skvr01205930
VienaPistojärvi
Meriläinen, Heikki
1888

Metadata

COL: Meriläinen
ID: 593.
INF: Samppa Riiko; kuullut isoisältään.
LOC: Tuhkala.
OSA: I4
SGN: n. 92.
TMP: 88.

Jos hammastauti on tuulesta tullut, niin kokon kynnellä kaivellaan kipeätä hammasta, että veri lähtee. Sitä verta kääritään metsikanan untuviin ja etsitään metästä semmoiset tuoreet puut, jotka on muutamesta paikasta niin kiini toisissaan, että tuulella kitkuttavat ja valittavat, niin siihen kitkuttavaan rakoon pannaan niitä verisiä untuvia. Niitä pannaan kolmeen saman laiseen paikkaan. Sittä sillä kokon käpälällä painellaan ja pyihitään sitä kipeätä paikkaa ja sanotaan että:
    2  Kuin lienet tuulesta tullut,
    3  Ahavasta ammahtanut,
    4  Niin mene tuulen tietä myöten,
    5  Ahavan rekiratoa!
    6  5 Kyllä minä sukusi tiejän,
    7  Sukusi ja synnyntäsi:
    8  Tuulikko sinun nimesi,
    9  Ilman lintu lentämäsi.
    10  Mene tästä, kunne käsken,
    11  10 Kunne käsken ja manoan j. n. e.
Tuulesta tarttuu siinä tapauksessa, kuin jos mikä kipu on toisen nostama (yllyttämä) ja sittä kuin puoskitaan ja ei manata kotiisa, ei Pohjolaan, ei kalmistoon, kuin tuuleen yksinään, niin se tuulen mukana kulkee ja tarttuu aivan vijattomaan ihmiseen, ken sattuu ensimäiseksi matkalle, joka ei ole varustettu millään suojeluskeinoilla joko lapsena tahi syntymä päivänään aina siksi vuoteksi.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems