| | Metsähiisi jos on ollut enemmän aikaa, niin päästetään
siten,
että
otetaan
yksikantainen pihlaja, se väännetään vasenkätisesti latvasta
juureen asti,
kuten vitsa
ainakin. Se revitään juuriltaan, sen sijalle vuoltaan hopeata.
Sittä
mennään
pohjoseen päin
juoksevan puron luo ja siihen puroon lyyvään sillä vitsalla ja
sanotaan: |
|
| | a. |
|
|
|
3 |
Nouse, neitinen norosta,
|
|
|
|
4 |
Hienohelma, hettehestä,
|
|
|
|
5 |
Miehen ainoan avuksi,
|
|
|
|
6 |
Yksinäisen ympärille,
|
|
|
|
7 |
5 Vastuksia voittamaan,
|
|
|
|
8 |
Ponnetonta polkemaan,
|
|
|
|
9 |
Rumalaista rutjomaan!
|
|
| | Sittä vuoltaan hopeata siihen puroon kolme silua ja
sanotaan: |
|
| | b. |
|
|
|
12 |
En taho paljolla palkalla
|
|
|
|
13 |
Enkä aivan palkattaan,
|
|
|
|
14 |
Hopeat annan huolistasi,
|
|
|
|
15 |
Kullat vaivoista kovista.
|
|
| | Sittä otetaan vettä pahka kauhalla astijaan kolmasti. Niin
jos
astijassa
pyörii
myötäpäivin, niin se vesi otetaan mukaan, vaan jos pyörii
vastapäivin, niin
ka[a]jetaan
pois ja vuo[l]taan tinaa siihen puroon ja sanotaan: |
|
| | c. |
|
|
|
18 |
Tässä on kullat kuppihisi,
|
|
|
|
19 |
Hopejaiset vakkaseesi,
|
|
|
|
20 |
Nämä on kullat kuun ikuset,
|
|
|
|
21 |
Päivän päälliset hopeat,
|
|
|
|
22 |
5 Riijoin Riikasta tuovut,
|
|
|
|
23 |
Tappelulla Tanskan m⌈u⌉alta.
|
|
| | Sittä otetaan sillä kauhalla kolmasti sitä vettä siihen
astijaan, ja jos
ei vieläkään pyöri
myötä päivin, niin vuoltaan vaskea vanhasta rahasta ja
sanotaan: |
|
| | d. |
|
|
|
26 |
Nämä vasta on varavasket,
|
|
|
|
27 |
Vyöltä vanhan Väinämöisen,
|
|
|
|
28 |
Tuhat vuojen tutkamesta,
|
|
|
|
29 |
Näitä ei kanna kaikki miehet,
|
|
|
|
30 |
5 Ei tuo tuhannet urohot.
|
|
| | Sittä otetaan vettä taas kolmasti. Ja jos ei sittäkään pyöri
myötäpäivin,
niin pannaan
jälelleen ja mennään toiselle purolle ja siellä tehään samoin
kuin on
kerrottu. Ja jos ei
siitäkään saaha, niin täytyy mennä kolmanteen ja neljänteen,
etsiä niin
kauvan, kunnes
lähtee mukaan. Se ei lähe silloin mukaan, kuin vastapäivin
pyörii
astijassa,
se on silloin
juonissaan, siitä on kerran otettu vettä ilman lahjata, ettei
ole
vuoltu
hopejaa sijaan. -
Sittä kuin saahaan semmoista vettä, joka pyörii myötäpäivin
astijassa,
sittä
otetaan
kesuveen kannon lastuja ja ukkosen särkemästä, kolmesta puusta
puita.
Niistä
tehään tuli
muurais kekon viereen. Siihen pannaan kolme leppästä keitin
selkää ristiin
sen tulen
päälle kuin Lapin jakkara ja siihen pannaan kattila ja se vesi
kattilaan
lämpiemään. Vesi
kuin on lämminnyt, sairaalta revitään vaatteet päältä, ne
keitin
selät
sitotaan nenistä
toisiisa kolminurkkaseksi kehikoksi ja sairas asetetaan sen
sisään ja
tietäjä
ulkopuolelta
pitäin pesee kokonaan sairaan. Pestessä luvetaan manauslukuja.
Sittä kuin
on
pesty,
tietäjä nostaa tulen ylös, ja sairas menee sen tulen alati
pois,
panee
puhtaat vaatteet
päälleen, menee tiehesä. Tietäjä polttaa siinä tulessa sen
sairaan ne
vanhat
vaatteet, syytää
tuhkat tuuleen ja manaa menemään: |
|
| | e. |
|
|
|
33 |
Tuulen teitä,
|
|
|
|
34 |
Ahavan reki ratoja,
|
|
| | niin ei tartu kehenkään siltä paikalta. Pesu vein kaataa
muuraiskekoon.
Sittä lähtee
pois, astuu takaperin yheksän askelta. Siinä lukee kolmasti
kymmenen
takaperin yhellä
henkäyksellä. Sittä kääntyy pois ja menee matkaansa, niin ei
lähe
mukaan. -
Niin sillä
pääsee, jos ei ole Jumalan tauti. |
|
| | Siinä pesuveissä pitäsi olla 9 kolmi haaraista kanarvan
latvaa
ja
mustikan
vartta. |
|
|
| |
|