| | Kontuvaara. - "Eräässä alhaisessa pirtissä löysin eukon värtinätä
vääntämässä, jonka kettru-
neuvon täällä yleensä vielä nä'et. Laukkuni pois selästä nakattua, silmäilin
tarkemmin tämän
pienosen tuvan sisusta, joka raittiuudellaan heti sisähän astuessa iloisasti
pisti silmihini. Se oli
minusta ilahuuttava. - - - Ilomantsissa oli häneltä [nim. eukolta] lapsuuden
sulo aika vierinyt.
Vennon vieraiden sekaan, Kreikkalais-miehen kansa naimiseen oli hän
nykyisille
asun-majoillensa
joutunut. Laulun vaiheistansa oli hän ladellutkin. Sitä kirjoittaessa milt'en
minäkin vaan itkenyt,
nähden, kuinka eukko vaipui keski virressä äänettömään, minusta pois
kääntyen,
ja kyyneleitänsä
näin piilten. Surullisella runo-nuotilla hyräili eukko: |
|
|
|
2 |
Ei ne kasva kaikki lapset,
|
|
|
|
3 |
Ei ylene yksikänä,
|
|
|
|
4 |
Niinkuin mie katala kasvon;
|
|
|
|
5 |
Kasvon aina kaunihisti,
|
|
|
|
6 |
5 Kasvon kun kataja mäellä,
|
|
|
|
7 |
Tai mänty mä'en nenässä.
|
|
|
|
8 |
Ei ne kasva j.n.e.
|
|
|
|
9 |
Niinkuin mie kananen kasvon
|
|
|
|
10 |
Kasvon aivan kaunihisti,
|
|
|
|
11 |
10 Ylen lystisti ylenin.
|
|
|
|
12 |
En ollut hoikka, luonnon hoikka,
|
|
|
|
13 |
Enkä musta, luonnon musta,
|
|
|
|
14 |
Vaan oon hoikka, huolen hoikka,
|
|
|
|
15 |
Sekä musta, luonnon musta.
|
|
|
|
16 |
15 Huoli on hoikaksi vetänyt,
|
|
|
|
17 |
Mure muita mustemmaksi,
|
|
|
|
18 |
- - -
|
|
|
|
19 |
Mie oon houkka[!] huolellinen,
|
|
|
|
20 |
Mie oon musta murheellinen;
|
|
|
|
21 |
Niin minun moni sanovi,
|
|
|
|
22 |
20 Usia ajattelevi,
|
|
|
|
23 |
Minun ilolla laulavani,
|
|
|
|
24 |
Sekä mielellä hyvällä;
|
|
|
|
25 |
En mie ilolla laula,
|
|
|
|
26 |
Enkä mielellä hyvällä;
|
|
|
|
27 |
25 Surussani suuta pieksän,
|
|
|
|
28 |
Kamon ääntä kaiossani,
|
|
|
|
29 |
Ikävissäni iloitsen. -
|
|
|
|
30 |
Minull' on huolet kolmen laiset,
|
|
|
|
31 |
Murehet monen näköset,
|
|
|
|
32 |
30 Yks' on huoli pääni päällä,
|
|
|
|
33 |
Sen panisin palmikolle,
|
|
|
|
34 |
Toinen alla jalkohini,
|
|
|
|
35 |
Sen sukilla suorittasin,
|
|
|
|
36 |
Sekä pakloille panisin,
|
|
|
|
37 |
35 Ompa huoli sy'äntä kohti,
|
|
|
|
38 |
Se minun manalle viepi,
|
|
|
|
39 |
Tuonelahan toivottavi,
|
|
|
|
40 |
Maanalahan[!] matojen syöä,
|
|
|
|
41 |
Tuonen to[u]kille kaluta. -
|
|
|
|
42 |
- - -
|
|
|
|
43 |
40 Lähen tästä kun lähenkin,
|
|
|
|
44 |
Toisen lähtövän keralle,
|
|
|
|
45 |
Kolmannen käkiivän kansa,
|
|
|
|
46 |
Kansa toisen karkulaisen;
|
|
|
|
47 |
Heitän suoni, heitän maani,
|
|
|
|
48 |
45 Heitän hiekka rantaseni;
|
|
|
|
49 |
Vaihan valkehet veteni
|
|
|
|
50 |
Muihin mustihin vesihin,
|
|
|
|
51 |
Läkkös musta muille maille,
|
|
|
|
52 |
Toukka toisille vesille!
|
|
|
|
53 |
- - -
|
|
| | Vesi kiehui eukon silmissä tätä virttä laulaessa, josta eräitä paikkoja
tähän olen pannut; sillä se
on pitkä ja kertoo koko hänen elämänsä. - - - |
|
|
| |
|