|
|
1 |
Ku miä nousen laulamaa
|
|
|
|
2 |
Ja saan sanelommaa,
|
|
|
|
3 |
Puran virren kerältä,
|
|
|
|
4 |
Päässän palmalta sannaan,
|
|
|
|
5 |
5 Siit miä laulan laaittelen,
|
|
|
|
6 |
Ku vetoi vierettelen.
|
|
|
|
7 |
Ei miun verrein vässyis,
|
|
|
|
8 |
Suistuis ei sulat sannain,
|
|
|
|
9 |
Vaik laulan yheksän yötä
|
|
|
|
10 |
10 Yhen paijoin panolla,
|
|
|
|
11 |
Yhen vyöni kiinteellä,
|
|
|
|
12 |
Yhen hengoin huoannalla.
|
|
|
|
13 |
Ku miä nousen laulamaa,
|
|
|
|
14 |
Nii laulan meroin meoiksi,
|
|
|
|
15 |
15 Meroin hiekat hernehiksi,
|
|
|
|
16 |
Suoloiksi meroin sommeret,
|
|
|
|
17 |
Meroin allot altahiksi,
|
|
|
|
18 |
Meroin vaahet vaippasiksi,
|
|
|
|
19 |
Lainehesta lampeihiksi.
|
|
|
|
20 |
20 Kyllä versiä olliis,
|
|
|
|
21 |
Kyllä saatuja sannoja,
|
|
|
|
22 |
Lasettuja lausehia.
|
|
|
|
23 |
Monikahta noin sannoo,
|
|
|
|
24 |
Äärestä ajattelloo:
|
|
|
|
25 |
25 Laiska on luotu laulamaa,
|
|
|
|
26 |
Tuhma verttä tuntomaa;
|
|
|
|
27 |
Laiska ei laulaa ossaa,
|
|
|
|
28 |
Tuhma ei verttä tunnekaa.
|
|
|
|
29 |
Monikahta n[oin] s[annoo]:
|
|
|
|
30 |
30 Miä vuoen opissa olin,
|
|
|
|
31 |
Seist seppiin pajoissa,
|
|
|
|
32 |
Takojiin tanterella.
|
|
|
|
33 |
En miä opissa ollut,
|
|
|
|
34 |
Seist en sep[piin] p[ajoissa],
|
|
|
|
35 |
35 Takojiin t[anterella],
|
|
|
|
36 |
Sepoin pihtii en pielt,
|
|
|
|
37 |
Sepoin lasta en liekutelt,
|
|
|
|
38 |
Särpänt en teräksen lientä,
|
|
|
|
39 |
Syönt en ravvoin suurimoja.
|
|
|
|
40 |
40 Muut tytöt olliit opissa,
|
|
|
|
41 |
Seisoit sep[piin] p[ajoissa],
|
|
|
|
42 |
Takojiin t[anterella],
|
|
|
|
43 |
Sepoin pihtii piteliit,
|
|
|
|
44 |
Sepoin lasta liekuttelliit,
|
|
|
|
45 |
45 Miä vaa kuuntelin kujassa,
|
|
|
|
46 |
Seisoin seinän vieryisessä,
|
|
|
|
47 |
Tuosta miä poimin polleheen,
|
|
|
|
48 |
Otin olkanpään nennään,
|
|
|
|
49 |
Siit miä sain sanalliseksi,
|
|
|
|
50 |
50 Tulin virren tuntijaksi.
|
|
|
|
51 |
Virolain oli poikoi viisas,
|
|
|
|
52 |
Mies kavvala karjalain,
|
|
|
|
53 |
Veti versiä reoilla,
|
|
|
|
54 |
Saattoi saanilla sannoja
|
|
|
|
55 |
55 Meijen ikkunan alaitse;
|
|
|
|
56 |
Kilkahti rekoi kivvoin,
|
|
|
|
57 |
Sattui saani salvameen,
|
|
|
|
58 |
Verret vieriit lumelle,
|
|
|
|
59 |
Sanat kaatuit kaltumee.
|
|
|
|
60 |
60 Miä tyttöi pikkarain,
|
|
|
|
61 |
Miä marjoi maan tassain,
|
|
|
|
62 |
Miä juossella kaulle,
|
|
|
|
63 |
Tuosta miä poimin polleheen,
|
|
|
|
64 |
Otin olkanpään nennään,
|
|
|
|
65 |
65 Hian varteen valleelin.
|
|
|
|
66 |
Ku jovvuin nyt nuori nuoristoon,
|
|
|
|
67 |
Nuori miä nuoriin sekkaan,
|
|
|
|
68 |
Nyt saon siarilleen,
|
|
|
|
69 |
Laulan lapsille emmoin.
|
|
|
| |
|