skvr01120080
Viena — Vuokkiniemi
Lönnrot, Elias
1834
1 | Kuka lie m[inua] luonut, | |||
2 | Kuka kurjoa suen̄ut | |||
3 | Tälle inholle iälle? | |||
4 |
Niin1 Päällä: Ei. luonut sanan sepäksi,
|
|||
5 | 5 Pannut virren portaaks[i], | |||
6 | *Parempi min[un] polosen | |||
7 | Sanan seppänä olisi, | |||
8 | Olla virren portahana, | |||
9 |
Kun on suolla portahana*2 Ss. 6-9 paremmalla käsialalla. .
|
|||
10 | 10 Elkä te, hyvä sukuni, | |||
11 | Soio suolle portaaksi, | |||
12 | Silloiks[i] likas[ioille]; | |||
13 | Kun se porras ponnastaks[en], | |||
14 | Vanha kanto karmistaks[en], | |||
15 | 15 Liha silta liikahtaa, | |||
16 | Niin on kum̄a kuulianki, | |||
17 | Imeh ilman olianki. | |||
18 |
Kuuntele3 Kuun|nella|: Kuuntele. tätä runoa,
|
|||
19 | Tähystele laulajoa! | |||
20 | 20 Mie sanon sanalla tuolla, | |||
21 | Virkon tuolla v[intiöllä]. | |||
22 | Ei on naiset nakraneet, | |||
23 | Eikä herrat herjan̄e[e]t, | |||
24 | Ikäni hyvin elänyt. | |||
25 | 25 Ajan kaiken kaunehesti, | |||
26 | Tahtoni oon täyttänyt, | |||
27 | Lain on mieltä langettanut. | |||
28 | Isä neuo poik[oansa], | |||
29 | Vaimo vaivansa näköä, | |||
30 | 30 Kun kuki sukimojan[sa], | |||
31 | Itse ilmoin luomie[nsa]: | |||
32 | "Poikuoni nuorempa[ni], | |||
33 | Jos jouvut johon kuh[unki], | |||
34 | Tapahut mihin tahansa, | |||
35 | 35 Juo 1/2 pikaria, | |||
36 | Anna t[oisen] t[oinen] p[uoli], | |||
37 | Paheman par[empi] puoli, | |||
38 | Äsken s[inu]sta mies tule[e], | |||
39 | Uros selvä selkiää | |||
40 | 40 Läpi käymään keräjät, | |||
41 | Jutut julki polkem[ahan]." | |||
42 | Ni[i]n pojan halu tulee, | |||
43 | Poikanen san[oi]ksi virkko: | |||
44 | "Mielen[i] min[un] tekisi, | |||
45 | 45 Naia mieleni tekisi, | |||
46 | Auvoni ajattelis[i]." | |||
47 | Isä neuo p[oikoansa], | |||
48 | Poik[oansa] nuorem[poa]: | |||
49 | "Lapsen[i], vakavuut[eni], | |||
50 | 50 Nouse aivon aikas[ehen], | |||
51 | Aivo[n] aika huo[menessa], | |||
52 | Katsele kyleä myöten, | |||
53 | Kust' on savu ensim[mäinen], | |||
54 | Siitä naio poikuoni!" | |||
55 | 55 Nousi aivon aikais[ehen], | |||
56 | Aivon aika huom[enessa]; | |||
57 | Savu saarel⌈l⌉a palaa, | |||
58 | Tuli niemen tutk[amessa]. | |||
59 | Käypi teitä asteloo | |||
60 | 60 Neien kuulusan kotiin, | |||
61 | Eikä kuultu koiratk[ana], | |||
62 | [Eikä] haukkuja⌈t⌉ havatt[u]. | |||
63 | Neiti pääty leipo[ma]ssa, | |||
64 | Sana[n] virkko, n[oin] n[imesi]: | |||
65 | 65 "Mi sie l[ienet miehiäsi], | |||
66 | Ku kylän käv[iöitäsi], | |||
67 | Nenätön oletki vieras." | |||
68 | Niin mies san[oiksi] virkk[i]: | |||
69 | "Miss' on sinun taattos[esi]?" | |||
70 | 70 Ni[i]n neiti san[oiksi] virkki: | |||
71 | "Ees taas käymässä." | |||
72 | "Missä on s[inun] maammos[i]?" | |||
73 | "Kesällisiä nakramoita paimenta[massa]." | |||
74 | "Missä veljes'?" | |||
75 | 75 "Vähällä äiää saamas[sa]." | |||
76 | Hän tuli kotih. | |||
77 | Niin sano: "Nyt mie kävin | |||
78 | siellä sun käsky[s] jälke[en]. | |||
79 | Oli tyttö leipomassa. | |||
80 | 80 Niin se miulle virkk[o]: | |||
81 | "Nenätön sie oletki." | |||
82 | Niin sano: | |||
83 | "Elä, J[uma]la, anna | |||
84 | Korvatonta kotia, | |||
85 | 85 Silmätöntä ikkunoa." | |||
86 | Niin mie, toattoni, | |||
87 | Katson, jotta huima hän on." | |||
88 | Niin sano toatto: | |||
89 | "Huima sie olet itse. | |||
90 | 90 Hän kun rupesi leipom[aan], | |||
niin vaatteet heitti vähemäks' päältään, ajatteli: ei tule
kenkään. Niin
kun ois' vieras
tullut (Oisi koira haukkunut, Olisi h[aukkunut]) ni[i]n olisi
hällä koira,
se
olisi
haukkunut. Jos olisi lapsi. Mitäpä pak⌈i⌉si neiti. Ku kysyin
mie
häneltä
toattoansa?
vastas[i] etc. - Niin mie hänen katson, jotta on huima. Niin
kysyin: "missä
maammos'?"
etc. "Veljes'?" "Huimapa sie itse, poika". Hän sillä sano: "Kun
sie menit
taloon, niin sie
oisit nenäs' niistänt sintissä, ni[i]n olisi kuullut, ei olisi
häpiä tullut
vähistä vaatteista.
Kuu olisi koira ollut, niin se olisi haukkunut. Kun olisi lapsi
ollut, se
aina ikkunassa ollut,
sanonut: "Tule[e] vieraita." Siinä se vertaus: "Korvatonta
kotia,
silm[ätöntä] ikkunoa." -
Niin naitti poiko⌈o⌉. Läksi metsälle. - Ni[i]n siitä meni
siellä
metsälle,
niin väsy ja
sano: "Olisit hyväki poika, kun miulla saisit 3:n jalan." Poika
ajatteli:
hulluja [houraili].
Oli aikoa, sano: "Kun sie mulle matkoa lyhentäisit." - Niin
poika
ajatteli:
hulluja
hourali. "Ni[i]n sie käet katkoisit, oisit hyvä poika." Niin
poika: aiva[n]
hullujahan
pakaja[a]. - Niin isä: "Oisit hyvä poika, kun multa pään
leikkasit." -
Poika:
ei oo
oikialla tunnilla. - Tullah kotih. Mennäh maata nuori pari.
Siellä paistah,
sano poika:
"Mi liene toatollani? Ei ollut oikialla tunnill⌈aan⌉." V[aimo]:
"Mi
hänessä?"
Poika: "Niin
pakasi laittomia puheita." Vaimo: "Ah, mitä pakasit'?" Poika:
"Ah, sano,
oisit etc."
Vaimo: "Ah, mitä muuta?" etc. Poika: "Ni[i]n ne olit minusta,
jotta hullus
hänessä on.
Min J[uma]la eillepän antano[o]". Niin vaimo sano: "Huima sie
olet itse.
Niin
tieä⌈t⌉,
jotta hän kun vanha, huomen̄essa hyvä, va[a]n iltap[äivällä]
alka[a]
väsyttä[ä] ja
sano[o]: "Oisit h[yvä] p[oika], k[un] 3:n jalan. Ni[i]n oisit
kepin
leikan̄ut, matka[a]
lyhentäisit. Puhuisit mailman asioita." - Ni[i]n kun sano: "Kun
käet
katkoisit, ni[i]n
jykieksi kintaat käyä, sie oisit ne otta[nut]. Pää[n]
leikkasit,
ni[i]n ei
voi lakkiaan
kannattaa. Oisit sen ottana, se ois' hänestä tullu
kepiä[mpi]."' -
Maattih.
-
Aamulla
taas metsäh lähettih. Poika sano: "Eikö vaivuta?" Kepin
leikka[si]
taatolle.
Ni[i]n
matatah, puhu mailmah asioita. Isä vielä enemmän. Nin vähä. -
Siitä otti
hintaat käestä.
"Eik⌈ö⌉ ala jykiet olla? Ka se hyvä. - Vähä ottaa lakinki pois.
-
Ka se
hänelle hyvä. -
Tullah kotih. Sano isä: "Nyt sie, poikan', viiisaam[pasi]
vieressä yötä
maanut."4 Loppuun erikseen kirj.: Inneuti. Sano eestakasin
käymässä, Siinä
toatto
kyntämassä, - - Niin maammo lapsi saunass[a] - - Niin veli
ongella. |
||||
1
Päällä: Ei. 2 Ss. 6-9 paremmalla käsialalla. 3 Kuun|nella|: Kuuntele. 4 Loppuun erikseen kirj.: Inneuti. Sano eestakasin käymässä, Siinä toatto kyntämassä, - - Niin maammo lapsi saunass[a] - - Niin veli ongella. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
JR 85589 | 28 % |
|
JR 85558 | 24 % |
|
SKVR I3 2009. | 23 % |
|
SKVR I3 2006. | 21 % |
|
JR 85669 | 20 % |
|
SKVR I3 2005. | 18 % |
|
Kanteletar 3:59 | 12 % |
|
Kanteletar 1:72 | 10 % |
|
JR 85303 | 10 % |
|
SKVR I2 erill. [Lemminkäisen virsi] 2. | 99 % |
|
JR 51987 | 85 % |
|
SKVR II 208. | 57 % |
|
SKVR VII2 2376. | 54 % |
|
JR 05430 | 54 % |
|
JR 08558 | 51 % |
|