SKVR I4 22.

skvr01200220
Viena — Pistojärvi
Meriläinen, Heikki
1889

Types

6. Loitsut
└ 02. Haltiat
 └ Metsänhaltialle

Metadata

COL: Meril.
ID: 22.
INF: Mihhei Vasiljeff; kuullut isoisältään ja isältään.
LOC: Katoslampi.
OSA: I4
SGN: n. 1168.
TMP: 89.

Metsähiisi tulee näkyviin, kuin menee pohjois puolelle vaaran muurais kekon luo ja sanoo rohkeasti että:
a.
     3  Tuli suu tuijaha,
     4  Levie hiema leyhähä,
     5  Päällä palatoin palahvana,
     6  Miehen sanoja kuulemaan,
     7  5 Outoja osottamaan!
Niin jos sattuu hyvilleen, niin tulee; vaan jos ei näy, niin tehään reikä muurais kekon alati ja pyssyyn pannaan latinki ja siihen latinkiin pannaan vaskinen, tinanen ja hopeinen kuula ja omasta sormestaan verta ja laatanaa (pyhää savua), ja se pyssy pujotetaan vasemeen hihaansa siten että pyssyn suu tulee taakse päin, ja sittä mennään kolmasti läpi siitä muurais kekosta ja ammutaan pohjoiseen päin se latinki ja sanotaan:
b.
     10  Valeini vanha miesi,
     11  Tuli suinen uros tuima,
     12  Outoja osottamaan,
     13  Laitoksia tietämään!
niin silloin se tulee hyvin tuimana ja sanoo että: "Kumarratko minua, vai annatko kulut kinttaasi ?" (sairaan). Sittä kumartaa ja sanoo:
c.
     16  Seimeläinen, setäni poika,
     17  Karsassilmä kauni[s] veli!
Sittä kysytään kaikkia mitä tietoja luulee tarvitsevansa. Niin kuin se näkee, että häntä kumartaa ja palvelee, niin se neuvoo kaikki, miten pääsee ja miten kostetaan. Sittä pitää viimmeksi kysyä sitä, jota ensiksi, niin mene[e] pois; muuten ei lähe. - Metsä hiisi on karsas silmä ja silmä luomia ei ollenkaan. Silmät hyvin suuret eikä partaa paljon ollenkaan.