SKVR IV1 910.

skvr04109100
Keski-Inkeri — Kaprio
Törneroos, A.
1859

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 ├ Neitoa kositaan eri paikkoihin
 └ *Sotamiehenotto
2. Lyriikka
└ 08. Naistenlaulut
 ├ 1. Tyttöjen laulut
 │ └ Missä istuin, maa iloitsi
 └ 2. Miniän laulut
   ├ Ison kotona ja toiselassa
   ├ Ohoh ois tietänyt emoni
   └ Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet
3. Erilaisissa tilanteissa
└ 8. Kotiseuturunot
 └ Meidän maat meelle haisoo

Metadata

COL: A. Törneroos.
ID: 910.
INF:
LOC: [Kaprio-Tyrö?].
OSA: IV1
SGN: n. 162.
TMP: 1859.

     1  Ohoh ois tietänyt emoni
     2  Ja älynyt äitiseni
     3  Sekä maire mammoseni,
     4  Ko ois tietänyt niin tulevan,
     5  5 Tapahtuvan talven aikan,
     6  Syksy säillä syntylevän!
     7  Pyyettiin miun mammaseni,
     8  Maniteltiin mamma parka
     9  Oikehen omasta kylästä
     10  10 Sekä naastist naapurista,
     11  Viettelivät vellasetkin.
     12  Ei ois männyt emoini,
     13  Ei ois männyt omilta mailta
     14  Eikä omalta ohvatalta,
     15  15 Väänettiin hän väkisen,
     16  Hovin puolest hoivattihen.
     17  Silloin tiesi syän emoini,
     18  Ei oo eloa sulhon kanssa,
     19  Ei kauvan kahen elellä;
     20  20 Hän viiähän Virohen,
     21  Riokossahan Rievelihen,
     22  Hänen vitras veikkosehen,
     23  Tuo ois tarkka taarastina,
     24  Hovin herran hoitajana,
     25  25 Palveljana pajarin.
     26  Tuo sanoi sanoilla näillä:
     27  Mäne, mäne, siskosein!
     28  Emäin mielille pahoille,
     29  Mammain maire itkemään:
     30  30 En mie mäne miehelään,
     31  Miks on siellä paljon veikkoloi,
     32  Hä1
yl. Siellä [Tallqv. korj.].
 otetaan obrakoista
     33  Sekä pannaan päättinöistä.
     34  Hänen vetros veikkosensa,
     35  35 Yksillä vesillä pesty2
[Tallqv. on numeroilla muuttanut säkeiden järjestyksen 35, 34].
     36  Sanoi maire mammallein:
     37  Sie miun siitynen sissoin,
     38  Ehtoni emoini lapsi,
     39  Kuule, kun mie sanelen
     40  40 Ja opi, kun mie opetaan,
     41  Kuin mie oikein opetan,
     42  Perin pohjin poimattelen!
     43  Mäne, mäne miehelään!
     44  Ei huoli siun poloisen,
     45  45 Kunis oon tarkka taarasti
     46  Hovin herran hoitajana,
     47  Palveljana pajarin,
     48  Ei huoli housuta hovihen,
     49  Painatella parsinahan.
     50  50 Emo tek kun veikko käski,
     51  Luulin hän toisen tulevan
     52  Ja paremmin palkittavan,
     53  Luulin päiväisen paranevan,
     54  Kaunistuvan kattehesen.
     55  55 Totteli veikon sanoja,
     56  Oikein oman veikkoisen,
     57  Mäni tuomo toiselaan.
     58  Kuin oi kurja miun emoin,
     59  Ko oli ison kotona,
     60  60 Luona vetros veikoseen
     61  Sekä maire mammaseen
     62  Sekä ehtosen emooseen,
     63  Isä kutsu kullakseen,
     64  Mamma maire lapsekseen.
     65  65 Kävi kukkana kujassa,
     66  Kaj[avana] kart[anossa].
     67  Missä istu, maa iloitsi,
     68  Missä seiso, seinä paisto,
     69  Istu ilokivolla.
     70  70 Ilo muutti neion mielen,
     71  Joutu tuomo toiselaan.
     72  Veikko sanoi sanoilla näillä:
     73  Älä itke, siskosein,
     74  Älä pane pahaksi,
     75  75 Älä sure suottenkaan,
     76  Älä itke ensinkään,
     77  Älä itke silmiäis,
     78  Kuluttele kulmiais,
     79  Punasia poskiais,
     80  80 Hot miiru mitä sanoo,
     81  Valta suur vaikuttaa!
     82  Älä sure ensinkään,
     83  Älä itki[e]n elele,
     84  Ei siuu etäälle viiä,
     85  85 Yli nurmen naapurihen,
     86  Kuuluisaan Gubanitsaan,
     87  Lustin lukka[rin] t[iloille],
     88  Paikoille papillisille.
     89  Katso noit[a] muien mait[a]!
     90  90 Hot mänisit muille maille,
     91  Ei siun päiväsi paranu,
     92  Ei siun kasva katteheisi.
     93  Katsos noita meiän maita,
     94  Sorehia meian soita!
     95  95 Meiän maat meestä tehty,
     96  Sokurista soi'en reunat,
     97  Meill on aiat aivinaiset,
     98  Meill on ver[kaset] vär[äjät].
     99  Ku määt tuomo toiselaan,
     100  100 Tuonne toisehen kylään,
     101  Tuoll on tuvat turvallansa
     102  Sekä läävät länkällään,
     103  Et osaa siskosein,
     104  Et osaa ovis[sa] käyä,
     105  105 Rohi et usta roiskutella,
     106  Toisin sie kulta kutsutaan,
     107  Mamman maire mainitaan.
     108  Kultais kutsuu kuksinaksi,
     109  Appi astura-raniksi,
     110  110 Anoppi kerin akaksi.
     111  Kun mänet omahan kylään,
     112  Siit osaat ovissa käyä;
     113  Olet kun isän kotona,
     114  Emon vankalla vainiolla.
     115  115 Tek tuo niin miun emoini,
     116  Otti män omahan kylään,
     117  Lust[in] lukk[arin] tiloille,
     118  Paik[oille] pap[illisille].
     119  Tul tuo surunen syksy,
     120  120 Tuil tuo mielo Mikkelpäivä,
     121  Kymmen[niekka] k[äi] kyl[ässä],
     122  Taar[asti] joka tal[ossa],
     123  Porot[ti] poi[kia] hoviin
     124  Sekä naast[it] nais[en] mie[het],
     125  125 Meill tuil ehon ielimäissä.
     126  Tuo oil ehtonen emoni
     127  Ja mammani vetros veikko,
     128  Ei tehnyt niinkuin lupasi.
     129  Silloin kun laitto siskojaisen,
     130  130 Silloin sanoi sanoilla näillä:
     131  Kunis oon tarkka taarastina
     132  Ja poika potra porsikkana,
     133  Emme puutu siulta miestä
     134  Enkä potraa puolisois,
     135  135 En sorjaa sulhaistais
     136  Enkä kaunista kaunojais,
     137  Mie vetelen vellasia,
     138  Varastelen3
yl. [Var]u[stelen].
 varkahia.
     139  Kyll on meill vallassa varkahia,
     140  140 Pienen pillan tehnehiä.
     141  En mie ota yksinäistä,
     142  En sun sorja sulhaistaas,
     143  Älä pelkää siskosein!
     144  Kuispa tuo niin tapahtui,
     145  145 Emoin tuil meiän ik[k]unahen,
     146  Porotti meiän porstuahen,
     147  Tuulotti tupahen meiän.
     148  Sanoi maire mammallein:
     149  "Miss on potra puolisois
     150  150 Sekä naasti naisen mies
     151  Ja sorja sulhaseis?"
     152  Mammain vasten vastaeli,
     153  Vasten vastahan saneli
     154  Ja sanoi sanoilla näillä:
     155  155 "Sie miun vetros veikkoisein,
     156  Mitä sie miun miehestäin
     157  Ja sorjasta sulhaseistain
     158  Sekä potrast puolisostain?"
     159  Emoin vasten vastaeli
     160  160 Ja sanoi sanalla tällä:
     161  "Sen tuulatan hovin tupahan,
     162  Hovin herran huonehehen."
     163  Emoin kurja itkemään,
     164  Mammain maire huutamaan,
     165  165 Män hän turkalla tupahen.
     166  Anto apelle kättä,
     167  Anopille ielimäissä,
     168  Siit hän soitti sulhon luoksi,
     169  Miss hän makiasti makaisi,
     170  170 Vasta tullut työstänsä.
     171  Mammain män itkien tupahen
     172  Luoksi sorj[an] sul[hasensa]
     173  Sekä potran puolis[onsa].
     174  Nosti kaunolta katetta
     175  175 Ja sanoi sanalla tällä:
     176  "Sie miun kurja kultasein,
     177  Sie mänet, miuisen jätät."
     178  Isäin käi itkemään,
     179  Eipä tiennyt ensinkään,
     180  180 Ei tietänyt niin tulevan.
     181  Sanoi maire mammallein
     182  Sekä ehtosell emollein:
     183  Mitäs hullu höyräelet,
     184  Mitäs itket silmiäis.
     185  185 Ei miuu vielä viiä,
     186  Viel on miulla veikot pikkaraiset,
     187  Sitä on pienemmät sisaret,
     188  Vanhempani aivan vanha.
     189  Mammain mielille hyville.
     190  190 Tuulotti taarasti toisen kerran,
     191  Piirsi meiän piisarimme,
     192  Lensi meiän - - - -
     193  - - -
1 yl. Siellä [Tallqv. korj.].
2 [Tallqv. on numeroilla muuttanut säkeiden järjestyksen 35, 34].
3 yl. [Var]u[stelen].