COL: Eur. ID: 56. INF: Megrijärvi. Simana Sissonen. Uuteen Kalevalaan lisiä antaneista laulajista
on
Simana Sissonen asetettava korkealle yli enimpien muiden. Kuten
Suomen-Karjalan
mahtimiesten yleensä on ollut laita, niin ovat Sissosessakin huippeutuneet
etevän suvun
vuosisataiset saavutukset. Vanhin tunnettu, v. 1694 henkikirjoissa mainittu
suvun jäsen
on eräs Sisso Ivanov, joka vielä v. 1734 mainitaan Megrijärvellä elävien
joukossa. Hän
varmaan on ollut se "Pää-Sisso" eli "Noita-Sisso" josta suvussa
elää se muisto, että hän oli etevä metsänkävijä, kalamies ja kaskenkaataja.
Hänen
tiedetään sokeanakin "laulaa lyrkytelleen" pöydän päässä kyynäsvarsiin
nojautuneena, jota paitsi hän oli ollut haltiakas loitsija ja erinomainen
kosiomies.
Suosiollinen sattuma ohjasi Europaeuksen Megrijärveen heinäkuun 6:na p:nä v.
1845
hänen ensi matkallaan. Matkakertomuksessaan ja kirjeessään Lönnrotille hän
tekee selkoa
tavallista laveammin - tosin meidän mielestämme liian niukkasanaisesti - m.m.
lausuen
edellisessä tavanneensa ensimäisen kunnon laulajan, jolta sai lähes 70 runoa.
Seuraavana
vuonna lauloi Simana Ahlqvistille, - hän oli ensimäinen niistä kolmesta
Suomen-Karjalan
laulajasta, jotka hän vielä v. 1887 muisti (toisena hän mainitsi Matleena
Kuivalattaren ja
kolmantena erään kreikanuskoisen ukon [Arhippa Buruskaisen Hattupäästä].
Sissosen
runot laskee J. Krohn 80:ksi l. n. 4,000 säkeeksi, mutta tämä summa ehkä on
liian suuri, -
täyttä varmuutta ei hänen runoistaan ole. Sissosen runojen selville saamista
vaikeuttaa
m.m. se että toinenkin Megrijärven ukko, Simana Huohvanainen, joka myös oli
sangen
taitava laulaja, oli Europaeuksen muistoonkirjoittaessa samanaikaisesti
läsnä. Vanhana
Europaeus J. Krohnille kertoi, kuinka eräänkin kerran ukot ankarasti
kiistelevät siitä
kävikö Lemminkäinen häävieraana Pohjolassa vai Päivölässä. (Valvoja 1887, s.
56).
Lisäksi sanoi v. 1877 75-vuotias Jyrki Sissonen Boreniukselle, että oli
yhdessä Simanan
kanssa laulanut (KT, n. 18). Salmiselle kerrottiin muistelona, että Jyrki,
koska oli
umpimielinen eikä vieraalle mielellään taitojaan näyttänyt, iltaisin saneli
toisessa pirtissä
Simanalle runoja, jotka tämä vuorostaan antoi runonkerääjälle (Salminen,
Mekrijärven
runolaulajia, Kalev. seuran vuosik. 1, s. 143). Megrijärven laulajien
runovaroja
tutkiessaan teki J. Krohn sen huomion, että G-kokoelmassa toisella palstalla
olevat runot
olivat vaaleammalla musteella ja päätti niiden olevan Huohvanaiselta saatuja
(KT, n. 19),
mutta tätä vastustaa se tekemäni havainto, että n. 630, Krohnin mukaan
Sissoselta saatu,
sekä n. 634, hänen mukaansa Huohvanaisen laulama,kumpikin ovat Turun
Viikkosanomista
opittuja. Niitä täytynee pitää saman henkilön antamina.
Simana Sissosen tyttären Annin v. 1909 allekirjoittaneelle antamien tietojen
mukaan oli Simana
roteva, mustanverevä, pitkäkasvoinen ja pitkäpartainen mies. Oli oiva
metsämies
ja vahva
kalanpyytäjä. Vankka talo oli Sissosilla silloin Megrijärvellä: monta
rakennusta yhdessä rypäkässä,
lehmiä parikymmentä lypsämässä, kalaa saatiin metsäjärvistä ja Koitajoesta
myytäväksikin, jyvää oli
puurnuloissa, kotikutoista vaatetta yllin kyllin.
Seudulla muistettiin, että Simana osasi parantaa "moan panemii" ja
"rauan
haavaa". Europaeuksen
käydessä Megrijärvellä Simana Sissonen oli 67 v. vanha ja lienee kuollut v.
1848 (KT, n. 17). LOC: Ilomantsi. OSA: VII1 SGN: G, n. 662. TMP: -45.