skvr06146300
Pohjois-Savo
Arwidsson, A. I.
1818

Metadata

COL: Arvidsson ja Crohns
ID: 4630.
INF:
LOC: Pohj.-Savo?
OSA: VI2
SGN: 486: 17 n. 1.
TMP: -- Ennen helmik. 1818.

Ähkyn synty1
Kansilehdessä: Ähkyn synty, kolikens födelse, öfversatt af C. H. Lagervall. -- Ruotsinnos on kk:ssa viereisellä sivulla.
.

    2  Launavatar, vaimo vanha,
    3  Perin istupi itähän,
    4  Päin on kaarna pohjoseehen,
    5  Puhu tuuli tijneheexi,
    6  5 Ahava2
Ahava kallas den vind, som i martii och april månaden år här i landet så genom trängande kall och hvaraf stadsresandes kinder blifva så väderbitna att de äro mera bruna än solbrännas.
kohullisexi.
    7  Kantoi kohtua kovoa,
    8  Vatan täyttä vaikiata,
    9  Kolmet3
Kolmen : K.
kymmentä keseä,
    10  Saman verran talviakin.
    11  10 Uivotteli, voivotteli:
    12  Mikä lie minullen tullut,
    13  Tällä päivällä pahalla,
    14  Auringoisen alkamalla?
    15  Santti Yrjänä, kuningas,
    16  15 Laski langan taivahasta,
    17  Puotti pilvestä punaisen
    18  Vatan päällen vaikiaisen.
    19  Launavatar, vaimo4
vanha vaimo : v.
vanha,
    20  Vetihijn5
yl. Vetyhu; yliviivattu.
vesikivellen,
    21  20 Teki poikoa yhexän
    22  Yhellen vesikivellen,
    23  Yhen saunan6
(b) Saunas första bemärkelsen är badstuga, der mestendels förlösningarne ske.
saapuvillen,
    24  Yhen kellon kuuluvillen7
Förlösningen tycka hafva skett om sommaren, hvilken ärstid man vid de flesta kyrkor ä landet läter klämta aftontimmans.
    25  Yhen löylyn lyötyvillen8
Erinras om det som är sagti b [= alamuist. 6].
    26  25 Yhestä vatan väestä,
    27  Yhen tangon taittumillen;
    28  Nimettömät kaikki viellä,
    29  Kaikki viellä kastamata.
    30  Etittijn niillen nimiä,
    31  30 Etittijmpä, ejpä löyty9
seuraa: Hajettij; yliviivattu.
    32  Haiettijmpä, ej havattu.
    33  Pyysi Ristusta ristimäähän,
    34  Kaikkivaldiasta kastamaahan:
    35  Ristus ristih ristityitä,
    36  35 Kasta kaikivaldiainen10
Kaikik : K.
.
    37  Risti ite rijvattuisi11
rijvattus : r.
    38  Kasta ite kannettuisi12
itekannell: i. k.; seuraa: Itek; yliviivattu.
.
    39  Ite kasto kannettuisa13
kannettu⌈n⌉sa : k.
    40  Minkä suikkasi suveksi,
    41  40 Kenkä käänsi käärmeheksi,
    42  Minkä rijeksi14
ryek : r.
ritaasi,
    43  Sisäliskoksij sivalsi,
    44  Minkä pani paisehexi,
    45  Minkä ajoi ammukseksi15
ammuxe : a.
    46  45 Minkä loi luun valoxi,
    47  Minkä koiksi kummaeli,
    48  Minkä pisti pistokseksi,
    49  Minkä ähkyksij16
ak : ä.
asetti.
    50  Ähky poika ähmeröinen,
    51  50 Toinen poika tohmeroinen17
tämä ja edell. säe ruotsinnettu: Kolik, du kolikqvidans son, Du andra son till den hand fatta, sekä selitetty: Tohmeroinen af tohmert⌈a⌉: tohmertoo, fuska, arbeta med förslappad hand.
    52  Tehty tervas tikkuisista,
    53  Pantu ⌈v⌉aajan[!] pakkuloista,
    54  Kekälistä synnytetty.
    55  Kuss' on kyysät18
selitetty: Kyy, kyysä, smekord, ukkokyysä, gullegubbe; kyy, kyysä, äfven dvärg, emedan man hälst smeker det lilla; deraf kyysä äfven puckel, såvida dvärgar vanligtvis äro puckelryggiga; kyysä selkä, puckelrygg; kyysä nocka, en kavaljers näsa.
kintahaani,
    56  55 Maan matuset vanttuhuuni,
    57  Sisiliskoiset sopuuni,
    58  Joilla konnan kouristelen,
    59  Isketän pahan itikan,
    60  Ihostaapa ihmis raukan19
seuraa: Karvosta; yliviivattu.
    61  60 Karvoista emon kapeehen,
    62  Emon tuoman ruumihista,
    63  Vaimosta alastomasta.
    64  Täm' on tuska tuulen tuoma,
    65  Tuulen tuoma, vein ajaama,
    66  65 Ahavaisen lennättäämä.
    67  Ota tuuli tuutuhuisi,
    68  Ahava veneseheisi,
    69  Vijä vieretelläkseisi,
    70  Sijrrä20
Siitä : S.
sijpesi väkeehen!
    71  70Kokolla tuliset koprat21
säk. 70--75 myöhemmin reunaan kirjoitettu.
    72  Jolla ähkyä asetan.
    73  Sian paskas on siaisi,
    74  Koiran paskas on kotisi,
    75  Hevon v--u on emäisi,
    76  75 Orihin k--ä on isäisi. --
    77  Kuin22
⌈Kuin⌉ : *Kuin*.
otan kokolta kourat,
    78  Linnulta lihan pitijmet,
    79  Karhulta käen käpeehet,
    80  Havukalta haamottijmet,
    81  80 Joilla konnan kouristelen,
    82  Isketän pahan itikan,
    83  Ihmisraukkaisen ihoista,
    84  Karvoista emon kapeheen.
    85  Tuonnepa panen pahooja,
    86  85 Tuonnepa kipuja kiskon,
    87  Tuonne tungen turmioita,
    88  Maillen mainimattomillen,
    89  Paikoillen papittomillen,
    90  Ahoillen vesattomillen,
    91  90 Vesan versomattomillen,
    92  Kuss' ej käyne karjan kello,
    93  Hypänne hevon varsa,
    94  Miehen poika polvenahaan.
    95  En tohi käsin ruveta,
    96  95 Ilman rauta ruckaisitak,
    97  Tulisitak turvakkoitak,
    98  Kivisitäk kintähitäk23
kintahaitak : k.
    99  Vaskisitak vanttuhijtak.
    100  Tuonneppa panen pahooja,
    101  100 Tuonneppa kipuja kiskon,
    102  Hiekkohijn helisevijhin,
    103  Somerijhin juoksevijhin,
    104  Jossa tuuli tuuvittaapi,
    105  Vasta-ranta24
-rauta : r.
vaaputtaapi.
    106  105Kuin ett' sinne siaisi saane25
saanek : s.
    107  Tuonnemma sinun manoohon
    108  Mustan karhun kaateseehen,
    109  Poropeurain povehen,
    110  Kirkon kirjavan tykööhön,
    111  110 Sata lauvan lappesehen.
    112  Kuin ett' sinne siasi saane25
saanek : s.
    113  Tuonnemma sinun manoohon
    114  Hiitolan kodan eteehen,
    115  Joss' on hirvet26
hirtet : h.
hirtettynnä,
    116  115 Jalopeurat jaksettunna27
jax jak: j.
    117  Tapettuna tattaraiset.
    118  Kuin ett' sinne siaisi saane,
    119  Tuonnemma sinun manoohon
    120  Ruttjan koskeheen28
koskehee : k. -- Selitetty: Rutjan meri heter ishafvet.
rumaahan,
    121  120 Lapin maahan laukiaahan,
    122  Joss' on muutkin murhamiehet,
    123  Ikuiset pahan tekiät,
    124  Johon puut tyvin putoopi,
    125  Latvoin kuuset lankiaapi.29
lankiapi : lank⌈ie⌉ : l.
    126  125Kuin ett' sinne siaisi saane,
    127  Tuonnemma sinun manoohon
    128  Tulen helvetin tuleehen,
    129  Pahan vallan valkoseehen,
    130  Jost' ett' pääsi päivinääsi,
    131  130 Selviä sinä ikäänä.
[Nähtävästi tästä on jäljennetty Gottlundin n:o 609. Siinä on paitsi pienempiä muutoksia oikeinkirjoitustavassa, seuraavat erilaisuudet: 67: A. veneheseisi; ss. 70--75 puuttuvat; 78: K. haen käpälät; 94: Ej t. k. r.; 116: r. (fasan Tallaraiset[!]).]

1 Kansilehdessä: Ähkyn synty, kolikens födelse, öfversatt af C. H. Lagervall. -- Ruotsinnos on kk:ssa viereisellä sivulla.
2 Ahava kallas den vind, som i martii och april månaden år här i landet så genom trängande kall och hvaraf stadsresandes kinder blifva så väderbitna att de äro mera bruna än solbrännas.
3 Kolmen : K.
4 vanha vaimo : v.
5 yl. Vetyhu; yliviivattu.
6 (b) Saunas första bemärkelsen är badstuga, der mestendels förlösningarne ske.
7 Förlösningen tycka hafva skett om sommaren, hvilken ärstid man vid de flesta kyrkor ä landet läter klämta aftontimmans.
8 Erinras om det som är sagti b [= alamuist. 6].
9 seuraa: Hajettij; yliviivattu.
10 Kaikik : K.
11 rijvattus : r.
12 itekannell: i. k.; seuraa: Itek; yliviivattu.
13 kannettu⌈n⌉sa : k.
14 ryek : r.
15 ammuxe : a.
16 ak : ä.
17 tämä ja edell. säe ruotsinnettu: Kolik, du kolikqvidans son, Du andra son till den hand fatta, sekä selitetty: Tohmeroinen af tohmert⌈a⌉: tohmertoo, fuska, arbeta med förslappad hand.
18 selitetty: Kyy, kyysä, smekord, ukkokyysä, gullegubbe; kyy, kyysä, äfven dvärg, emedan man hälst smeker det lilla; deraf kyysä äfven puckel, såvida dvärgar vanligtvis äro puckelryggiga; kyysä selkä, puckelrygg; kyysä nocka, en kavaljers näsa.
19 seuraa: Karvosta; yliviivattu.
20 Siitä : S.
21 säk. 70--75 myöhemmin reunaan kirjoitettu.
22 ⌈Kuin⌉ : *Kuin*.
23 kintahaitak : k.
24 -rauta : r.
25 saanek : s.
26 hirtet : h.
27 jax jak: j.
28 koskehee : k. -- Selitetty: Rutjan meri heter ishafvet.
29 lankiapi : lank⌈ie⌉ : l.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems

SKVR XI 1124. 100 %
SKVR XII2 6366. 100 %
SKVR XII1 3558. 70 %
SKVR IX4 389. 70 %
JR 27946 63 %
JR 80137 62 %
SKVR IX4 390. 61 %
SKVR X2 3845. 60 %
SKVR IX4 287. 59 %
SKVR VI2 4157. 58 %
JR 18975 57 %
SKVR VI2 7298 a. 57 %
SKVR XII2 5518. 57 %
SKVR VII4 loitsut 3170. 57 %
SKVR XII2 6377. 56 %
SKVR IX4 391. 56 %
SKVR IX4 590. 55 %
SKVR VI2 7299. 54 %
JR 52994 53 %
SKVR IX4 643. 53 %
SKVR V3 234. 52 %
SKVR VII4 loitsut 3183. 51 %
JR 30333 51 %
JR 66338 50 %