| |
Tulen vihoišša.
|
|
| | a. |
|
|
3 |
Iski tulda ilman ukko,
|
|
|
4 |
välähytti Väinämöińe
|
|
|
5 |
kolmella kokon šulalla,
|
|
|
6 |
viijellä vivutšimella,
|
|
|
7 |
5 pedäjäizen peŋgin piäššä,
|
|
|
8 |
rahin raudazen nenäššä.
|
|
|
9 |
Vain ei piihi piittytkänä,
|
|
|
10 |
taglaha takeldutkana:
|
|
|
11 |
kirbuo tulen kibuna
|
|
|
12 |
10 läbi moan, läki manulan,
|
|
|
13 |
läbi ńellän neulanšilmän,
|
|
|
14 |
läbi kuuven kirjan kannen,
|
|
|
15 |
läbi reppänän reduzen,
|
|
|
16 |
läbi lašten kätkyöstä
|
|
|
17 |
15 meren šelvällä šelällä.
|
|
|
18 |
Sen ńieli šiliä šiika;
|
|
|
19 |
tuli tuška ńielijällä,
|
|
|
20 |
vaigia vajottajalla.
|
|
|
21 |
Lauleloo heän uiješšah,
|
|
|
22 |
20 tuškissah tulenkibunan,
|
|
|
23 |
valgiaizen voaluhissa.
|
|
|
24 |
Kuin uipi halia haugi
|
|
|
25 |
ńiemi ńiendä, šoari šoarda,
|
|
|
26 |
luodojen lomia myöte,
|
|
|
27 |
25 ńielazoo šiliän šiijan;
|
|
|
28 |
tulou tuška ńielijällä,
|
|
|
29 |
vaigia vajottajalla.
|
|
|
30 |
Lauleloo heän uiješšah,
|
|
|
31 |
tuškissah tulenkibunan,
|
|
|
32 |
30 valgiaizen voaluhissa.
|
|
|
33 |
Jo uipi lohi punańe
|
|
|
34 |
ńiemi ńiendä, šoari šoarda,
|
|
|
35 |
luodojen lomia myöte,
|
|
|
36 |
ńielazoo halian hauvin;
|
|
|
37 |
35 tulou tuška ńielijällä,
|
|
|
38 |
vaigia vajottajalla,
|
|
|
39 |
Lauleloo heän uiješšah,
|
|
|
40 |
tuškissah tulenkibunan,
|
|
|
41 |
valgiaizen voaluhissa.
|
|
|
42 |
40 Tuo oli vanha Väinämöińe
|
|
|
43 |
ńiepotteloo heän ńeulojah,
|
|
|
44 |
ńiepottaa heän niemen peäššä,
|
|
|
45 |
laškou lauńihin merellä,
|
|
|
46 |
kala oŋgehe tulou:
|
|
|
47 |
45 šiliähk' on šiijakšeh,
|
|
|
48 |
haliahka hauvikšeh,
|
|
|
49 |
evätöin lohenkalakše,
|
|
|
50 |
vyötöin Väinön tyttärekše.
|
|
|
51 |
Puhaśtih lohi punańe,
|
|
|
52 |
50 šiell' oli halia haugi;
|
|
|
53 |
puhaśtih halia haugi,
|
|
|
54 |
šiell' oli šiliä šiiga;
|
|
|
55 |
puhaśtih siliä siiga,
|
|
|
56 |
šiell' oli šinikeräńe;
|
|
|
57 |
55 kerittih sińikeräńe,
|
|
|
58 |
šiell' oli punakeräńe;
|
|
|
59 |
kerittih punakeräńe,
|
|
|
60 |
šiell' oli tulikibuna;
|
|
|
61 |
šoau kylä tulellišekši,
|
|
|
62 |
60 miero valgial'l'izekši.
|
|
|
63 |
No miss' on tulda tuuvitettu?
|
|
|
64 |
Ylözeššä taivozešša,
|
|
|
65 |
vaškizešša kätkyöšsä,
|
|
|
66 |
kolmannešša kerrokšešša,
|
|
|
67 |
65 kehän kuldazen sizäsšä,
|
|
|
68 |
hihnoissa hobiaizissa.
|
|
|
69 |
Poro-on-tyttö, Pohjoń ńeid'i,
|
|
|
70 |
on polvin porošša ollu,
|
|
|
71 |
kybenissä kyyńäzvaržin,
|
|
|
72 |
70 poro on polttanut perättä,
|
|
|
73 |
tuhka tuigi leikannu.
|
|
|
74 |
Kähetär, hyvä eläjä,
|
|
|
75 |
hyistä kelkkoa vedäy,
|
|
|
76 |
jeäregeä reudoau;
|
|
|
77 |
75 vai ei tule hyväkši hyyllä
|
|
|
78 |
eigä jeällä jeähtynyökši.
|
|
|
79 |
Mehiläin' oot ilmol'- lindu!
|
|
|
80 |
Lennä šinne, kunne käššen:
|
|
|
81 |
pimiäh Pohjol'ah,
|
|
|
82 |
80 tarkkah Tabivol'ah,
|
|
|
83 |
Lapin moaha laugiah,
|
|
|
84 |
ylitše meren yhekšän,
|
|
|
85 |
halgi kaupuńńin kahekšan,
|
|
|
86 |
tuo šie Mehtol'an meziä,
|
|
|
87 |
85 Tabivol'an voidehia
|
|
|
88 |
tulen šuuda šulgiešsa,
|
|
|
89 |
tulen kieldä koštoašša!
|
|
|
90 |
Jo tullai tuhuttelou,
|
|
|
91 |
käyvvä keägeröittelöy,
|
|
|
92 |
90 šoaha vihmeröittelöy,
|
|
|
93 |
šada šarvie on šeläsšä,
|
|
|
94 |
kuuži kuppie ieššä,
|
|
|
95 |
šeitšemen šelän tagana,
|
|
|
96 |
jošs' on mettä, jošša vettä,
|
|
|
97 |
95 jošša voijetta hyveä
|
|
|
98 |
tulen šuuda šulgiešša,
|
|
|
99 |
tulen kieldä koštoašša.
|
|
|
100 |
Neitšyt Maarie emońe,
|
|
|
101 |
rakaš äid'i armol'l'ińe!
|
|
|
102 |
100 Tule tänne, tarvitah
|
|
|
103 |
työllä tarbehellizella,
|
|
|
104 |
aijalla avul'l'izella!
|
|
|
105 |
Tuoi šulga šulašta moašta,
|
|
|
106 |
heyhen moašta lämbözeštä,
|
|
|
107 |
105 šilitä šimad kädezi,
|
|
|
108 |
voija tuolla void'iella,
|
|
|
109 |
puolet šuuhuńi puhalla,
|
|
|
110 |
toizet voija void'iekši,
|
|
|
111 |
šeämeldä kivuttomakši,
|
|
|
112 |
110 alda nuurumattomakši,
|
|
|
113 |
peäldä peärmiettömäkši,
|
|
|
114 |
ehiemmäkš eńńistäh,
|
|
|
115 |
paremmakš muinoistah!
|
|
|
116 |
(Tphuh!) No kunne mä kivut kiruon?
|
|
|
117 |
115 Korvalla tulizen koššen.
|
|
|
118 |
Enbä vielä šinnekkäh!
|
|
|
119 |
Tuonne mä kivut kiruon
|
|
|
120 |
Kurenvoaran kukkuralla;
|
|
|
121 |
reijän veännän veänd'imellä,
|
|
|
122 |
120 puhkazen purazimella
|
|
|
123 |
keškellä kibukivie;
|
|
|
124 |
šiell' on kibuńi ńeid'i,
|
|
|
125 |
joll' on šuu šadoa šyldä,
|
|
|
126 |
kida kuutta kyyńäreä,
|
|
|
127 |
125 šinne mä kivut kiruon,
|
|
|
128 |
šinne vaivoja valitan.
|
|
|
129 |
Vain en šano omin šanoińi,
|
|
|
130 |
šanon Jiezukšen šanoilla;
|
|
|
131 |
en puhu omalla šuulla,
|
|
|
132 |
130 puhun šuulla puhtahalla,
|
|
|
133 |
Herran heŋkellä hyvällä,
|
|
|
134 |
läiköttelen lämbimällä.
|
|
| | Laulaja kertoi käyttäneensä ed. lukua parantaessaan kerrankin erästä
paimenpoikaa, jolta oli selkä pahoin palanut tuohikontin sytyttyä tuleen.
Tohtorien turhaan yritettyä lääkitä haavoja, tuotiin poika Konoin luo. Kun
haavat olivat pahat, täytyi sairasta parannella kuukauden päivät; joka ilta
lämmitti saunan. Voiteena hän käytti liinansiemenöljyä, jota valmisti siten,
että pani siemeniä paksulti riehtilälle ja tulen siementen päälle; alimmaiset
siemenet sulavat, juosten nesteenä kuppiin. Hämmennellen raudalla (esim.
veitsellä) kuppia luki edellisen, toistaen saman voidellessaan nesteeseen
kastetulla sulalla palaneita paikkoja. Sulkaa vetäisee parantaja ensin sairaan
suun läpi, ja tämä nielasee nesteen, jottei "kibu mänis seämeh"; sitten vetelee
parantaja sulkaa haavan keskelta reunoihin päin, jottei "kibu mänis seämeh". -
Koko ajan ollaan lauteilla, mutta löylyä otetaan vasta kun edellinen on
toimitettu. Tällöin parantaja hiljalleen kylvettelee pehmeäksi haudotulla
vastalla haavan ympäristöä ja lukee: |
|
| | b. |
|
|
137 |
Löylyzeńi, lämbözeńi,
|
|
|
138 |
higi vanhan Väinämöizen!
|
|
|
139 |
Mäne meikši mielelläńi,
|
|
|
140 |
šimazeksi šeämelläńi,
|
|
|
141 |
5 vaššan löyly lönžäbytä!
|
|
|
142 |
Mie olen kiero kibiehińe,
|
|
|
143 |
mie olen tuima tuškahińe,
|
|
|
144 |
pal'l'o palanehen alańe.
|
|
|
| |
|