SKVR VIII 989.

Tämä oli kuningasaikana Suomen ensimmäinen ajanjakso, joka on hamärää, pakanallista ja epäjumalien palvonnan aikaa. Sillä heillä oli jumalia, joita he palvoivat pakanallisella tavalla ja jotka kerran muistan lukeneeni pitkässä sarjassa lueteltuina kunnianarvoisan Viipurin piispan, herra Petrus Bångin historiassa Eccles. Sveogoth., jota minulla ei nyt ole käsillä, ja heitä syytetään eräiden loitsujen takia läheisestä yhteydestä paholaisen kanssa. Mutta sittenkun jumalan armun koittaessa Suomi oli kukistettu Svean kuninkaan Eerik IX:n voitollisilla aseilla, muuttui se Ruotsin maakunnaksi ja samalla pakanuuden pimeys hävisi englantilaissyntyisen Upsalan piispan Henrikin levittäessä kristinuskon valoa. Tämä, suomalaisten voittajan, Eerik kuninkaan seuralainen, voitti heidät hengen aseilla ja käänsi epäjumalia palvelevan kansan puhtaampiin pyhiin menoihin. Ja tämä Eerik kuninkaan Suomen-retki ja Henrikin, suomalaisten apostolin ja ensimmäisen piispan tulo tapahtui Herran vuonna 1156 kaikkein historioitsijain yhteisen mielipiteen mukaan. Senjälkeen Henrikin, joka käännytystyössä oli asetettu taivaallista oppia ihmetöillä vahvistamaan, surmasi talvella pakanallinen ylimys Köyliön järvellä, jonka rannalla on Köyliön pitäjä, 10 penikulmaa Turusta pohjoseen päin. Kerrotaan tuon ylimyksen luo, jonka nimi oli Lalli, saapuneen piispa Henrikin seurueineen, ja kun hän ei tavannut tätä itspään kotoa ja kun hän ei voinut saada ruokaa kotiväeltä, käski hän, pantuaan rahat pöydälle, ottaa sitä väkisin; Lalli palatessaan kotiin ja saatuaan tietää omaisiltaan, ketä vieraita hänen poissaollessaan oli hänellä käynyt, kovin katkeroituneena juuri tapahtuneesta, hänen mielestään väkivallasta, ja muistaessaan aikaisemmat piispalta saamansa nuhteet murhasta, hyppää asestettuna hevosen selkään, ajaa kiihtyneenä takaa poismeneviä ja saavuttaa heidät mainitussa paikassa ja jumalan sallimuksesta heti hyökättyään jumalanmiehen kimppuun surmaa hänet raudalla ja otettuaan hänen lakkinsa voiton merkiksi riemuitsevana voittajana palaa kotiin. Vaimon sanotaan - pahasti epäillen mitä oli tapahtunut ja paheksuen tekoa - tervehtineen puolisoa näillä sanoilla: # Kusta Lalli lakin sai, # paha mies hyvän hytyrän. # Kauhistuen vaimonsa ja omantuntonsa soimausta hän tahtoi heittää pois lakin; mutta mitä tapahtuu: kunnottoman murhaajan hiukset seuraavat päänahkoineen lakkia, ja paljas verinen pääkallo jää ansaituksi rangaistukseksi jäljelle; kertoopa perimätieto, että hänen hakatun, sormuksella koristetun peukalonsa, joka tuolloin oli kadonnut lumeen, huomasi kesällä juhannuksena ruuhessa istaessaan eräs sokea mies uiskentelemassa jääpalasella ja nosti ylös, minkä jälkeen jää heti suli veteen, mutta sokea sai menetetyn näkönsä. Tapahtuman pysyväiseksi muistoksi nähdään tämä sormuksella varustettu peukalo tänä päivänäkin Turun hiippakunnan tuomiokapitulin sinetissä. Nousiaisissa on vielä tänään pystyssä hänen huoneensa, jonka neljäs seinä kaipaa melko usein korjausta muiden säilyttyä lujina ilman mitään rappeutumista läpi niin monen vuosisadan. Samassa paikassa nähdään myöskin kalliossa lähellä kirkkoa, johon hän on haudattu, hyvin selvä kuva käärmeestä, jonka - sen uhattua pistää häntä paljaaseen kantapäähän - vanhat sanovat hänen kiroamanaan vajonneen kiveen, minkä kaiken silminnähnyt todistaja sanoo olevansa maisteri Dan. Jusleen väitöskirjassaan "Aboa vetus et nova" ("Vanha ja uusi Turku"), siv. 36 ja 37. Kummankin näistä, Eerik kuninkaan ja Henrik piispan on Rooman kirkko kanonisoinut pyhien joukkoon. Eerik kuninkaan luut ja jäännökset säilytetään Upsalan tuomiokirkossa alttarin vasemmalla puolella kallisarvoisessa ja rautaristikoilla hyvin suojatussa arkussa, jota itse olen katsellut ja tutkinut. Mutta pyhän Henrikin jäännökset siirrettiin hänen haudastaan Nousiaisten kirkosta tuomiokirkkoon ja säilytettiin tähän asti kuorissa, kuten todistaa mainittu maist. Juslenius edelläsanotussa väitöskirjassaan siv. 12. Kun ne tunnettiin niiksi (p. Henrikin jäännöksiksi) ja löydettiin molempine arkkuineen lokak. 16 p:nä 1720, otatti ylipäällikkö Douglas, Suomen nykyinen kenraalikuvernööri, ne pois, ja siirsi Pietariin pyhän keisarill. majesteetin ylimmän kansliakollegiumin käskystä.