SKVR I3 2008.

skvr01120080
Viena — Vuokkiniemi
Lönnrot, Elias
1834

Types

1. Kertovat runot
└ 2. Proosakertomuksiin liittyvät säkeet
 └ Viisaampansa vieressä yönsä maannut
2. Lyriikka
├ 01. Laulut laulusta
│ ├ Kumma kuulijoille
│ └ Parempi sanan seppänä kuin suolla portahana
├ 02. Valituslaulut
│ └ 1. Laulut huolesta ja surusta
│   └ Mikä lie minua luonut
└ 09. Miestenlaulut
 └ 3. Lauluja miesten toimista
   ├ Emo neuvoi poikoansa - juomingeissa
   └ Olen ikäni hyvin elänyt

Metadata

COL: Lönnr.
ID: 2008.
INF: Arhippa Perttuńe.
LOC: Latvaj.
OSA: I3
SGN: A II 6, n. 87.
TMP: 34.

     1  Kuka lie m[inua] luonut,
     2  Kuka kurjoa suen̄ut
     3  Tälle inholle iälle?
     4  Niin1
Päällä: Ei.
 luonut sanan sepäksi,
     5  5 Pannut virren portaaks[i],
     6  *Parempi min[un] polosen
     7  Sanan seppänä olisi,
     8  Olla virren portahana,
     9  Kun on suolla portahana*2
Ss. 6-9 paremmalla käsialalla.
.
     10  10 Elkä te, hyvä sukuni,
     11  Soio suolle portaaksi,
     12  Silloiks[i] likas[ioille];
     13  Kun se porras ponnastaks[en],
     14  Vanha kanto karmistaks[en],
     15  15 Liha silta liikahtaa,
     16  Niin on kum̄a kuulianki,
     17  Imeh ilman olianki.
     18  Kuuntele3
Kuun|nella|: Kuuntele.
 tätä runoa,
     19  Tähystele laulajoa!
     20  20 Mie sanon sanalla tuolla,
     21  Virkon tuolla v[intiöllä].
     22  Ei on naiset nakraneet,
     23  Eikä herrat herjan̄e[e]t,
     24  Ikäni hyvin elänyt.
     25  25 Ajan kaiken kaunehesti,
     26  Tahtoni oon täyttänyt,
     27  Lain on mieltä langettanut.
     28  Isä neuo poik[oansa],
     29  Vaimo vaivansa näköä,
     30  30 Kun kuki sukimojan[sa],
     31  Itse ilmoin luomie[nsa]:
     32  "Poikuoni nuorempa[ni],
     33  Jos jouvut johon kuh[unki],
     34  Tapahut mihin tahansa,
     35  35 Juo 1/2 pikaria,
     36  Anna t[oisen] t[oinen] p[uoli],
     37  Paheman par[empi] puoli,
     38  Äsken s[inu]sta mies tule[e],
     39  Uros selvä selkiää
     40  40 Läpi käymään keräjät,
     41  Jutut julki polkem[ahan]."
     42  Ni[i]n pojan halu tulee,
     43  Poikanen san[oi]ksi virkko:
     44  "Mielen[i] min[un] tekisi,
     45  45 Naia mieleni tekisi,
     46  Auvoni ajattelis[i]."
     47  Isä neuo p[oikoansa],
     48  Poik[oansa] nuorem[poa]:
     49  "Lapsen[i], vakavuut[eni],
     50  50 Nouse aivon aikas[ehen],
     51  Aivo[n] aika huo[menessa],
     52  Katsele kyleä myöten,
     53  Kust' on savu ensim[mäinen],
     54  Siitä naio poikuoni!"
     55  55 Nousi aivon aikais[ehen],
     56  Aivon aika huom[enessa];
     57  Savu saarel⌈l⌉a palaa,
     58  Tuli niemen tutk[amessa].
     59  Käypi teitä asteloo
     60  60 Neien kuulusan kotiin,
     61  Eikä kuultu koiratk[ana],
     62  [Eikä] haukkuja⌈t⌉ havatt[u].
     63  Neiti pääty leipo[ma]ssa,
     64  Sana[n] virkko, n[oin] n[imesi]:
     65  65 "Mi sie l[ienet miehiäsi],
     66  Ku kylän käv[iöitäsi],
     67  Nenätön oletki vieras."
     68  Niin mies san[oiksi] virkk[i]:
     69  "Miss' on sinun taattos[esi]?"
     70  70 Ni[i]n neiti san[oiksi] virkki:
     71  "Ees taas käymässä."
     72  "Missä on s[inun] maammos[i]?"
     73  "Kesällisiä nakramoita paimenta[massa]."
     74  "Missä veljes'?"
     75  75 "Vähällä äiää saamas[sa]."
     76  Hän tuli kotih.
     77  Niin sano: "Nyt mie kävin
     78  siellä sun käsky[s] jälke[en].
     79  Oli tyttö leipomassa.
     80  80 Niin se miulle virkk[o]:
