnorum Apostoli et primi Episcopi in annum Chr:i 1156 juxta communem omnium historicorum sententiam. Hinc Henricus in reformationis opere constitutus, doctrinam coelestem miraculis confirmatum ab ethnico Nobili in Kiulå träsk lacu, cui paroecia Kiulo adjacet, ab Aboa 10 milliaribus Boream versus distante, hieme trucidatus est. Narratur ad nobilem illum hominem Lalli cum comitatu suo venisse Episc. Henricum, cumque ipsum domi non inveniret nec a famulatu cibum impetrare potuit, depositis in mensa pecuniis exigi jussit; domum veniens Lalli et a suis informatus, quibus absens usus fuerit hospitibus, exacerbatus valde tam præsenti, in illius sententia, violentia, prioribusque in memoriam revocatis Episcopi increpationibus ob homicidium, equum ascendit armatus, abeuntes perseqvitur ferox, et in nominato loco eos assequitur, confestimque Deo permittente aggressus virum Dei, ferro trucidavit, acceptoque pileo ejus trophæ instar victor ovans domum revertitur. Uxor male suspicate indignata factum, his maritum salutare fertur
    2  Custa Lalli lakin sai,
    3  paha mies hyvän hytyrän.
Unde Lalli pileum accepit, malus vir bonum capitium. In insultantis fœminæ et conscientiæ mendacii fastidio pileum abjicere voluit; ast quid accidit, indigni homicidæ pili cum cute pileum seqvuntur, nudumque et crudum in meritam poenam remanet, cranium, fert quoque traditio, abscissum ejus pollicem, annulo ornatum, tumque in nive deperditum, die Joh. Baptistæ æstate a cæco quodam in lintre sedente, super frusto glaciei natantem visum et elevatum esse, quo facto glacies statim in aquam soluta est, coecus vero visum amissum recuperavit. In perennem rei memoriam in Sigillo Consistorii Ecclesiastici Aboënsis, adhuc pollex hic annulatus conspicitur. Stat hodienum domus ejus in Nousis, in qua quarta paries reparatione eget sæpius, reliquis absque omni labe per tot secula firmis. Visitur quoque in petra ibidem prope templum in quo humatus est, accuratissima serpentis effigies, quem morsum calcaneo ejus nudo minitantem, ab ipso maledictum lapidi immersum esse ajunt veteres, quorum omnium testem oculatum se venditat clar. Mag. Dan. Jusleen in disp. sud de Aboa veteri et nova p. 36 et 37. Uterque horum rex Ericus et Henricus Episcopus in Calalogum Sanctorum a Romana Ecclesia canonizati sunt. Servantur ossa et reliquiæ Regis Erici im Templo Cathedrali Upsaliensi, ad sinistrum latus altaris, in loculo pretioso et cancellis ferreis bene munito, quem ipse vidi et tractavi. Sancti vero Henrici reliquiæ sepulcro ejus in Templo Nousensi, ad templum Cathedralem transacta sunt et Sacrario hactenus servata, testis est laudatus mag. Juslenius in Disp. cit. p. 12, quee pro iis cognita et cum suis sacculis duobus d. XVI octobr. A:o CICICCCXX inventa atque a celsissimo Comite Douglassio moderno Finlandise gubernatore exemta, Petropolimque transmissa sunt ad mandatum Sacræ Czareæ Majestatis ex Collegio Supremæ Cancellariæ.1
Tämä oli kuningasaikana Suomen ensimmäinen ajanjakso, joka on hamärää, pakanallista ja epäjumalien palvonnan aikaa. Sillä heillä oli jumalia, joita he palvoivat pakanallisella tavalla ja jotka kerran muistan lukeneeni pitkässä sarjassa lueteltuina kunnianarvoisan Viipurin piispan, herra Petrus Bångin historiassa Eccles. Sveogoth., jota minulla ei nyt ole käsillä, ja heitä syytetään eräiden loitsujen takia läheisestä yhteydestä paholaisen kanssa. Mutta sittenkun jumalan armun koittaessa Suomi oli kukistettu Svean kuninkaan Eerik IX:n voitollisilla aseilla, muuttui se Ruotsin maakunnaksi ja samalla pakanuuden pimeys hävisi englantilaissyntyisen Upsalan piispan Henrikin levittäessä kristinuskon valoa. Tämä, suomalaisten voittajan, Eerik kuninkaan seuralainen, voitti heidät hengen aseilla ja käänsi epäjumalia palvelevan kansan puhtaampiin pyhiin menoihin. Ja tämä Eerik kuninkaan Suomen-retki ja Henrikin, suomalaisten apostolin ja ensimmäisen piispan tulo tapahtui Herran vuonna 1156 kaikkein historioitsijain yhteisen mielipiteen mukaan. Senjälkeen Henrikin, joka käännytystyössä oli asetettu taivaallista oppia ihmetöillä vahvistamaan, surmasi talvella pakanallinen ylimys Köyliön järvellä, jonka rannalla on Köyliön pitäjä, 10 penikulmaa Turusta pohjoseen päin. Kerrotaan tuon ylimyksen luo, jonka nimi oli Lalli, saapuneen piispa Henrikin seurueineen, ja kun hän ei tavannut tätä itspään kotoa ja kun hän ei voinut saada ruokaa kotiväeltä, käski hän, pantuaan rahat pöydälle, ottaa sitä väkisin; Lalli palatessaan kotiin ja saatuaan tietää omaisiltaan, ketä vieraita hänen poissaollessaan oli hänellä käynyt, kovin katkeroituneena juuri tapahtuneesta, hänen mielestään väkivallasta, ja muistaessaan aikaisemmat piispalta saamansa nuhteet murhasta, hyppää asestettuna hevosen selkään, ajaa kiihtyneenä takaa poismeneviä ja saavuttaa heidät mainitussa paikassa ja jumalan sallimuksesta heti hyökättyään jumalanmiehen kimppuun surmaa hänet raudalla ja otettuaan hänen lakkinsa voiton merkiksi riemuitsevana voittajana palaa kotiin. Vaimon sanotaan - pahasti epäillen mitä oli tapahtunut ja paheksuen tekoa - tervehtineen puolisoa näillä sanoilla: # Kusta Lalli lakin sai, # paha mies hyvän hytyrän. # Kauhistuen vaimonsa ja omantuntonsa soimausta hän tahtoi heittää pois lakin; mutta mitä tapahtuu: kunnottoman murhaajan hiukset seuraavat päänahkoineen lakkia, ja paljas verinen pääkallo jää ansaituksi rangaistukseksi jäljelle; kertoopa perimätieto, että hänen hakatun, sormuksella koristetun peukalonsa, joka tuolloin oli kadonnut lumeen, huomasi kesällä juhannuksena ruuhessa istaessaan eräs sokea mies uiskentelemassa jääpalasella ja nosti ylös, minkä jälkeen jää heti suli veteen, mutta sokea sai menetetyn näkönsä. Tapahtuman pysyväiseksi muistoksi nähdään tämä sormuksella varustettu peukalo tänä päivänäkin Turun hiippakunnan tuomiokapitulin sinetissä. Nousiaisissa on vielä tänään pystyssä hänen huoneensa, jonka neljäs seinä kaipaa melko usein korjausta muiden säilyttyä lujina ilman mitään rappeutumista läpi niin monen vuosisadan. Samassa paikassa nähdään myöskin kalliossa lähellä kirkkoa, johon hän on haudattu, hyvin selvä kuva käärmeestä, jonka - sen uhattua pistää häntä paljaaseen kantapäähän - vanhat sanovat hänen kiroamanaan vajonneen kiveen, minkä kaiken silminnähnyt todistaja sanoo olevansa maisteri Dan. Jusleen väitöskirjassaan "Aboa vetus et nova" ("Vanha ja uusi Turku"), siv. 36 ja 37. Kummankin näistä, Eerik kuninkaan ja Henrik piispan on Rooman kirkko kanonisoinut pyhien joukkoon. Eerik kuninkaan luut ja jäännökset säilytetään Upsalan tuomiokirkossa alttarin vasemmalla puolella kallisarvoisessa ja rautaristikoilla hyvin suojatussa arkussa, jota itse olen katsellut ja tutkinut. Mutta pyhän Henrikin jäännökset siirrettiin hänen haudastaan Nousiaisten kirkosta tuomiokirkkoon ja säilytettiin tähän asti kuorissa, kuten todistaa mainittu maist. Juslenius edelläsanotussa väitöskirjassaan siv. 12. Kun ne tunnettiin niiksi (p. Henrikin jäännöksiksi) ja löydettiin molempine arkkuineen lokak. 16 p:nä 1720, otatti ylipäällikkö Douglas, Suomen nykyinen kenraalikuvernööri, ne pois, ja siirsi Pietariin pyhän keisarill. majesteetin ylimmän kansliakollegiumin käskystä.

