skvr07111170
Pohjois-Karjala — Rääkkylä
Hyvärinen, Alex
1902
| Vapahtaja kyšsyy pirulta: | ||||
| 2 | "Mitä sepponen tak̆koo, | |||
| 3 |
hiijen1 kk:ssa iso alkukirjain. seppä hilikkasoo
|
|||
| 4 | pajassa ovettomassa, | |||
| 5 | 5 iliman ikkunattomassa?" | |||
| 6 | "Luojalle kahleita, | |||
| 7 | vuan en tiijä Luojan kauloo, | |||
| 8 | kuin lie paksu, kuin pitkä." | |||
| 9 | "Niihään sen on kaula kun omaskin." | |||
| 10 Piru tako kolome päivee ja kun sai valamiiks', niin Luoja sano pirulle annas kun koitellaan, ja pan' pirulle kaulaan. | ||||
| Piru sano: | ||||
| 12 | 15 "Elä lukkoon lukitse, | |||
| 13 | eläkä paina palakimeen," | |||
| mutt' Vapahtaja painokin palakimeen sekä lukkoon lukitsi ja riimut rätkäs kallioon sekä sano: | ||||
| 15 | 20 "Kiv' kova, rauta karkii, | |||
| 16 | J[esuk]sen sana vahvin olokoon." | |||
| Siitä lähtiin muuttuivat kivet koviks', siihen ast' ne kivet olivat olleet pehmiit, joten pirun jäläkii vieläi näk̆kyy kallioissa ja kivissä, kun̆ se ennen kävel' niihen piällä. | ||||
|
1
kk:ssa iso alkukirjain. | ||||
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.