     81  "Nenätön sie oletki."
     82  Niin sano:
     83  "Elä, J[uma]la, anna
     84  Korvatonta kotia,
     85  85 Silmätöntä ikkunoa."
     86  Niin mie, toattoni,
     87  Katson, jotta huima hän on."
     88  Niin sano toatto:
     89  "Huima sie olet itse.
     90  90 Hän kun rupesi leipom[aan],
niin vaatteet heitti vähemäks' päältään, ajatteli: ei tule kenkään. Niin kun ois' vieras tullut (Oisi koira haukkunut, Olisi h[aukkunut]) ni[i]n olisi hällä koira, se olisi haukkunut. Jos olisi lapsi. Mitäpä pak⌈i⌉si neiti. Ku kysyin mie häneltä toattoansa? vastas[i] etc. - Niin mie hänen katson, jotta on huima. Niin kysyin: "missä maammos'?" etc. "Veljes'?" "Huimapa sie itse, poika". Hän sillä sano: "Kun sie menit taloon, niin sie oisit nenäs' niistänt sintissä, ni[i]n olisi kuullut, ei olisi häpiä tullut vähistä vaatteista. Kuu olisi koira ollut, niin se olisi haukkunut. Kun olisi lapsi ollut, se aina ikkunassa ollut, sanonut: "Tule[e] vieraita." Siinä se vertaus: "Korvatonta kotia, silm[ätöntä] ikkunoa." - Niin naitti poiko⌈o⌉. Läksi metsälle. - Ni[i]n siitä meni siellä metsälle, niin väsy ja sano: "Olisit hyväki poika, kun miulla saisit 3:n jalan." Poika ajatteli: hulluja [houraili]. Oli aikoa, sano: "Kun sie mulle matkoa lyhentäisit." - Niin poika ajatteli: hulluja hourali. "Ni[i]n sie käet katkoisit, oisit hyvä poika." Niin poika: aiva[n] hullujahan pakaja[a]. - Niin isä: "Oisit hyvä poika, kun multa pään leikkasit." - Poika: ei oo oikialla tunnilla. - Tullah kotih. Mennäh maata nuori pari. Siellä paistah, sano poika: "Mi liene toatollani? Ei ollut oikialla tunnill⌈aan⌉." V[aimo]: "Mi hänessä?" Poika: "Niin pakasi laittomia puheita." Vaimo: "Ah, mitä pakasit'?" Poika: "Ah, sano, oisit etc." Vaimo: "Ah, mitä muuta?" etc. Poika: "Ni[i]n ne olit minusta, jotta hullus hänessä on. Min J[uma]la eillepän antano[o]". Niin vaimo sano: "Huima sie olet itse. Niin tieä⌈t⌉, jotta hän kun vanha, huomen̄essa hyvä, va[a]n iltap[äivällä] alka[a] väsyttä[ä] ja sano[o]: "Oisit h[yvä] p[oika], k[un] 3:n jalan. Ni[i]n oisit kepin leikan̄ut, matka[a] lyhentäisit. Puhuisit mailman asioita." - Ni[i]n kun sano: "Kun käet katkoisit, ni[i]n jykieksi kintaat käyä, sie oisit ne otta[nut]. Pää[n] leikkasit, ni[i]n ei voi lakkiaan kannattaa. Oisit sen ottana, se ois' hänestä tullu kepiä[mpi]."' - Maattih. - Aamulla taas metsäh lähettih. Poika sano: "Eikö vaivuta?" Kepin leikka[si] taatolle. Ni[i]n matatah, puhu mailmah asioita. Isä vielä enemmän. Nin vähä. - Siitä otti hintaat käestä. "Eik⌈ö⌉ ala jykiet olla? Ka se hyvä. - Vähä ottaa lakinki pois. - Ka se hänelle hyvä. - Tullah kotih. Sano isä: "Nyt sie, poikan', viiisaam[pasi] vieressä yötä maanut."4
Loppuun erikseen kirj.: Inneuti. Sano eestakasin käymässä, Siinä toatto kyntämassä, - - Niin maammo lapsi saunass[a] - - Niin veli ongella.
1 Päällä: Ei.
2 Ss. 6-9 paremmalla käsialalla.
3 Kuun|nella|: Kuuntele.
4 Loppuun erikseen kirj.: Inneuti. Sano eestakasin käymässä, Siinä toatto kyntämassä, - - Niin maammo lapsi saunass[a] - - Niin veli ongella.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

JR 85589 28 %
JR 85558 24 %
SKVR I3 2009. 23 %
SKVR I3 2006. 21 %
JR 85669 20 %
SKVR I3 2005. 18 %
Kanteletar 3:59 12 %
Kanteletar 1:72 10 %
JR 85303 10 %

Contains poems

SKVR I2 erill. [Lemminkäisen virsi] 2.   99 %
JR 51987   85 %
SKVR II 208.   57 %
SKVR VII2 2376.   54 %
JR 05430   54 %
JR 08558   51 %