Metadata

COL: Soini
ID: 4470.
INF: Muuanto. Maksima Heraso, 54 v.
LOC: Suistamo.
OSA: VII5 loitsut
SGN: n. 160.
TMP: -98.

Kun karhu huhtaa syö.

Mies kun sattuu jälen näkemään, tuloo kotiin ja ottaa min mitäi jos jotai, kanan paskoi, liinan komuja1
yl. päistäriä. #2 yl. aitauksen.
tuohikäpryi sekä sitoo ne nuoraseen. Tämmöisiä tehdään usiampi kappale. Sitten mene huuhan aijotuksen2 sisään niihen kanssa; kirves takana vyön alla kiertää sen kaurahuuhan ja pistää nuorasta riippuja, nyppysiä aidan seipäihin riippumaan vähien matkojen päihin. Lähtiessään pois lukee:
    3  Mie sinun jälet polen ja tallan,
    4  Jottei tietä kuuluis kuuna piänä,
    5  Sinä ilmoissa ikänä,
    6  Syöpäläisenä käylemässä
    7  5 Imeisten kylvöksillä.
    8  Sinä o'ut häjy henki
    9  Ja sen sontarenki.
    10  Kuka kylvää, leikatkoonkin.
    11  Ei ole siulla työtä, tekuu.
Silloin herkii karhu huuhalla käymästä.
Taikaa käyttää kertoja, on vaikea saada. Täytyi tinkiä kauvan ennen kuin kertoi.

1 yl. päistäriä. #2 yl. aitauksen.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems