skvr06174230
Pohjois-SavoNilsiä
Rytkönen, Ahti
1935

Metadata

COL: Rytkönen, Ahti,
ID: 7423.
INF:
LOC: Nilsiä.
OSA: VI2
SGN: Tuulastulilta ja karhumailta, siv. 46.
TMP: --1935.

Jänislanka sidotaan rihmalla risukeppiin pupujussin talvipolun viereen, keppiin, josta suonnejokelaisen käsityksen mukaan ei saa katkaista latvaa, jottei jänis pahaa aavistaisi. Langan alkupää tuetaan oksaan tehtyyn halkeamaan, niin että silmukka pysyy jäykkänä ja liikkumattomana kiinnityspuunsa kupeessa. Silmukka on oleva niin avara, että levällään oleva miehen koura sopii sen lävitse, ja sen alareuna on mitattava vaaksan korkeudelle lumen pinnasta. Ja koko pyydys on sijoitettava laukkojen keskelle pitkien hyppyvälien kohdalle. Mutta ennenkuin vanhan ajan täysiverinen jänismies pääsee näin pitkälle, suorittaa hän ensiksi monimutkaisen menojen sarjan. Nilsiäläisen tavan mukaan metsästäjä jonakin juhlapyhänä käyttää jänislankojaan kirkon kynnysalla. Tulomatkallaan hän ottaa hautuumaan petäjästä oksia ja "puhistaa" niillä pyyntineuvonsa. Samalla hän kaivaa hautataulusta kolme kirjainta ja panee ne hattuunsa. Kotona sitten lankoja kuumennetaan saunan kiukaalla havujen välissä, niin että niihin tulee pihkan haju. Rukkaset ja kädet on samoilla havuilla havutettava. Sitten lankojen läpi -- langat ovat koko ajan kiepissä -- kuljetetaan leipälapio. Sen perästä samasta väylästä ajetaan korento. Ja niin langat ovat valmiit metsään vietäviksi. Sitten kun kukin silmukka on saatu kohdalleen, kääntyy pyytömies siihen selin, viskaa kolmesti oikealla kädellä lunta vasemman olkapään yli langan päälle ja samalla joka heittokerralla loveksii:
    2  "Tuos on ukko uutta lunta,
    3  visko vähä vitiä,
    4  jottei jäläk jeällä tunnu,
    5  jalan isku interellä.
    6  5 Pyyvystä ei ou pyhäks tehty
    7  eikä ileman istumaan.
    8  Anna soaliin vara!"

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems