| | Jos kalma on ollut enemmän aika[a] ja jos se on metästä
tarttunut
itsestään, ettei ole
kenenkään nostama, niin siihen on yhtynyt kaikki puutunnaiset
eikä pääse
muuten, kuin
pitää lämmittää sauna ja saunan lämmitys puiksi pitää panna
kuivia jokaista
puun lajia,
mitä niillä tienoin kasvaa, jossa se ihminen on asuksinut, ja
kesuveen
kantoja, ukkosen
repimiä ja myrskyn murtamia puita lisäksi. Ja vastaan pannaan
kaiken
laisista
puista
tuoreita oksia ja vettä otetaan umpi lammista, hetteestä ja
koskesta ja
siihen veteen
pannaan ruummiin pää luu ja hevosen, kissan, koiran, käärmeen,
sammakon,
sisiliskon,
karhun, talvijaisen, korpin, kokon, hauvin, herhiläisen
pääluut,
ja pajan
vanha moukari,
jolla on ennen aikonaan rautaa lyöty, ja kosken pohjasta kiviä
niin
syvästä,
joihin ei ole
päivä paistanut ja ne pitää varoa, ettei saa aurinko paistaa,
ja
vanhalta
pinon sijalta lastuja,
jota ei tietä, kuka on niitä lastuja hakannut, ja vanhoja,
käymättömiä
rahoja
ja pahkoja
joka puusta. Sittä lämmitetään se vesi niitten roskain kanssa
kattilalla
kiukaan päällä.
Lämmittäissä tietäjä hämmentelee vanhalla sota miekalla ja
lukee
kaikkiin
niitten synnyt,
mitä on siinä vetessä. Sittä vasta tuuvaan sairas saunaan. Sitä
valaa
tietäjä
kylmällä veillä
ensimäiseksi. Sitten repimällä ottaa vaatteet päältä ja vihan
innossa sanoo
että: |
|
| | Sittä lukee koko kylvetys ajan uhka, manaus ja kyytitys
sanoja. Sittä
pestään
puhtaalla veillä sairas ja pannaan puhtaat vaatteet päälle.
Sittä
sairas
saa
mennä kotiisa
takasa katsomatta. Tietäjä viepi pesu vein mehtään, kaatelee
kaikkiin
puitten
juurille,
kalma sijoin, vanhalle lastukkaalle ja viimmenen vesi
astijoineen
koskeen,
ja
ne koskesta
otetut kivet paikolleen ja hopeaa vuoltaan sijaan. Ne pääluut
ja
pahkat saa
panna talteen
toiseksi kerraksi. Ne vaatteet, jotka revittiin sairaan päältä,
viijään
koskeen tahi poltetaan
kolmen tien risteyksessä ja niitä tuhkija viskataan ilmaan
kolmasti ja
sanotaan: |
|