skvr05202060
Itä- ja Pohjois-Inkeri — Vuole
Saxbäck, Fr. A.
1859
1 | Miks on miulla miel murakka, | |||
2 | Miel murakka, jään äräkkä? | |||
3 | Silloin miulla miel murakka, | |||
4 | Kuin on kannettu kesällä, | |||
5 | 5 Syvänkuulla synnytetty, | |||
6 |
Vahtu1 V|a|ahtu.
2 yl. [k]o[itun]. kuula vaiva lähty.
|
|||
7 | Äijän on ääntäin kulunna, | |||
8 | Vaaksan varttain valunna | |||
9 | Kesoisesta männehestä, | |||
10 | 10 Syksystä kulunnehesta. | |||
11 | Mikä sorsi äänen sorean, | |||
12 | Koaato äänen kainokkaisen, | |||
13 | Äänen maironsa makasi? | |||
14 | Join mie joesta vettä, | |||
15 | 15 Lapoin vettä lammikosta, | |||
16 | Tuost mie kuitun2 kulkkuheni, | |||
17 | Sitä hain kiiski ruoka, | |||
18 | Tuo sitt sorsi äänen sorean, | |||
19 | Ain on aikoin sanottu. | |||
20 | 20 Hyvä ois tyynä tyttölapset, | |||
21 | Raisunna orihevosen. | |||
22 | Mitäs tuost on, ei mittään, | |||
23 | Milloin sitte miun iloita, | |||
24 | Kuin ei nuorella ijällä, | |||
25 | 25 Vihannalla vartosella. | |||
26 | Kuin tulen isän ijäll, | |||
27 | Valon eukon vartoselle, | |||
28 | Niin tulen tutilahaksi, | |||
29 | Penkin pään piteliäksi, | |||
30 | 30 Joka nurkan nuurujaksi, | |||
31 | Nousen ohkain olilla, | |||
32 | Kättä pieksäin pehuilla, | |||
33 | Voivotellen vuotehelta. | |||
1
V|a|ahtu.
2 yl. [k]o[itun]. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.