skvr06148950
Etelä-Savo — Sulkava
Gottlund, K. A.
1815
Karrhun vakkat. |
||||
| Kaik kokotuvat sen luone, joka maku paikan on löüteny; sitte mänövet liki site kierösmata, ja tekövät valkian mähte, ottetta tervas lastut, jolla valkia iskittä, pohjos puolta vilosta (päte) 3 lastu, jolla tuli nouatta; miet rypävet vina ja syövet ja hähtisä [!] häite sylipainia; kuhuta koirat sin̄e, an̄etan heile leipe, se paras p⌈o⌉ltetta sieramet pihlasella varvulla, jos yx pu kasva, ett ei on ⌈pehiko⌉ . Keihen kansa viskatta valkia haialla, nin miet hyppe lepi tulen, ätte ruska. Ne mänövet site, alka laula: | ||||
| 3 | Tuola kusi kumoita -- --, | |||
| haiota kettjan, että mies näkö toinen; kuin löuty päsä, nin mies vihele, kaik käräytu koko, se varmemp mänö ensi (kisa), taika kanget risti päsä. Ei päsä sisä millonka sap ampu, van mano ylös häntä, kuin on tapettu: | ||||
| 5 | Ohtoiseni, ainuseni -- --, | |||
| täkävet valkian siele nin kuin tuano, perna otetta, naulitta pienen
lauan
nänässe 6
pihlalla naulolla, pan̄a nären oxa, johon se paras mies yhen kerra
förladningilla
ampu. Kuin liha pan̄a räkän, nin ei pan̄a havuia, muta läpän oxia,
ette
liha ei
ois myrkylinen, mut kuin lampan liha. Kuin tulo pihan, nin am̄uta, ätte
vasta
otteta; ensis tärväytette se, joka pite nahka olale (paras), jota pan̄a
tuan tuolilla,
rypävät, syövet, nahka peiata, osat an̄etan miehille ilma nite, joka
vakaks
häitete;
erkanovat; site, koska vakkoia jua (vikauen1 sanan jälk. on joku merkki, mahdollisesti kysymysmerkki. ), kuin2Sanan edessä pystyviiva, mahdollisesti : 1. vina ja olta joutu
vasite vaste
käitetyx, tuopi otta piältemäinen pois, nin oltakin kuin jua, silloi kun pä
pan̄eta
puhu, ja kaik pite jua eli maha viskata. |
||||
| Joka tuop leipe, voita3 voita, liha: v. kala kotona4kotona⌈sta⌉: k. ; miehet keitevet rokkan,
kämenet,
syvemyxet5kk:ssa: syvenyxet. ja säle liha pan̄a sihen. Pä käitetä ärisä ilma suolata.
Kuin
pata
nosteta tulesta, nin ampuvat va[l]kesen, ette hilit nouse taivaisen; ensis
tua pä, site
rokka, hiljaxen kan̄eta, am̄uta. Pä mies pano roka vatil ja leika
pu
veiselle
korvan pois sanoilen: |
||||
| 8 | Otan korvan oholda. | |||
| Toinen sano: | ||||
| 10 | Minkän sine sian panet? | |||
| 11 | Panen havun kolmikan̄on. | |||
| L[e]ika toisen korvan samala visi, leika kersen poike. | ||||
| 13 | Otan kärsen oholtai. | |||
| 14 | 5 Minkä sine sian panet? | |||
| 15 | Panen havun kolmikan̄on. | |||
| Siunata rua ja sye, muu jälki ⌈pälu⌉ kaiken yö on pöuelle; toisen amu vihe mässe, suren päten, mittavat puta syliles, jos sihen asian kelpois. | ||||
| Jo teme kelpo, se on paras, vastavat toiset, yx mies nouse sin̄e, pano oxan päla karsi sen, luut nosteta vaissa, joka pan̄a päla; vati viskata sielte alas; jos pohja käu yles, site ej on hyve, jos sisus, nin kohta saha toista karhu. Jua si⌈ne⌉. -- | ||||
|
1
sanan jälk. on joku merkki, mahdollisesti kysymysmerkki. 2 Sanan edessä pystyviiva, mahdollisesti : 1. 3 voita, liha: v. 4 kotona⌈sta⌉: k. 5 kk:ssa: syvenyxet. | ||||