skvr06156390
Pohjois-SavoKiuruvesi
Tuntematon
1856

Metadata

COL: A. T.,
ID: 5639.
INF:
LOC: Kiuruvesi.
OSA: VI2
SGN: Suometar, n. 12.
TMP: --1856.

Muinois-uskoisia tapoja Pääsiäis-viikolla.

Joka päivällä pääsiäisviikolla oli eri nimensä: Sukka-sunnuntaki, malko- maanantaki, tikku-tiistaki, kello-keskiviikko, kiiro- (eli kiris-)tuorstaki, pitkäperjantaki, lanka-lauvantaki, ja viimeksi pälkkä-pääsiäinen. -- Mitä eri merkitystä itsekullaki päivällä lienee muinoin ollut, en tiedä; mutta kellokeskiviikkona otettiin eläinten kellot talvi-talteestaan esille ja kiiro-tuorstakina niitä pyhitettiin aina tulevan kesän tarpeeksi. Tänä tuorstakina pani talon emäntä kaikki nämä kellot kantimistaan vasempaan käsivarteensa riippumaan, ja joku toinen vaimoinen ihminen otti lepän oksan käteensä. Emäntä ja hänen jälessänsä toinen vaimo keppineen läksi nyt kiertämään kaksi kertaa myötäpäivään ja yhden kerran vastapäivään; tämän kautta luultiin käärmeet ja madot saatavan estetyiksi talosta ja karjasta. Sen perästä läksi emäntä ja hänen jäljessänsä lepän oksaa kantava vaimo juoksemaan karjatietä metsään päin, jolloin takaa tuleva vaimo huutaa:
    3  Kitis, kiiro, metsään!
    4  Kitis kiiro, metsään syömään, juomaan,
    5  Tule illalla kotiin!
Sitte pantiin kellot suoloja täyteen, asetettiin navetan nurkkaan seisomaan, ja vasta pääsiäis-aamuna varhain tyhjenti emäntä suolat eläinten juoma-veteen ja sitoi kellot niiden eläinten kaulaan, jotka olivat aivotut "kellokkaiksi", ja niin jäivät kellot eläinten kaulaan tulevaan syksyyn. -- Tätä tehtiin, että karjalaitumilla seuraisi kellokkaita ja tulisi öiksi kotiin laitumilta.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems