skvr01206430
VienaUhtua
Karjalainen, K.
1894

Metadata

COL: Karjal.
ID: 643.
INF:
LOC: Jyvöälaksi?
OSA: I4
SGN: n. 169.
TMP: 94.

Kivistys-, kolotustauti on aina jonkun sukulaisen vainajan nostama. Tämä sukulainen (ristitaatto ja -maamo kuuluu niiden joukkoon) on lepytettävä uhrilla. Jos jollakin esim. on hammastauti, menee hän, nähtyään unessa itse tai varsinainen näkijä, kuka vaivaaja on, tämän haudalle, sanoo:
    2  "Heitä poiś kiviśśyš, elä vaivoa enämpi milma,
    3  Mie annan siula tuul'ipaikan!"1
Sana alleviivattu.
Tai jotain siihen tapaan. Jos pakotus lakkaa, sitoo parannut vaivaajan ristiin 1/2-1 kyynr. pituisen, parin, kolmen sormen levyisen tilkun vaatetta, joka ei saisi olla punaista, vaikka sitäkin väriä käytetään. Tuulipaikkoja ripustetaan teilläkin1
Sana alleviivattu.
oleviin ristiin; kelle1
Sana alleviivattu.
tämä uhri on, eivät itsekään tiedä.

1 Sana alleviivattu.