skvr06146300
Pohjois-Savo
Arwidsson, A. I.
1818
Ähkyn synty1
|
||||
2 | Launavatar, vaimo vanha, | |||
3 | Perin istupi itähän, | |||
4 | Päin on kaarna pohjoseehen, | |||
5 | Puhu tuuli tijneheexi, | |||
6 |
5 Ahava2 Ahava kallas den vind, som i martii och april månaden år här i landet så
genom
trängande kall och hvaraf stadsresandes kinder blifva så väderbitna att de
äro mera
bruna än solbrännas. kohullisexi.
|
|||
7 | Kantoi kohtua kovoa, | |||
8 | Vatan täyttä vaikiata, | |||
9 |
Kolmet3 Kolmen : K. kymmentä keseä,
|
|||
10 | Saman verran talviakin. | |||
11 | 10 Uivotteli, voivotteli: | |||
12 | Mikä lie minullen tullut, | |||
13 | Tällä päivällä pahalla, | |||
14 | Auringoisen alkamalla? | |||
15 | Santti Yrjänä, kuningas, | |||
16 | 15 Laski langan taivahasta, | |||
17 | Puotti pilvestä punaisen | |||
18 | Vatan päällen vaikiaisen. | |||
19 |
Launavatar, vaimo4 vanha vaimo : v. vanha,
|
|||
20 |
Vetihijn5 yl. Vetyhu; yliviivattu. vesikivellen,
|
|||
21 | 20 Teki poikoa yhexän | |||
22 | Yhellen vesikivellen, | |||
23 |
Yhen saunan6 (b) Saunas första bemärkelsen är badstuga, der mestendels
förlösningarne
ske. saapuvillen,
|
|||
24 |
Yhen kellon kuuluvillen7 Förlösningen tycka hafva skett om sommaren, hvilken ärstid man vid de
flesta
kyrkor ä landet läter klämta aftontimmans.
|
|||
25 |
Yhen löylyn lyötyvillen8 Erinras om det som är sagti b [= alamuist. 6].
|
|||
26 | 25 Yhestä vatan väestä, | |||
27 | Yhen tangon taittumillen; | |||
28 | Nimettömät kaikki viellä, | |||
29 | Kaikki viellä kastamata. | |||
30 | Etittijn niillen nimiä, | |||
31 |
30 Etittijmpä, ejpä löyty9 seuraa: Hajettij; yliviivattu.
|
|||
32 | Haiettijmpä, ej havattu. | |||
33 | Pyysi Ristusta ristimäähän, | |||
34 | Kaikkivaldiasta kastamaahan: | |||
35 | Ristus ristih ristityitä, | |||
36 |
35 Kasta kaikivaldiainen10 Kaikik : K. .
|
|||
37 |
Risti ite rijvattuisi11 rijvattus : r.
|
|||
38 |
Kasta ite kannettuisi12 itekannell: i. k.; seuraa: Itek; yliviivattu. .
|
|||
39 |
Ite kasto kannettuisa13 kannettu⌈n⌉sa : k.
|
|||
40 | Minkä suikkasi suveksi, | |||
41 | 40 Kenkä käänsi käärmeheksi, | |||
42 |
Minkä rijeksi14 ryek : r. ritaasi,
|
|||
43 | Sisäliskoksij sivalsi, | |||
44 | Minkä pani paisehexi, | |||
45 |
Minkä ajoi ammukseksi15 ammuxe : a.
|
|||
46 | 45 Minkä loi luun valoxi, | |||
47 | Minkä koiksi kummaeli, | |||
48 | Minkä pisti pistokseksi, | |||
49 |
Minkä ähkyksij16 ak : ä. asetti.
|
|||
50 | Ähky poika ähmeröinen, | |||
51 |
50 Toinen poika tohmeroinen17 tämä ja edell. säe ruotsinnettu: Kolik, du kolikqvidans son, Du andra
son
till den
hand fatta, sekä selitetty: Tohmeroinen af tohmert⌈a⌉:
tohmertoo, fuska,
arbeta med
förslappad hand.
|
|||
52 | Tehty tervas tikkuisista, | |||
53 | Pantu ⌈v⌉aajan[!] pakkuloista, | |||
54 | Kekälistä synnytetty. | |||
55 |
Kuss' on kyysät18 selitetty: Kyy, kyysä, smekord, ukkokyysä, gullegubbe; kyy, kyysä,
äfven
dvärg,
emedan man hälst smeker det lilla; deraf kyysä äfven puckel, såvida dvärgar
vanligtvis
äro puckelryggiga; kyysä selkä, puckelrygg; kyysä nocka, en kavaljers näsa. kintahaani,
|
|||
56 | 55 Maan matuset vanttuhuuni, | |||
57 | Sisiliskoiset sopuuni, | |||
58 | Joilla konnan kouristelen, | |||
59 | Isketän pahan itikan, | |||
60 |
Ihostaapa ihmis raukan19 seuraa: Karvosta; yliviivattu.
|
|||
61 | 60 Karvoista emon kapeehen, | |||
62 | Emon tuoman ruumihista, | |||
63 | Vaimosta alastomasta. | |||
64 | Täm' on tuska tuulen tuoma, | |||
65 | Tuulen tuoma, vein ajaama, | |||
66 | 65 Ahavaisen lennättäämä. | |||
67 | Ota tuuli tuutuhuisi, | |||
68 | Ahava veneseheisi, | |||
69 | Vijä vieretelläkseisi, | |||
70 |
Sijrrä20 Siitä : S. sijpesi väkeehen!
|
|||
71 |
70Kokolla tuliset koprat21 säk. 70--75 myöhemmin reunaan kirjoitettu.
|
|||
72 | Jolla ähkyä asetan. | |||
73 | Sian paskas on siaisi, | |||
74 | Koiran paskas on kotisi, | |||
75 | Hevon v--u on emäisi, | |||
76 | 75 Orihin k--ä on isäisi. -- | |||
77 |
Kuin22 ⌈Kuin⌉ : *Kuin*. otan kokolta kourat,
|
|||
78 | Linnulta lihan pitijmet, | |||
79 | Karhulta käen käpeehet, | |||
80 | Havukalta haamottijmet, | |||
81 | 80 Joilla konnan kouristelen, | |||
82 | Isketän pahan itikan, | |||
83 | Ihmisraukkaisen ihoista, | |||
84 | Karvoista emon kapeheen. | |||
85 | Tuonnepa panen pahooja, | |||
86 | 85 Tuonnepa kipuja kiskon, | |||
87 | Tuonne tungen turmioita, | |||
88 | Maillen mainimattomillen, | |||
89 | Paikoillen papittomillen, | |||
90 | Ahoillen vesattomillen, | |||
91 | 90 Vesan versomattomillen, | |||
92 | Kuss' ej käyne karjan kello, | |||
93 | Hypänne hevon varsa, | |||
94 | Miehen poika polvenahaan. | |||
95 | En tohi käsin ruveta, | |||
96 | 95 Ilman rauta ruckaisitak, | |||
97 | Tulisitak turvakkoitak, | |||
98 |
Kivisitäk kintähitäk23 kintahaitak : k.
|
|||
99 | Vaskisitak vanttuhijtak. | |||
100 | Tuonneppa panen pahooja, | |||
101 | 100 Tuonneppa kipuja kiskon, | |||
102 | Hiekkohijn helisevijhin, | |||
103 | Somerijhin juoksevijhin, | |||
104 | Jossa tuuli tuuvittaapi, | |||
105 |
Vasta-ranta24 -rauta : r. vaaputtaapi.
|
|||
106 |
105Kuin ett' sinne siaisi saane25 saanek : s.
|
|||
107 | Tuonnemma sinun manoohon | |||
108 | Mustan karhun kaateseehen, | |||
109 | Poropeurain povehen, | |||
110 | Kirkon kirjavan tykööhön, | |||
111 | 110 Sata lauvan lappesehen. | |||
112 |
Kuin ett' sinne siasi saane25 saanek : s.
|
|||
113 | Tuonnemma sinun manoohon | |||
114 | Hiitolan kodan eteehen, | |||
115 |
Joss' on hirvet26 hirtet : h. hirtettynnä,
|
|||
116 |
115 Jalopeurat jaksettunna27 jax jak: j.
|
|||
117 | Tapettuna tattaraiset. | |||
118 | Kuin ett' sinne siaisi saane, | |||
119 | Tuonnemma sinun manoohon | |||
120 |
Ruttjan koskeheen28 koskehee : k. -- Selitetty: Rutjan meri heter ishafvet. rumaahan,
|
|||
121 | 120 Lapin maahan laukiaahan, | |||
122 | Joss' on muutkin murhamiehet, | |||
123 | Ikuiset pahan tekiät, | |||
124 | Johon puut tyvin putoopi, | |||
125 |
Latvoin kuuset lankiaapi.29 lankiapi : lank⌈ie⌉ : l.
|
|||
126 | 125Kuin ett' sinne siaisi saane, | |||
127 | Tuonnemma sinun manoohon | |||
128 | Tulen helvetin tuleehen, | |||
129 | Pahan vallan valkoseehen, | |||
130 | Jost' ett' pääsi päivinääsi, | |||
131 | 130 Selviä sinä ikäänä. | |||
[Nähtävästi tästä on jäljennetty Gottlundin n:o 609. Siinä on paitsi pienempiä muutoksia oikeinkirjoitustavassa, seuraavat erilaisuudet: 67: A. veneheseisi; ss. 70--75 puuttuvat; 78: K. haen käpälät; 94: Ej t. k. r.; 116: r. (fasan Tallaraiset[!]).] | ||||
1
Kansilehdessä: Ähkyn synty, kolikens födelse, öfversatt af C. H.
Lagervall. --
Ruotsinnos on kk:ssa viereisellä sivulla. 2 Ahava kallas den vind, som i martii och april månaden år här i landet så genom trängande kall och hvaraf stadsresandes kinder blifva så väderbitna att de äro mera bruna än solbrännas. 3 Kolmen : K. 4 vanha vaimo : v. 5 yl. Vetyhu; yliviivattu. 6 (b) Saunas första bemärkelsen är badstuga, der mestendels förlösningarne ske. 7 Förlösningen tycka hafva skett om sommaren, hvilken ärstid man vid de flesta kyrkor ä landet läter klämta aftontimmans. 8 Erinras om det som är sagti b [= alamuist. 6]. 9 seuraa: Hajettij; yliviivattu. 10 Kaikik : K. 11 rijvattus : r. 12 itekannell: i. k.; seuraa: Itek; yliviivattu. 13 kannettu⌈n⌉sa : k. 14 ryek : r. 15 ammuxe : a. 16 ak : ä. 17 tämä ja edell. säe ruotsinnettu: Kolik, du kolikqvidans son, Du andra son till den hand fatta, sekä selitetty: Tohmeroinen af tohmert⌈a⌉: tohmertoo, fuska, arbeta med förslappad hand. 18 selitetty: Kyy, kyysä, smekord, ukkokyysä, gullegubbe; kyy, kyysä, äfven dvärg, emedan man hälst smeker det lilla; deraf kyysä äfven puckel, såvida dvärgar vanligtvis äro puckelryggiga; kyysä selkä, puckelrygg; kyysä nocka, en kavaljers näsa. 19 seuraa: Karvosta; yliviivattu. 20 Siitä : S. 21 säk. 70--75 myöhemmin reunaan kirjoitettu. 22 ⌈Kuin⌉ : *Kuin*. 23 kintahaitak : k. 24 -rauta : r. 25 saanek : s. 26 hirtet : h. 27 jax jak: j. 28 koskehee : k. -- Selitetty: Rutjan meri heter ishafvet. 29 lankiapi : lank⌈ie⌉ : l. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
SKVR VI2 4629. | 77 % |
|
SKVR VI2 liite III 9. | 72 % |
|
SKVR VI2 4628. | 15 % |
|
SKVR VII4 loitsut 3160. | 12 % |
|
SKVR VII4 loitsut 2041. | 12 % |
|
SKVR VI2 5309. | 12 % |
|
SKVR VII4 loitsut 2811. | 11 % |
|
JR 29213 | 11 % |
|
SKVR VI2 4623. | 11 % |
|
SKVR VI2 4626. | 11 % |
|
SKVR VII4 loitsut 2039. | 11 % |
|
SKVR VII4 loitsut 2892. | 10 % |
|
SKVR VI2 4646. | 10 % |
|
SKVR VII4 loitsut 2773. | 10 % |
|
SKVR XI 1124. | 100 % |
|
SKVR XII2 6366. | 100 % |
|
SKVR XII1 3558. | 70 % |
|
SKVR IX4 389. | 70 % |
|
JR 27946 | 63 % |
|
JR 80137 | 62 % |
|
SKVR IX4 390. | 61 % |
|
SKVR X2 3845. | 60 % |
|
SKVR IX4 287. | 59 % |
|
SKVR VI2 4157. | 58 % |
|
JR 18975 | 57 % |
|
SKVR VI2 7298 a. | 57 % |
|
SKVR XII2 5518. | 57 % |
|
SKVR VII4 loitsut 3170. | 57 % |
|
SKVR XII2 6377. | 56 % |
|
SKVR IX4 391. | 56 % |
|
SKVR IX4 590. | 55 % |
|
SKVR VI2 7299. | 54 % |
|
JR 52994 | 53 % |
|
SKVR IX4 643. | 53 % |
|
SKVR V3 234. | 52 % |
|
SKVR VII4 loitsut 3183. | 51 % |
|
JR 30333 | 51 % |
|
JR 66338 | 50 % |
|