SKVR VII4 loitsut 2001.

skvr07220010
Pohjois-Karjala — Kitee
Walldén, E. V.
1891

Types

6. Loitsut
└ 05. Tautiloitsut
 └ Kalmasta tarttuu

Metadata

COL: Valldén
ID: 2001.
INF: Heikki Makkonen, synt. v. 1853.
LOC: Kitee.
OSA: VII4 loitsut
SGN: n. 5.
TMP: -91.

Kirkon kalmalle.
     2  Nouse, kalama, kankahasta,
     3  Hienohelema, hettehestä,
     4  Paha henki, pyhästä moasta!
     5  Kun ei miussa miestä liene,
     6  5 Tulukoon umpilammista urosa,
     7  Hienohelema hettehestä,
     8  Joll' on rautakappa hartehella,
     9  Teräsmiekka käessä,
     10  Näitä pahoja peästämään,
     11  10 Näitä pulumia ottamaan!
     12  Kuka siun tänne käski?
     13  Mää sie isäntäs iltaselle,
     14  Muun perreen oamuselle,
     15  Nivoita isännältä peä kaksinkerroń,
     16  15 Sieltä sitte' paiskoo moahan
     17  Yheksän korttelin syvvyyteen;
     18  Repäse sitte' riehkova aitoo
     19  Yheksälti seipäälti,
     20  Kolomelti varokkeelti!
     21  20 Kolome on miekkoo meressä,
     22  Yks on rauvvasta tehty,
     23  Toinen on vaskesta kuvottu,
     24  Kolomaaś on teräksestä nijottu,
     25  Neljääś on tehty vasken päistä,
     26  25 Joilla sitte' kalamat ajettiin,
     27  Kalamat pienet kahottiin.
     28  Se on tosin vesille viety,
     29  Äsken ol' moalla souvettunna,
     30  Hienot hiekat jälelle jeäny.
     31  30 Mutt oon mie siun kiini soanu.
     32  Kuule, kalama kultanennii,
     33  Miksis paat hulluna juoksemaan,
     34  Veren seisomaan?
     35  Nyt on tahottu tieteeksein.
     36  35 Kuule sie, kultanen kalama,
     37  Hoppeiset on sulla sormet,
     38  Elä tule keäntämään,
     39  Miesten mieltä veäntämään;
     40  Vasta ol' miehet tullunna.
     41  40Turpehen tuon takanen,
     42  Hiton hiijjen hippakorva,
     43  Rauvvast on sulla miekat,
     44  Hoppeiset on sulla kengät.
     45  Kultanen sie, kalama,
     46  45 Valakia verevä kalama,
     47  Elä tule kiusoomaan,
     48  Ristittyä vaivoomaan,
     49  Vaivoo sie ristimättömiä,
     50  Ehi tekemättömiä;
     51  50 Ehi sie tuolta moalta,
     52  Tuolta moalta vierahalta,
     53  Jossa ei kuu paista,
     54  Aurinko kohta kimota!
     55  Täss on mies, tämällainen,
     56  55 Joka ensiksi sanopi;
     57  Niin oon rautavöillä köytettynnä,
     58  Rautavyöllä vyötettynnä,
     59  Teräsvyöllä köytettynnä;
     60  Teräksiset on miulla miekat,
     61  60 Hoppeiset tosin kalavot[!],
     62  Joilla mie pahoja pois mannoon
     63  Tuonne kirkon kirjavaan tykköön.
     64  Satalauvvan lappioon;
     65  Siell on muuttii murhamiehet,
     66  65 Ikuiset pahantekkiit,
     67  Siell on sulle syyvvä lihhoo,
     68  Peätöntä kalloo,
     69  Haukata halun-alasen.
     70  Kuule, kalama kankahasta,
     71  70 Kun mie vielä sulle sanon:
     72  Luovu, luomaton pakana,
     73  Levveet on sulla leuvvat,
     74  Kansan kaikelle tietä'.
     75  Kummat kuuluupi kylillä,
     76  75 Kummat kohta noapuriin;
     77  Millähän tämä puluma peästettännee,
     78  Nämä pahat estettännee?
     79  Otanko mie vastan varvikosta,
     80  Pienen vihan viijjakosta,
     81  80 Joilla mie siun kylyvettelen?
     82  Etkö sitte' sitä muista,
     83  Kun mie siulle kyyvvin lupasin?
     84  Otan mie linnasta valitun varsan,
     85  Hevon aivan oivallisen,
     86  85 Rautasuihet1
Rautasui|t|et : Rautasuihet. #2 (nim. veden). #3 k|a|rvat : korvat.
 hoppeepäihet;
     87  Mää sie yheksänteen kyllään,
     88  Lapin suureen salloon,
     89  Siellä ennen ehittiin,
     90  Miehii paljon keksittiin!
     91  90 Mie oon miesi, se miesi,
     92  Tässä pulumat peästetään,
     93  Pahat pienet ehitään;
     94  Täss on siun unteheeś,
     95  Täss on kaikki sinulle.
     96  95 En mie puhu omalla suulla;
     97  Herran hengellä hyvällä,
     98  Lämpösellä läyhöttelen.
     99  Kuule, kalama kankahasta,
     100  Hienohelema, hettehestä,
     101  100 Elä tule jäsenii köykkyyn vetämään,
     102  Niitä kuivaks tekemään!
     103  Kukas sun käski tulla tälle moalle?
     104  Ejj_oo käsketty tulla tälle moalle,
     105  Mullass oot pantu leppeemään,
     106  105 Hoavistossa makkoomaan.
     107  Elä nouse kuuna päivänä,
     108  Selevii' sinä ikänä!
     109  Ejj_oo sulle lahjoo luvattu,
     110  Yrtinpäitä jätöksestä2.
     111  110Terve sulle, kultanen kalama!
     112  Valakihiiset sull on sormet,
     113  Hopiheiset sulla korvat3
     114  Joilla sinä sitte' kuulet,
     115  Jos sinnuu pahoin käsketään.
     116  115 Makkoo selin päiville hyville,
     117  Anna tulla lännestä tuulen,
     118  Tuiskutella kantapäille!
     119  Ol' mulla ennen musta koira,
     120  Rakki rauvvan karvallinen,
     121  120 Toi heän kylältä hyvät sanat,
     122  Kalamalta pahat pakinat.
"Käśkonstia" tehdessä asetetaan hopeasolki ikäänkuin pantiksi ja lausutaan:
     124  Vartijaks paan mie sennii,
     125  Van ei lunnaaks siulle, kalama.
1 Rautasui|t|et : Rautasuihet. #2 (nim. veden). #3 k|a|rvat : korvat.

Contains poems

SKVR VII5 loitsut 5201.   100 %
SKVR XIII4 12802.   72 %
SKVR IX4 12.   61 %
SKVR XII2 8420.   61 %
JR 75984   61 %
JR 09786   54 %
JR 32264   52 %