skvr01201090
VienaPistojärvi
Meriläinen, Heikki
1888

Metadata

COL: Meril.
ID: 109.
INF: Mikko Vasiljus.
LOC: Katoslampi.
OSA: I4
SGN: n. 84.
TMP: 88.

Puun loukkaamassa kuin tietä[än], mikä puu on loukannut, otetaan sitä puuta hampaihesa, loihetaan:
a.
Puun pukale, maan makale,
    4  Heinän hikku, aijan kiikku,
    5  Hyvin teit, kuin kovin koskit,
    6  Paremmin tiet, kuin parannat.
    7  5 Kyllä minä sun sukusi tieän,1
tie|t|än: t.
    8  Tieän kaiken kasvantasi:
    9  Et sä sillon suuri ollut,
    10  Kuin sä kummusta ylenit,
    11  Nousit maasta mansikkana j. n. e.
b.
Sittä paistellaan sillä puulla sitä haavaa ja syleskellään paistellessa ja luvetaan että:
    14  Pitäköhön puu pahansa,
    15  Varpa vimmatut vihansa.
    16  Minkä puu pusertanevi,
    17  Varpa vamman tuottanevi,
    18  5 Mesi puusta pursukohon,
    19  Sima jääköhön sijalle.
    20  Jos tyvi pahan tekevi j. n. e.
Se puukappale pitää viijä semmoiseen paikkaan, josta se ei koskaan joutuisi tuleen. Sen jälki ei parane, jos poltetaan se puu, jota on parannus välikappalena käytetty. Päin vaston se pitäsi saattaa märkään maahan, jossa se itkisi aina märkyyttä, mettä ja simaa.

1 tie|t|än: t.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems