Metadata

COL: Hainari.
ID: 547.
INF: Rautalahti. Ondrei Borissanpoika Vanninen. Syksyllä 1881 kirjoitti O. A. Forsström (Hainari) Rautalahdessa eläneen jo 90:llä olevan Ondrei Vannisen, eli kuten häntä yleisesti kutsuttiin, Ondrei Borissan, runoja. Tätä seudun viimeistä loitsijaa ja laulajaa hän seuraavana vuonna kuvasi Laatokka-lehdessä (n:ssa 22-23) ja julkaisi eräitä tältä muistoonpantuja runoja, m.m. "Kauon kanteleen". Samaa kuvausta hän käytti Valvojassa v. 1886 kirjoitukseensa "Kuvaelmia Itä-Karjalasta" (s. 116 ja seur.). Kolmannen kuvauksen Borissasta hän antoi kirjassaan "Kuvia Raja-Karjalasta" (1894) (s. 79 ja seur.). Vannis-suvun sukupuu ulottuu kauas menneisyyteen; seitsemän miespolvea olivat Ondrein esi-isät olleet tietäjiä. Suku oli ennen muinoin asunut Sortavalan saaristossa "Pieni Tulola"-nimisessä saaressa, jossa Ondrein lapsuudessa vielä oli ollut useita runolaulajia. Eräällä rahtimatkalla Jaakkimassa kertoi Borissa Basilierille kuulleensa koko yön laulettavan vanhoja runoja, aina oli riittänyt verestä. Sukutarina tiesi, että Rautalahteen ensimäiseksi muuttanut Vanninen oli opastunut tietäjäksi "Lapissa"; oli eräällä matkalla siellä viipynyt perheineen kolme vuotta. Eräältä toiselta Lapinmatkalta itse "pahamies" toimitti hänet jouluksi kotiin, kuten Shemeikkain kantaisän Miihkali Hoskosen. Ondrein isä Boris oli ollut kuulu tietäjä, oikeinpa "pahan miehen" tuttava, mutta hyväsydäminen Ondrei sanoi liikkuvansa "Ukon väellä, Jumalan väellä ja väellä vanhan Väinämöisen". Sairaita päästäessään ei Ondrei ottanut erityistä maksua. Oli eläessään kosiomiehenä lähes kahdellesadalle parikunnalle ja piti nuotehessa ollessaan aina ukontalttoja mukanaan. Kertovaisia runoja ei Ondrei osannut kuin jonkun, mutta loitsuja koko paljon, yht. 27. Oli syntynyt v. 1803 tai 1805, kuoli v. 1890. Käytöksessään hän oli vapaa ja hieno, luonteeltaan vilkas. V. 1877 on Ondrei Boreniukselle nimenomaan ilmoittanut oppineensa laulunsa n. 50 vuotta sitten kuolleelta isältänsä. (Ks. yllämainittuja lähteitä ynnä KT, n. 299.) Alla oleva runo on julkaistu Forsströmin aikaisimman, Laatokka-lehdessä v. 1882 olleen kirjaanpanon mukaan; rivinalaisessa on mainittu, missä v:n 1886:n ja 1894:n vuoden julkaisut eroavat siitä. Tahdon tässä lausua runon kokonaisuudessaan, semmoisena kuin sen viime syksynä [1881] vanhan runolaulajan huulilta kirjoitin:
LOC: Sortavala.
OSA: VII1
SGN: Laatokka n. 23.
TMP: -82.

Kau'on kannel.

    2  "Teki Kauko kanteloista,
    3  Viron seppä vinkeloista,
    4  Eikä puusta, eikä luusta,
    5  Sapsosta sinisen hirven,
    6  5 Poropeuran1
94: Poropetran.
polviluista.
    7  Mistäs kansi kanteleesen?
    8  Lohen purstosta punaisen.
    9  Mist on naklat kanteleesen?
    10  Hau'in suuren hampahista.
    11  10 Mistä kielet kanteleesen?
    12  Hiuksista Hiien eukon,
    13  Harjasta u'en hevosen.2
86: hevoisen.
    14  Saipa kannel valmihiksi3
86 ja 94: valmeheksi.
;
    15  Soitti piiat, soitti pojat4
86 ja 94: poijat.
    16  15 Soitti miehet naimattomat,
    17  Soitti nainehet urohot.
    18  Ei ilo ilolle tunnu,
    19  Laulu5
86: Lauluu.
lauluks ei tajunna.
    20  Etsittihin6
94: Etshittihin.
soittajia,
    21  20 Soittajia, laulajia
    22  Ylähäisist, alahaisist,
    23  Jumaloista, maaemistä7
94: maanemista.
.
    24  Löytyi vanha Väinämöinen;
    25  Teki tiellä terveyyen,
    26  25 Torokalla toprouuen.
    27  Annas Kauko kanneltasi,
    28  Viron seppä vinkkelosi8
86 ja 94: vinkelosi.
.
    29  Kenen on miekka pitempi9
94: pitembi.
    30  Kunpa10
86: Kenpä ja 94:s Kenemb' on kalpa kaunehembi.
kalpa kaunihimpi?
    31  30 Löytyi vanhan Väinämöisen
    32  Kynnen mustoa pitempi,
    33  Olen kortta korkeampi11
94: korkiambi.
.
    34  Annas Kauko kanneltasi,
    35  Viron seppä vinkelosi
    36  35 Sormille pojan sokean12
94: sogian.
    37  Käsille vähänäköisen.
    38  Iski kerran, iski toisen,
    39  Iski kohta kolmannenkin.
    40  Jo ilo ilolta tuntui,
    41  40 Laulu13
86: Laulun.
lauluksi tajusi.
    42  Alkoi sormet souatella,
    43  Käsivarret vatvotella14
94: vatvatella.
.
    44  Ei ollut sitä metsässä15
94: metshässä.
    45  Jalan neljän juoksevaista16
94: Ss. 44-47 puuttuvat.
    46  45 Ku ei tullut kuulemahan
    47  Soitellessa Väinämöisen.
    48  Ei ollut sitä metsässä
    49  Siiven17
86 ja 94: Siivin.
kahen lentäväistä,
    50  Ku ei tullut kuulemahan
    51  50 Soitellessa Väinämöisen,
    52  Kutku kullervoiellessa
    53  Lohenpurstoista iloa,
    54  Kalanluista kanteleista18
86 ja 94: kanteloista.
.
    55  Ei ollut sitä meressä
    56  55 Evän kuuen kulkevaista,
    57  Purston puikerrehtavaista,
    58  Ku ei tullut kuulemahan
    59  Soitellessa Väinämöisen,
    60  Kutku kullervoiellessa
    61  60 Kalanluista kanteleista18
86 ja 94: kanteloista.
    62  Lohenpurstoista punaisen.
    63  Kenki itse Hiien eukko
    64  Kultasuilla kukkaroilla,
    65  Veitsellä hopeapäällä,
    66  65 Jonka pää19
94: piä.
satoja maksoi,
    67  Terän ei ollut tietäjeä."

1 94: Poropetran.
2 86: hevoisen.
3 86 ja 94: valmeheksi.
4 86 ja 94: poijat.
5 86: Lauluu.
6 94: Etshittihin.
7 94: maanemista.
8 86 ja 94: vinkelosi.
9 94: pitembi.
10 86: Kenpä ja 94:s Kenemb' on kalpa kaunehembi.
11 94: korkiambi.
12 94: sogian.
13 86: Laulun.
14 94: vatvatella.
15 94: metshässä.
16 94: Ss. 44-47 puuttuvat.
17 86 ja 94: Siivin.
18 86 ja 94: kanteloista.
19 94: piä.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems