skvr01204010
VienaKontokki
Meriläinen, Heikki
1888

Metadata

COL: Meril.
ID: 401.
INF: Ort't'o Karvońe; kuullut esi-isiltään Suurenjärven kylässä.
LOC: Vuokinsalmi.
OSA: I4
SGN: n. 351.
TMP: 88.

Käämeen puremassa kissan päällä (metästä löyvetyllä) paistellaan sitä haavaa ja luvetaan että:
    2  Kuinkas silloin lauletaan,
    3  Ja kuinka kujerretahan,
    4  Kuin käärme käsille käypi,
    5  Mato sormille matavi?
    6  5 Kaikulainen, käykyläinen,
    7  Kähyläinen, kärhyläinen,
    8  Tuli kulkku tuikijainen,
    9  Tiejän mä sinun sukusi,
    10  Vaan en konna karvojasi:
    11  10 Sinervä sinun sukusi,
    12  Sinervä sinun isäsi,
    13  Sinervä sinun emosi,
    14  Sinervä sinä itsekki.
    15  Tuli kulkku tuikijainen,
    16  15 Tiejän mä sinun sukusi,
    17  Vaan en konna karvojasi:
    18  Punerva sinun sukusi,
    19  Punerva sinun isäsi,
    20  Punerva sinun emosi,
    21  20 Punerva sinä itsekkin.
    22  Tuli kulkku tuikijainen,
    23  Pahan hengen paijan nauha,
    24  Tiejän mä sinun sukusi,
    25  Vaan en konna karvojasi:
    26  25 Pirun karva, pilven karva,
    27  Maan karva, kanervan karva,
    28  Karva taivahan yheksän.
    29  Suluon sinun vihasi,
    30  Kuni kuut sulattaessa,
    31  30 Rasva räyvyteltäessä.
    32  Tule työsi tuntemaan,
    33  Pahasi parantamaan,
    34  Ennenkuin sanon emolle,
    35  Luojallesi luvettelen!
    36  35 Luojasi sinun kirosi
    37  Mahallasi maata käyvä,
    38  Maa käyvä, kivi kaluta,
    39  Laho kanto lauleskella,
    40  Aijan murto asuskella.
Sittä otetaan vettä, siihen luvetaan vein synty ja siihen puristetaan verta siitä haavasta ja sillä veillä pestään haavaa ja sitotaan vesipajun kuori haavan päälle. Kissan pääluu viijään sijalleen metsään, josta otettiin. Niin sillä pääsee.

Contains poems