SKVR III2 2111.

skvr03121110
Länsi-Inkeri — Narvusi
Alava, Vihtori
1892

Types

2. Lyriikka
├ 02. Valituslaulut
│ └ 1. Laulut huolesta ja surusta
│   └ Osasi emo omenan tehdä
├ 03. Orjan laulut
│ └ Jauhaja neito, miniä
├ 04. Laulut pahoista sanoista
│ └ Sanat päälleni satavi
├ 05. Lauluja vanhempien ja lasten suhteesta
│ └ Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset
└ 08. Naistenlaulut
 └ 2. Miniän laulut
   ├ Lintu vie viestin emolle
   └ Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä

Metadata

COL: V. Alava.
ID: 2111.
INF: Maria Mörö. Oppinut Sutelassa.
LOC: Narvusi, Kullan kylä.
OSA: III2
SGN: VII 121.
TMP: 1892.

     1  Synty tyttö miun emolle;
     2  Synty tyttö, tuli huoli,
     3  Kazvo tyttö, tuli kaksi,
     4  Huoli viittaa, huoli vaippaa,
     5  5 Huoli kirstu kintahiia1
s. o. huoli tehdä koko kirstullinen kintaita, "alasia". Laul. selityksen mukaan.
     6  Vakka vöitä valmihiia.
     7  Sai kaikki huolitetuks',
     8  Siis: huoli tyttö2
"Aina huoli, ett' sais' tyttö miehelle mänemää".
 miehelää.
     9  Sai tytön miehelää.
     10  10 Mäni kiitellen kyllää:
     11  "Jopa miulta huoli loppu,
     12  Huoli loppu, murhe muuttu!"
     13  Kylän naiset vastaeliit:
     14  "Ot-oot', ot-oot', anna aika,
     15  15 Vast' siull' huolta hoikataa,
     16  Ajatusta annetaa!"
     17  Viru viikko, sai nätälä,
     18  Kului tuosta kuuta kaksi.
     19  Lentiis lintu sieltäp puolee.
     20  20 Emyt linnulta kyssyy:
     21  "Kuin miun ellää tyttäreni,
     22  Kui ellää ehoteltuni?"
     23  Lintu vaiten vastaeli:
     24  "Nii siun ellää tyttäresi,
     25  25 Nii ellää ehoteltusi,
     26  Niiku toukka puun raossa."
     27  Viru viikko, sai nätälä,
     28  Lentiis lintu taas sieltäp puolee.
     29  Emyt linnulta kyssyy:
     30  30 "Kuin miun ellää tyttäreni,
     31  Kui ellää ehoteltuni?"
     32  Lintu vaiten vastaeli:
     33  "Nii siun tuutii tuuvviteltus',
     34  Kui tuutii tuetoin kuhja3
= heinäkeko.
".
     35  35 Viru viikko, sai nätälä,
     36  Lentiis lintu sieltäp puolee.
     37  Emyt linnult' kyssyy:
     38  "Kuin miun ellää tyttäreni,
     39  Kui ellää ehoteltuni?"
     40  40 "Nii siun vaaruu vaalittusi,
     41  Kui venoine veessä vaaruu."
     42  "Oi mie piloine piika!
     43  Panin paikoille pahoille,
     44  Koivun juurille koville,
     45  45 läkseni itkemää,
     46  Kuukseni kujertammaa . .
     47  Osaisin omenan tehhä,
     48  Taisin taimen synnytellä,
     49  En osannut issutella,
     50  50 Issutin koville maille,
     51  Panin paikoille pahoille,
     52  Koivun juurille koville."
Siis tytär alko:
     54  - - -4
Säkeet 54-83 ovat melkein sanasta sanaan Kalevalasta, vastaten runon XXIII säkeitä 669-680, 647-652, 654-656, 681-690.
     55  Ämm' oli ani kavala:
     56  85 Toi tuorei rukkii,
     57  Laitto neion5
= "miniän". Vrt. Pieni Runon-seppä, s. 12.
 jauhamaa.
     58  Kui on lunta kulve'essa6
= "kujalla?" (Laul. ei tuntenut sanan merkitystä.)
     59  Nii oli jauhoi kivellä7
s. o. "hienoi ja valkei, hyvvii".
;
     60  Kui oli vettä Hera-joess'8
"Mää tiijjä mikä se on"; "kun juoksoo joki(?)".
     61  90 Nii oli kyyneltä kivellä.
Siis näät ämmä sannoo:
     63  *Anoppi on pahan-tapane:*
     64  "Voi huora home-sykärä9
"Sykärät pääss'". (Hunnun alla pidetään ja sapanan alla, myssyn alla ei.)
     65  Pilasit hyvät jyväni,
     66  95 Lasit puolet lastimoksi10
"Sorreiks'", "puoleks' jyväks'"; "keskelt' katki, se on lastimo".
     67  Toisen puolen puol'-jyviksi,
     68  Kolmannen koko-jyviksi."
     69  Ämmä oli pahan-tapane11
"Ämmä torruukii näät yht'päätä".
:
     70  "Pilas', kurva, kuiveheni,
     71  100 Linnan12
=kaupungin.
 litsi13
= huora.
 jauheheni."
     72  Miniä oli hyvän-tapane;
     73  Tuli uksesta tuppaa,
     74  Alko pessä pöytää,
     75  Alko siltooja siivota.
     76  105 Ämm' oli pahan-tapane;
     77  Kierotteli silmiäni,
     78  Ei pannut syyvvä miniäsellä14
"Miniä oli työtä teht aamun, ei syöttäntkää näät".
.
     79  - - -15
Säkeitä 108-127 vastaa, paria kolmea säettä lukuunottamatta, Kalevalan XXIII:n runon säkeet 569, 571-572, 570, 551-554, 628-636.
     80  Sanat päälleni satovat,
     81  Ku tuimat tuli-kipunat,
     82  130 Kekälikot kielen alta,
     83  Niinku rautaset rakkeet,
     84  Ilkiän isännän suusta16
Vrt. Kalevalan XXIII:n runon säkeitä 637-640 ja 574-575.
.
     85  - - -
Nii lofkast'oli viel' otsass', mut(t)' en muissa enempää17
"Mie tyttön' laulelin näit'", lisäsi laulaja.
.
1 s. o. huoli tehdä koko kirstullinen kintaita, "alasia". Laul. selityksen mukaan.
2 "Aina huoli, ett' sais' tyttö miehelle mänemää".
3 = heinäkeko.
4 Säkeet 54-83 ovat melkein sanasta sanaan Kalevalasta, vastaten runon XXIII säkeitä 669-680, 647-652, 654-656, 681-690.
5 = "miniän". Vrt. Pieni Runon-seppä, s. 12.
6 = "kujalla?" (Laul. ei tuntenut sanan merkitystä.)
7 s. o. "hienoi ja valkei, hyvvii".
8 "Mää tiijjä mikä se on"; "kun juoksoo joki(?)".
9 "Sykärät pääss'". (Hunnun alla pidetään ja sapanan alla, myssyn alla ei.)
10 "Sorreiks'", "puoleks' jyväks'"; "keskelt' katki, se on lastimo".
11 "Ämmä torruukii näät yht'päätä".
12 =kaupungin.
13 = huora.
14 "Miniä oli työtä teht aamun, ei syöttäntkää näät".
15 Säkeitä 108-127 vastaa, paria kolmea säettä lukuunottamatta, Kalevalan XXIII:n runon säkeet 569, 571-572, 570, 551-554, 628-636.
16 Vrt. Kalevalan XXIII:n runon säkeitä 637-640 ja 574-575.
17 "Mie tyttön' laulelin näit'", lisäsi laulaja.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR III2 1839. 42 %
SKVR III1 888. 32 %
JR 05268 32 %
SKVR III3 2598. 23 %
JR 37695 22 %
SKVR III3 3694. 22 %
SKVR III3 3291. 19 %
SKVR III1 886. 19 %
SKVR III1 940. 18 %
SKVR III1 37. 17 %
SKVR III2 2073. 16 %
SKVR III3 3886. 16 %
JR 03598 15 %
SKVR III1 939. 14 %
SKVR III3 2878. 13 %
SKVR III3 2968. 13 %
SKVR III1 780. 11 %
SKVR XIII1 2376. 10 %
SKVR III3 2996. 10 %
SKVR III1 172. 10 %