1 Tämä oli kuningasaikana Suomen ensimmäinen ajanjakso, joka on hamärää, pakanallista ja epäjumalien palvonnan aikaa. Sillä heillä oli jumalia, joita he palvoivat pakanallisella tavalla ja jotka kerran muistan lukeneeni pitkässä sarjassa lueteltuina kunnianarvoisan Viipurin piispan, herra Petrus Bångin historiassa Eccles. Sveogoth., jota minulla ei nyt ole käsillä, ja heitä syytetään eräiden loitsujen takia läheisestä yhteydestä paholaisen kanssa. Mutta sittenkun jumalan armun koittaessa Suomi oli kukistettu Svean kuninkaan Eerik IX:n voitollisilla aseilla, muuttui se Ruotsin maakunnaksi ja samalla pakanuuden pimeys hävisi englantilaissyntyisen Upsalan piispan Henrikin levittäessä kristinuskon valoa. Tämä, suomalaisten voittajan, Eerik kuninkaan seuralainen, voitti heidät hengen aseilla ja käänsi epäjumalia palvelevan kansan puhtaampiin pyhiin menoihin. Ja tämä Eerik kuninkaan Suomen-retki ja Henrikin, suomalaisten apostolin ja ensimmäisen piispan tulo tapahtui Herran vuonna 1156 kaikkein historioitsijain yhteisen mielipiteen mukaan. Senjälkeen Henrikin, joka käännytystyössä oli asetettu taivaallista oppia ihmetöillä vahvistamaan, surmasi talvella pakanallinen ylimys Köyliön järvellä, jonka rannalla on Köyliön pitäjä, 10 penikulmaa Turusta pohjoseen päin. Kerrotaan tuon ylimyksen luo, jonka nimi oli Lalli, saapuneen piispa Henrikin seurueineen, ja kun hän ei tavannut tätä itspään kotoa ja kun hän ei voinut saada ruokaa kotiväeltä, käski hän, pantuaan rahat pöydälle, ottaa sitä väkisin; Lalli palatessaan kotiin ja saatuaan tietää omaisiltaan, ketä vieraita hänen poissaollessaan oli hänellä käynyt, kovin katkeroituneena juuri tapahtuneesta, hänen mielestään väkivallasta, ja muistaessaan aikaisemmat piispalta saamansa nuhteet murhasta, hyppää asestettuna hevosen selkään, ajaa kiihtyneenä takaa poismeneviä ja saavuttaa heidät mainitussa paikassa ja jumalan sallimuksesta heti hyökättyään jumalanmiehen kimppuun surmaa hänet raudalla ja otettuaan hänen lakkinsa voiton merkiksi riemuitsevana voittajana palaa kotiin. Vaimon sanotaan - pahasti epäillen mitä oli tapahtunut ja paheksuen tekoa - tervehtineen puolisoa näillä sanoilla: # Kusta Lalli lakin sai, # paha mies hyvän hytyrän. # Kauhistuen vaimonsa ja omantuntonsa soimausta hän tahtoi heittää pois lakin; mutta mitä tapahtuu: kunnottoman murhaajan hiukset seuraavat päänahkoineen lakkia, ja paljas verinen pääkallo jää ansaituksi rangaistukseksi jäljelle; kertoopa perimätieto, että hänen hakatun, sormuksella koristetun peukalonsa, joka tuolloin oli kadonnut lumeen, huomasi kesällä juhannuksena ruuhessa istaessaan eräs sokea mies uiskentelemassa jääpalasella ja nosti ylös, minkä jälkeen jää heti suli veteen, mutta sokea sai menetetyn näkönsä. Tapahtuman pysyväiseksi muistoksi nähdään tämä sormuksella varustettu peukalo tänä päivänäkin Turun hiippakunnan tuomiokapitulin sinetissä. Nousiaisissa on vielä tänään pystyssä hänen huoneensa, jonka neljäs seinä kaipaa melko usein korjausta muiden säilyttyä lujina ilman mitään rappeutumista läpi niin monen vuosisadan. Samassa paikassa nähdään myöskin kalliossa lähellä kirkkoa, johon hän on haudattu, hyvin selvä kuva käärmeestä, jonka - sen uhattua pistää häntä paljaaseen kantapäähän - vanhat sanovat hänen kiroamanaan vajonneen kiveen, minkä kaiken silminnähnyt todistaja sanoo olevansa maisteri Dan. Jusleen väitöskirjassaan "Aboa vetus et nova" ("Vanha ja uusi Turku"), siv. 36 ja 37. Kummankin näistä, Eerik kuninkaan ja Henrik piispan on Rooman kirkko kanonisoinut pyhien joukkoon. Eerik kuninkaan luut ja jäännökset säilytetään Upsalan tuomiokirkossa alttarin vasemmalla puolella kallisarvoisessa ja rautaristikoilla hyvin suojatussa arkussa, jota itse olen katsellut ja tutkinut. Mutta pyhän Henrikin jäännökset siirrettiin hänen haudastaan Nousiaisten kirkosta tuomiokirkkoon ja säilytettiin tähän asti kuorissa, kuten todistaa mainittu maist. Juslenius edelläsanotussa väitöskirjassaan siv. 12. Kun ne tunnettiin niiksi (p. Henrikin jäännöksiksi) ja löydettiin molempine arkkuineen lokak. 16 p:nä 1720, otatti ylipäällikkö Douglas, Suomen nykyinen kenraalikuvernööri, ne pois, ja siirsi Pietariin pyhän keisarill. majesteetin ylimmän kansliakollegiumin käskystä.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contained in poems

Kanteletar 3:7 84 %
SKVR XV 82. 77 %
SKVR VIII 993. B. 68 %
SKVR IX1 2. 68 %
JR 02193 65 %
JR 02451 65 %
SKVR IX1 3. 56 %
SKVR VIII 993. A. 55 %
SKVR IX1 1. 55 %