Metadata

COL: Basilier
ID: 16.
INF: Loimolan Lytsy. Fedotta Sotikainen, 55 v. Sotikaisten suku on lähtöisin Loimolasta. V:n 1737 ja 1825 välillä elänyttä Mihein Sottia l. Sotik Miheijeviä pidetään suvun kantaisänä. Hänestä on se maine, että oli mahtava tietomies; m.m. hän jäädytti sanan voimalla järven, jonka toinen noita oli ensin sulaksi loitsinut. Sotilla oli neljä poikaa: Jyrki, Iivi, Pedri ja Ondrei, jotka olivat perineet suvun laulumahdin. Mainioin laulaja oli Ondrei, jolta useat etevät Suistamon laulajat ovat perineet runovaransa, kuten: hänen vanhimman poikansa Saaharin tytär, Palaga Härkönen-Heroila Äimäjärvellä, pojanpoika Mikola Suurellajärvellä, pojanpoika Stepana Semananpoika Sotikainen Äimäjärvellä, sisarenpoika Iivana Onoila Suuressasarassa, Aleksi Burushka Jalanvaarassa y.m. Verrattuaan eräitä Europaeuksen H- ja I-vihoissa olevia runoja Basilierin ja K. Krohnin Ondrei Sotikaisen jälkeläisiltä tuomiin runoihin, päätti J. Krohn, että Europaeus on Ondreita laulattanut ja että hän, kuten 1880-luvulla Kuikassa muisteltiin, olisi ollut Lytsyssä yötä. Europaeuksen matkakertomuksesta näkyy kuitenkin, että hän Loimolassa kyläjuhlan aikana laulatti Ondrei Lytsyä, jota sukunimeä on Ondrein pojanpojan Vasilei Lytsyn antaman tiedon mukaan (Kemppainen n. 77) Sotikaisista käytetty Lytsyn kylän mukaan. Salmisen mukaan ovat Europaeuksen I-kokoelman n:t 1-3, 5-6, 8-15, 17, 19-22, 25, 27, 31, 34-5 Ondrei Sotikaiselta saatuja (D. E. D. Europaeus, s. 17, muist.) Ondrei oli Härkösen kuvauksen mukaan ahkera raataja, iloinen, karski ukko, joka teki Lytsystä Karjalan oloihin nähden suurtilan, missä asuttiin neljässä pirtissä, ajottain viisikinkymmentä henkeä samojen kattojen alla. Ondreista on meillä nyt, Kemppaisen Iivana Onoilalta ja Miitrei Feodorinpoika Onoilalta saamien tietojen mukaan elävämpi kuva kuin ennen. Heidän kertomustensa mukaan hän oli ollut pitkä, vanhana kumarahartiainen, vaaleanverinen mies, jolla oli ruskeahko pitkä täysiparta. "Kun Sotikanen vesseltyi" - kertoi Miitrei Onoila - "niin silloin lauloi, sill' oli paljon runoo ja se hyvin lauloi se ukko nuottih, se oli tietäjämies oikein" (Kempp. n. 98). Ondrein iästä on erilaisia tietoja: J. Krohnin mukaan hän olisi kuollut v. 1865 78:n vanhana, Iivana Onoilan mukaan hän olisi elänyt 82:n vanhaksi ja kuollut v. 1859, Miitrei Onoila sanoo hänen kuolleen 90- vuotiaana ja olevan haudatun Loimolaan. Ondrei Sotikaisen pojista oli Iivi, n.s. "Pitkä-Iivana", huomattava tietäjä ja laulaja; oli Miitrein mukaan kuollut n. 30 vuotta sitten (lukien v:sta 1915) ja on haudattu Uuksujärven hautausmaahan. Muut Ondrein pojat Saharei, Simi ja alempana mainittu Fedotta olivat myös laulajia (KT, n. 42 ja lis.; Härkönen Runon hirveä hiiht., ss. 93-94; Kemppainen Savotar 1914 n. 14 ja Kirj. Seur. kok., n. 98). Fedotta Sotikainen laulo Basilierille kymmenen isältään oppimaansa runoa (n:t 178-88). Eli isänsä talossa Lytsyssä; mainitaan kirkonkirjoissa loiseksi. Oli synt. v. 1829 kuoli v. 1896.
LOC: Suistamo.
OSA: VII1
SGN: n. 182.
TMP: -14/4 84.

    1  Lappalańe on laiha poiga
    2  Piitää[!] viikkosta vihoja,
    3  Kauan aijuista kat̮etta
    4  Tuon on vanhan Väinön peälle.
    5  5 Käet on kielti ambumasta,
    6  Sormet suoniset ebäsi:
    7  "Eläs on ammu Väinämöstä,
    8  Ilot ilmassa lopehe,
    9  Laulut on moassa langiaabi,
    10  10 Il(ó) ois ilmass' parembi,
    11  Laulu ois moassa loadušembi,
    12  Paha roite1
Venäl. sana = syntyy; [huomautukset 1, 2, 4 J. Krohnin.]
paimosille,
    13  Karu karjan katt͜šojille."
    14  Häi ambuu Väinämöstä
    15  15 Oigiaha on olgapeähä,
    16  Vasammeh on kainalohe;
    17  Väinö on sortu sormillehe,
    18  Keäntybö kämmenysillehe.
    19  Väinöbä vierööbi merehe,
    20  20 Tuollabo kubla(a) kuuži vuotta,
    21  Kubla(a) kuušista hagona,
    22  Petäjist' on puumuruna.
    23  "Oi sinä vanha Väinämöńe,
    24  Jogos taitanet upota
    25  25 Meren on synkkähe syvähe!"
    26  Suo-sotk(a) on soria lintu
    27  Lentelööbi, liitelööbi
    28  Meren on selvällä selällä,
    29  Lagiellu lainehellu,
    30  30 Ett͜šiibi pesän tilasta.
    31  Yöt lentää lebyämättä,
    32  Päivät on ilman istumatta,
    33  Ei löyä pesän tilasta.
    34  Tuoll' on vanha Väinämöńe
    35  35 Meren synkästä syvästä,
    36  Nostibo polven on merestä,
    37  Labaluun on lainehesta;
    38  Tuo roi on kuin turbehekse,
    39  Niinkuin ruogo-mättähäńe.2
mättähäkse.
    40  40 Suosotka on soria lintu
    41  Lentelitkö, liitelitkö?
    42  Jo löytää pesän tilasen
    43  Väinämösen polven peähe,
    44  Väinämösen labaluille:
    45  45 Valoi vaskisen pesäsen,
    46  Muni kultasen munasen.
    47  Hauteloobi, keäntelööbi,
    48  Niinkuin sotka poigiahe,
    49  Tavibo taimenuisiahe
    50  50 Väinämösen polven peässy,
    51  Väinämösen3
Väinämö|i|sen : V.
labaluille4
labaluilla?
.
    52  Tiesi se hibiä hiiltuneekse,
    53  Polve on palasteneekse5
r. Bas:n kädellä: palastuneeksi?
.
    54  Lekahutti polvuttahe:
    55  55 Muna kuuekse mureni,
    56  Seitt͜šemekse sieminekse.
    57  Mi munass' ylist' on kuorta,
    58  Ylisiks' on taivosikse;
    59  Mi munass' alist' on kuorta,
    60  60 Alisiks' on maa-emikse;
    61  Mi munass' on valgiasta,
    62  Päivösiks' on taivoselle;
    63  Mi munass' on kirjavasta,
    64  Tähtilöiks' on taivoselle.

1 Venäl. sana = syntyy; [huomautukset 1, 2, 4 J. Krohnin.]
2 mättähäkse.
3 Väinämö|i|sen : V.
4 labaluilla?
5 r. Bas:n kädellä: palastuneeksi?

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems