skvr01205910
AunusKiimaisjärvi
Meriläinen, Heikki
1888

Metadata

COL: (P.) Meril.
ID: 591.
INF: Risto Nikitin.
LOC: Kiimasjärvi.
OSA: I4
SGN: n. 73.
TMP: 88.

Hammas mato jos kolottaa leukoja, niin jos olisi naaraan suten ham[m]as, niin sitä säretään, että tulee teräväksi, sillä kaivellaan kipeätä hammasta, että veri lähtee. Kaivellessa luvetaan että:
a.
    3  Susi kantoi katkon luita,
    4  Susi kantoi ja kalusi,
    5  Kahen kallion välitse,
    6  Viijen vuoren liepehitse.
    7  5 Siitäpä mato sikesi,
    8  Siitä syntyi Tu⌈on⌉en toukka;
    9  Tuop' on leuvoille levisi
    10  Ja hajosi hampahille.
    11  Lyhyt tyttö, Tuonen neiti,
    12  10 Ota hakki hampahista,
    13  Lempo leuka pieleksistä j. n. e.
Sittä pistetään tien haaraan tikulla reikä ja sitä verta syletään siihen reikään ja lyyvään lepästä tehty tappi siihen reikään. Vasemella kantapäällä vihan innossa polkastaan ja sanotaan:
b.
    16  Elä sieltä enne[n] tule,
    17  Kuin tulen noutamaan
    18  Yheksällä orihilla,
    19  Yhen tamman kantamalla.
Sen suven hampaan saa panna talteen toisen tarpeen varalle. Sittä on hyvä, jos viimmeksi paistelee vanhalla nuotan kiveksellä sitä kipeätä hammasta. Se kives pitäsi olla semmoinen, joka olisi rannalta löyvetty eikä tietäsi tekijätä. Se pitää panna sijalleen sittä kuin on paistellut.