Metadata

COL: Niemi
ID: 12 a.
INF: Suurisarka. Iivana Onoila, 71 v. Iivana Onoila oli loppuiällään maan tunnetuin runolaulaja, mikä johtui hänen esiintymisistään julkisissa tilaisuuksissa, laulu- ja soittojuhlissa sekä niissä laulukiertueissa, joita hän muutamien pitäjäläistensä avustamana teki suurempiin kaupunkeihin, esittäen etupäässä koulunuorisolle näytteitä vanhasta runolaulusta. Viime vuosisadan jälkipuoliskolla, näet, runolaulukin pääsi suurten laulujuhlien ohjelmistoon. Ensi kerran se tapahtui Sortavalan laulujuhlilla v. 1896 ja sitten jatkuvasti Helsingissä v. 1900, Turussa v. 1905, Sortavalassa v. 1906, Viipurissa v. 1908, Suistamolla v. 1911 j.n.e. Onoilan runotaito ei ollut isänpuolista perintöä, sillä hänen isänsä ja isoisänsä eivät osanneet runoja, vaan äidin puolista Sotikaisten suvusta. Hän, näet, oli Lytsyn kuulun laulajan Ondrei Sotikaisen tyttärenpoika ja hän on nimenomaan itse sanonut lapsena Lytsyssä oppineensa runonsa äidinisältään ja "Pitkältä Iivanalta". Onoila syntyi Suuressasarassa v. 1842, jossa viljeli pientä luonnonkauniilla paikalla sijaitsevaa tilaansa. Hän oli peltomies, mies tyyni ja harkitseva, jätti lähimäisensä rauhaan ja eli vaan omaa sisäistä elämäänsä. Omassa ympäristössään pääsi hän oikeaan vireeseen, häntä piti kuulla hänen omassa pirtissään ja silloin, kuten Yrjö Blomstedt-Ojoinen, herkällä korvalla (ks. Karj. kirja II, s. 319). Onoilassa näki suuri yleisö - eikä aiheetta - vanhan runolaulajan perikuvan. Lokak. 10:nä v. 1924 siirtyi hänen henkensä "tuohon ilmaan"; v. 1927 pystytti Karjalan Sivistysseura hänen haudallensa kauniin muistokiven. Ensi kerran pani Basilier Onoilan runoja muistoon (n:t 188-91), sitten Relander (n:t 3-12). Myöhemmin ovat monet muut häntä laulattaneet. Onoila on sanonut osanneensa määrättömän joukon satuja, mutta niitä on vain vähän muistoonpantu.
LOC: Suist.
OSA: VII1
SGN: n. 210.
TMP: 27/11 06.

    1  (Sano) lappalane on laiha poiga,
    2  Viikon hän vihoi pitääbi
    3  Tuon on vanhan Väinön päällä,
    4  Aina ambuo kägiöö1
yl. [käg]esi.
.
    5  5 Kielti käeti ambumasta,
    6  Sormet suoniset ebäsi:
    7  "Eläs ammu Väinämöistä,
    8  Laulud moass' on langiabi,
    9  Parempihan se olis laulu moassa,
    10  10 Laulu moass' ois loadusambi;
    11  Kui sinä ammut Väinämöisen,
    12  Tulou paha paimenilla,
    13  Karu karjan katsojilla."
    14  Ambu heän tuon täyvellegi,
    15  15 Keänd⌈ä⌉ kämmenysillehe,
    16  Ambui oigieh olgapeähe,
    17  Vasaimeh kainaloh.
    18  Väinö vierööbe merehe,
    19  Meren synkkihe syvihe,
    20  20 Lagiah on lainehehe;
    21  Siel kubleloo kuusi vuotta,
    22  Seuruu 7:šemen kesutta.
    23  Suosotk' on soreva lintu
    24  Lentelööbe, liitelööbe,
    25  25 nEttsi on pesän tilaa,
    26  Vain ei löyvä pesän tilaa;
    27  Lentää yöt lebäilemätä,
    28  Päivät ilman istumata,
    29  *Vain ei löyvä pesän tiloo;*
    30  30 Heinän päiss' henkäilöö,
    31  Ruohon päiss' ruokailoo,
    32  Vain ei löyvä pesän tiloo.
    33  Lentää heän merell' syvälle,
    34  Meren synkkihe syvihe,
    35  35 Lagiall lainehelle;
    36  Löytää hän pesän tilani[!]
    37  Vanhan Väinön polven peäll'.
    38  Valoa vaskisen pesäsen,
    39  Muńi kuldasen munasen;
    40  40 Hauteloobe, kiäntelööbi.
    41  Tuogi vanha V[äinämöi]ne
    42  Tiesi polven hauvuntangi,
    43  Lekahutti polvioita2
yl. [polvioi]he.
:
    44  Muna kuuvekse mureni3
yl. [muren]oo.
    45  45 Seittšemekse siemeneksi.
    46  Mi on jäitsäs kuoruvasii,
    47  Alimasikse muaemikse;
    48  Mi on jäitsäs valgiaisii,
    49  Kuudomekse taivoselle;
    50  50 Mi on jäitsäs rusgiaisii,
    51  Päiväsekse taivoselle;
    52  Mi on jäitsäs siemenöitä,
    53  Tähtisekse taivoselle.

1 yl. [käg]esi.
2 yl. [polvioi]he.
3 yl. [muren]oo.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems