SKVR IV3 3833.

skvr04138330
Keski-Inkeri — Tuutari
Helsingin Suomalaisen Alkeisopiston konventti
1878

Types

4. Häärunot
├ 1. Ennen häitä
│ └ 4. Häiden aattona
│   ├ Apirahan pyyntö
│   └ Seulan siunaaminen
├ 2. Morsiamen kotona
│ ├ 1. Tulo morsiamen kotiin
│ │ └ Onko nämä Hatsinan hakalit?
│ └ 6. Morsiamen itketys
│   ├ Ei itke isäsi sinua, hevostaan itkee
│   ├ Heität ehtoisen emosi
│   ├ Ison kotona ja miehelässä
│   ├ Juopon sulhasen kotiintulo
│   ├ Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä
│   ├ Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet
│   ├ Kysyitkö miten miestä palvellaan?
│   ├ Mikä on kuhmu kulmassasi
│   ├ Mikseivät vieri sinun vetesi
│   ├ Nuorikon aamuherätys
│   ├ Nuorikon töihin ajo
│   ├ Olit putrolta punainen
│   ├ Toisin toisessa talossa
│   └ Tulet kotiin taarin tarpeella
├ 4. Neuvokkivirret
│ └ 1. Morsiamen neuvokkivirret
│   ├ *Sano aina annettavan
│   └ Älä mene jänön jälille
├ 5. Ylistys- ja pilkkalaulut
│ └ 05. Sulhasen pilkka
│   ├ Sulho juomari
│   └ Sulho varaton
└ 7. Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset
 └ Ota onni ohjillesi, Jumala rekosehesi / Tee risti rinnoillesi
7. Erilaisia pieniä runoja
└ 1. Sananlaskuja
 └ Jumalalla onnen ohjat

Metadata

COL: T. Kurikka.
ID: 3833.
INF: Suara Kaskelainen.
LOC: Tuuteri.
OSA: IV3
SGN: XXIII, 7.
TMP: 1878.

Lauletaan läksiäisissä morsiamelle:1
Runojen otsakkeena: Pöytälauluja.
     2  Läkkä Luoja luottamana,
     3  Jumala avittamana!
     4  Jumalall on onnen ohjat,
     5  Luojalla lykyn avaimet.
     6  5 Onni ei taita ohjaspuuta,
     7  Jumal ei riko rekeä.
     8  Älä miä jänön jälille.
     9  Kokkapolven polkemille;
     10  Jänö peittäämi jäleese,
     11  10 Kokkapolvi polkemaase.
     12  Mari, siityinen2
siityinen, ilmari (myös ilmero), vietroi; selvoinen: näitä kaikkia sanoja käytetään aina häätiloissa laulaessa, mutta niiden oikea merkitys on unohtunut.
 sisoini!
     13  Ketä kutsun auttamaana?
     14  Miss on ilmari2
siityinen, ilmari (myös ilmero), vietroi; selvoinen: näitä kaikkia sanoja käytetään aina häätiloissa laulaessa, mutta niiden oikea merkitys on unohtunut.
 isäisi,
     15  Älykkäinen äitiseisi
     16  15 Sekä ehtoisa emoisi?
     17  Tulkaa meiän pöyän luokse,
     18  Siunatkaa mein seulajamme!
     19  Mari, siityinen sisoini!
     20  Miss' on vietroi2
siityinen, ilmari (myös ilmero), vietroi; selvoinen: näitä kaikkia sanoja käytetään aina häätiloissa laulaessa, mutta niiden oikea merkitys on unohtunut.
 veikkoseisi,
     21  20 Oikia ohilliseisi? -
     22  Osais tuo ohilla olla,
     23  Koslall3
kosla (lain. ven.) = kuskipukki.
 istua kopia;
     24  Ossaa ei tulla auttamaana.
     25  Mari, siityinen sisoini!
     26  25 Miss on siityinen sisoisi,
     27  Ku ei paisko paitojaasen,
     28  Ei tuo liitä liinaisia
     29  Eikä laita lankasia?
     30  Miss on kulta kummisesi,
     31  30 Rikkahaiset rist'isäisi? -
     32  Silloin kummit riitelivät
     33  Ristille ritustaessa:
     34  "Mie panen paremman paijan
     35  Sekä liitän silkkiliinan
     36  35 Sekä laitan lanka rievun."
     37  Mill' sie suututit sukuisi,
     38  Vihastutit vierahaisi?
     39  Sie sanoit ijäisi kaiken,
     40  Ajais kaiken aina luait:
     41  40 "Kyll' on miulla auttajia,
     42  Auttajia, laittajia."
     43  Miss on selvoinen2
siityinen, ilmari (myös ilmero), vietroi; selvoinen: näitä kaikkia sanoja käytetään aina häätiloissa laulaessa, mutta niiden oikea merkitys on unohtunut.
 setäisi,
     44  Selvoisen setäis emäntä,
     45  Ku eivät tule auttamaana,
     46  45 Auttamaana, laittamaana,
     47  Laittamaana lasta nuorta?
     48  Tiä on lapsi pois mänevä
     49  Onneansa ottamaahan.
     50  Mari, siityinen sisoini!
     51  50 Joks on pojat potsjuvaistu4
potsjuvoitsen -da (lain. ven.) = kestitä.
     52  Potsjuvaistu, pokkuroitu5
pokkuroitsen -da (lain. ven.) = pyytää, rukoilla, kumarrella.
?
     53  Ku ei uo pojat potsjuvaistu,
     54  Potsjuvaistu, pokkuroitu,
     55  Ota pulli ja puteli,
     56  55 Astu mualle, lattialle,
     57  Potsjuvai nuoit poikosia!
     58  Pojat, kullan kuppuraiset,
     59  Älkää kuunnelko kujassa,
     60  Katselko katoksen alla,
     61  60 Rietistelkö reppänissä,
     62  Irvistelkö ikkunissa!
     63  Tulkaa ulkonta6
= ulkoa.
 tupahan,
     64  Lanketkaa hot7
hot (= hos; lain. ven.) = vaikka.
 luaen8
laki gen. luaen = välikatto.
 kautta,
     65  Tulkaa meiän pöyän luokse,
     66  65 Kualakaa9
kaalata (kats. Kalevalaan).
 mein kannen luokse!
     67  Tiällä kynttilät kytevät,
     68  Rahan panttiset palavat.
     69  Mistä nuo pojat molotsat10
molotsa (lain. ven.) kaunis, pulska, jalo, sievä.
?
     70  Liek' nuo Puolan puotimiehet,
     71  70 Vaiko Hatsinan hakalit11
hakali (johd. ven.): nopsa, sukkela; keikailia.
?
     72  Ei uo Puolan puotimiehet
     73  Eikä Hatsinan hakalit;
     74  Nuo on oikein omast kyläst,
     75  Oman vallan12
valta = kihlakunta.
 valkopäitä.
     76  75 Nuoill' on viinit verkaviitat
     77  Sekä silkkiset siletkat
     78  Sekä kalliit kaularievut,
     79  Kuuven ruplan kussakoissa
     80  Sekä Saksan saappahissa.
     81  80 Missä meiän kylän miehet?
     82  Tulkaa meiän pöyän luokse,
     83  Auttakaa mein siskojamme,
     84  Niin teit' auttaapi Jumala
     85  Linnan teitä liikkuessa,
     86  85 Ku liuvutta Linnaseehen13
Linna = Pietarin kaupunki.
     87  Oikian olen keralla,
     88  Heliäisen heinän kanssa,
     89  Tahiaisen14
tahia = jauhokas,
 tartun15
tarttu = peruna, potaatti.
 kanssa,
     90  Sie liuvut linnan katua -
     91  90 Puuttuu tuoll siull puotimiesi:
     92  "Сколько стоитъ16
Paljon maksaa?
 tarttu kuorma?"
     93  Sie vua kysyt kymmenää,
     94  Se vitasee viisitoista,
     95  Kauppamiesi kaksitoista.
     96  95 Mari, siityinen sisoini,
     97  Kuule, kuule kuin sanelen!
     98  Ei itke isois sinusta,
     99  Älykkäinen äitiseisi
     100  Eikä vietroi veikkoseisi
     101  100 Eikä siivo sisareisi.
     102  Isoi itkee ruunajaase,
     103  Äiti leinoi lehmäjääse,
     104  Veli vaskivaljahia,
     105  Siso silkkiriepuloita.
     106  105 Mari, siityinen sisoini!
     107  Kuulin kontit kullastaisi,
     108  Helähykset hertastaisi.
     109  Kuulin kontit kolmenlaiset:
     110  Tuo on villi viinan juoja
     111  110 Sekä tarkka tappelija
     112  Sekä kopja kortin lyöjä.
     113  Sivelet sie, miun sisoini,
     114  Siveletkö sie silloinkii,
     115  Ku on jorssi17
jorssi (ven. lain.) = kiiski; mutta käytetään soimaamissanana.
 juovuksissa,
     116  115 Papahainen18
pahalainen = paha, ilkeä.
 pyörryksissä?
     117  Kysyt kai kylän akoilta,
     118  Lausut lapsien emille,
     119  Kuin tuot miestä sluusittane19
sluusia (lain.ven.) = palvella.
     120  Paholaista palventane
     121  120 Sekä rienaa20
riena = ilkeä, pahankurinen.
 riisuttane.
     122  Ei uo tuoll' siun sulhollaisi,
     123  Ei uo heinii, ei hevoista,
     124  Ei uo tuppaa, ei tuntiloi,
     125  Ei uo rahhaa, ei ratastaa,
     126  125 Ei uo lehmää, leikkilöi,
     127  Neljän nännän neuvoloi.
     128  Tulet käymäähän kotihin
     129  Happamen maion halulle.
     130  Omat siskot siult' kysyvät:
     131  130 "Suatko voita milloinkana?
     132  Antoik' tuo anoppi voita?"
     133  "Antoi kerran anoppi voita,
     134  Viijen kuvven vuuvvellista,
     135  Seitsemän kesoisellista."
     136  135 Mari, siityinen sisoini,
     137  Kuule, kuule kuin sanelen!
     138  Toisin tuolla toiselassa,
     139  Toisin toisessa talossa;
     140  Toisin tuolla torvet soivat,
     141  140 Toisin pillit piukuttavat,
     142  Toisin kaljuut21
kaljua = huutaa, soida.
 kanteloiset.
     143  Voi sisoini, voi suloini!
     144  Kuin olit omas kotona,
     145  Olit kohvilta kopia,
     146  145 Suuhharilta22
suuhhari (lain. ven.) = korppu.
 liian sorja
     147  Sekä pulkalta punainen.
     148  Sie söit saikkaa23
saikka, omituinen venäläinen vehnäleipä.
 vua salissa,
     149  Punakuorta kornitsassa24
kornitsa (lain. ven.) = kam mari.
.
     150  Niin on tuolla toiselassa:
     151  150 Tulet selliltä sininen
     152  Sekä suoloilta soria;
     153  Etsit parvilta paloja,
     154  Kuapin kolkista kovia.
     155  Anoppi se ärjäseepi:
     156  155 "Joks sie, ruato, paljon ruaoit,
     157  Ku etsit parvilta paloja,
     158  Kuapin kolkista kovia!"
     159  Niin tekööpi vieras vaimo,
     160  Vieras vaimo ja vihanen:
     161  160 Tietää tuolta tulleheisi,
     162  Ei tiije väsyneheisi;
     163  Uhittelloo ulkotöille,
     164  Lähättellöö liävätöille.
     165  Näin teki oma emoisi,
     166  165 Oma armas äitiseisi:
     167  Tiesi työltä tulleheisi,
     168  Tiesi työltä väsyneheisi,
     169  Uhitteli uunin piälle,
     170  Lähätteli lämpösille.
     171  170 Tuli sorja suntak uamu,
     172  Näin teki oma emosi,
     173  Ajoi yllää uamusilla:
     174  "Nouse nouse nuorueini,
     175  Havaitse, miun hanhueini;
     176  175 Jo on päivä, piällä puihen!
     177  Nouse, kulta, lypsä Kukka
     178  Nouse, omena, lypsä Onni!
     179  Nouse kohville kopia,
     180  Suuhharille, sorjueini!"
     181  180 Mari, siityinen sisoini,
     182  Eikös viere siun vereisi,
     183  Lankee siun syvän alaisi?
     184  Niin tuo vieröö miun vereini,
     185  Lankee miun syvän alani
     186  185 Piälle ehtoisan emoisi.
     187  *Jätät ehtoisan emoisi,*
     188  Älykkäisen äitiseisi
     189  Kujan muahan kuolemahan,
     190  Liävähän läkähtymähän,
     191  190 Kaivo tielle kuatumahan.
     192  Ei jiä siun emoiselleisi,
     193  Ei jiä sillan siivojaista,
     194  Penkkien peseliäistä,
     195  Mustan paian muuttajaista.
     196  195 Tulet käymähän kotihen:
     197  Äiti kujass kuukullaase,
     198  Porstuassa polvillaase,
     199  Rappusilla riätällääse.25
riätällää = turvallaa, vatsallaa, kuukullaa.
     200  Mari, siityinen sisoini!
     201  200 Tietit sie terästä kenkät,
     202  Valatit sie vaski-kannat,
     203  Millä seisot seinän vieret,
     204  Kuuntelet kujan perukset:
     205  Jokos juomari tulevi,
     206  205 Viina-koira viilättääpi.
     207  Ku tuo juomari tulevi,
     208  Viinakoira viilättääpi,
     209  Tuo, tuo rinkuu26
rinkuu = kirkuu, huutaa.
 riisujaista,
     210  Aisojen alentajaista,
     211  210 Ohjaksien ottajaista,
     212  Vempeleen veteliäistä.
     213  Ko et riisu rinnustinta
     214  Etkä aisoja alenna
     215  Etkä ota ohjaksia,
     216  215 Ni tuo roimii ruoskan kanssa.
     217  Tulloo kuhmo kulmahaisi,
     218  Sinimarja silmähäisi;
     219  Tuohon kosk kopjan kulakka27
kulakka = nyrkki.
     220  Kämmen vahva valkopääkön.
     221  220 Tulet käymähän kotihen,
     222  Siulle siskot siiskuttavat:
     223  "Mikä kuhmu kulmassaisi,
     224  Sinimarja silmässäisi?"
     225  Sanot Punnin puskemaksi,
     226  225 Lähtemän lävistämäksi.
     227  Ei tuota Punni puskenut,
     228  Lähtemä ei lävistänyt;
     229  Koski kopjan kova kulakka,
     230  Kämmen vahva valkopiäkön.
1 Runojen otsakkeena: Pöytälauluja.
2 siityinen, ilmari (myös ilmero), vietroi; selvoinen: näitä kaikkia sanoja käytetään aina häätiloissa laulaessa, mutta niiden oikea merkitys on unohtunut.
3 kosla (lain. ven.) = kuskipukki.
4 potsjuvoitsen -da (lain. ven.) = kestitä.
5 pokkuroitsen -da (lain. ven.) = pyytää, rukoilla, kumarrella.
6 = ulkoa.
7 hot (= hos; lain. ven.) = vaikka.
8 laki gen. luaen = välikatto.
9 kaalata (kats. Kalevalaan).
10 molotsa (lain. ven.) kaunis, pulska, jalo, sievä.
11 hakali (johd. ven.): nopsa, sukkela; keikailia.
12 valta = kihlakunta.
13 Linna = Pietarin kaupunki.
14 tahia = jauhokas,
15 tarttu = peruna, potaatti.
16 Paljon maksaa?
17 jorssi (ven. lain.) = kiiski; mutta käytetään soimaamissanana.
18 pahalainen = paha, ilkeä.
19 sluusia (lain.ven.) = palvella.
20 riena = ilkeä, pahankurinen.
21 kaljua = huutaa, soida.
22 suuhhari (lain. ven.) = korppu.
23 saikka, omituinen venäläinen vehnäleipä.
24 kornitsa (lain. ven.) = kam mari.
25 riätällää = turvallaa, vatsallaa, kuukullaa.
26 rinkuu = kirkuu, huutaa.
27 kulakka = nyrkki.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

JR 31448 10 %

Contains poems

JR 32930   60 %
KR 49:3   58 %
KR 42:5311   53 %
JR 69043   52 %
JR 70997   51 %
SKVR XIII3 8297.   51 %
JR 56521   51 %
SKVR XIII2 3524.   50 %