| |
Kalevalan neito.
|
|
|
|
2 |
Läksi Palja paimenehen,
|
|
|
|
3 |
Leena lehmien ajohon,
|
|
|
|
4 |
Kurja karjan katsantohon.
|
|
|
|
5 |
Laski lehmänsä leholle,
|
|
|
|
6 |
5 Hajasarvet haavikolle,
|
|
|
|
7 |
Kultasarvet kuusikolle,
|
|
|
|
8 |
Itse kangasta kapitti.
|
|
|
|
9 |
Käveli kivi kiveltä,
|
|
|
|
10 |
Astu paasi paaterelta
|
|
|
|
11 |
10 Sukan mustan mustumatta,
|
|
|
|
12 |
Kengän kauon kastumatta.
|
|
|
|
13 |
Yhty yrkä karjahansa,
|
|
|
|
14 |
Lesken poika lehmihinsä.
|
|
|
|
15 |
Yrkä istu tyvellä puuta,
|
|
|
|
16 |
15 Itse lapsi latvemmalta.
|
|
|
|
17 |
Kysytteli, lausutteli,
|
|
|
|
18 |
Kysytteli tiekäviä,
|
|
|
|
19 |
Lausutteli matkamiestä:
|
|
|
|
20 |
"Kulitko miun kotona,
|
|
|
|
21 |
20 Kävitkö Kalevalassa?"
|
|
|
|
22 |
"Kulinpa siun kotona,
|
|
|
|
23 |
Kävinpä Kalevalassa."
|
|
|
|
24 |
"Kukkuko käet Kalevan
|
|
|
|
25 |
Kalevalan kuusikossa?"
|
|
|
|
26 |
25 "Kukkupa käet Kalevan
|
|
|
|
27 |
Kalevalan kuusikossa."
|
|
|
|
28 |
"Haukkuko Kalevan koirat
|
|
|
|
29 |
Kalevalan kaivotiellä?"
|
|
|
|
30 |
"Haukkupa Kalevan koirat
|
|
|
|
31 |
30 Kalevalan kaivotiellä."
|
|
|
|
32 |
"Katsoko Kalevan neiot
|
|
|
|
33 |
Kalevalan ikkunoista?"
|
|
|
|
34 |
"Katsopa Kalevan neiot
|
|
|
|
35 |
Kalevalan ikkunoista."
|
|
|
|
36 |
35 "Mistä tunsit miun kotini?
|
|
|
|
37 |
Mi merkki miun koissa?"
|
|
|
|
38 |
"Siitä tunsin siun kotisi,
|
|
|
|
39 |
Se merkki siun koissa:
|
|
|
|
40 |
Pihlaikko pirtin eessä,
|
|
|
|
41 |
40 Tuomikko tuvan takana,
|
|
|
|
42 |
Koivikko koan perässä,
|
|
|
|
43 |
Kataikko kaivotiellä,
|
|
|
|
44 |
Pyhä tammi tanhualla.
|
|
|
|
45 |
Hete tammen juuren alla,
|
|
|
|
46 |
45 Kultakansi kattehena,
|
|
|
|
47 |
Kultakauha kannen päällä."
|
|
|
|
48 |
"Mitäpä meillä laaittihin,
|
|
|
|
49 |
Raattihin miun koissa?"
|
|
|
|
50 |
"Survottihin, jauhettihin,
|
|
|
|
51 |
50 Vielä vettä kannettihin,
|
|
|
|
52 |
Neitosia naitettihin,
|
|
|
|
53 |
Päitäkassa kaupittihin."
|
|
|
|
54 |
"Kelle myötihin minua,
|
|
|
|
55 |
Kelle kurja kihlattihin?"
|
|
|
|
56 |
55 "Miulle myötihin sinua,
|
|
|
|
57 |
Miulle kurja kihlattihin."
|
|
|
|
58 |
"Äiänkö miusta annot,
|
|
|
|
59 |
Paljoko panit hyvästä,
|
|
|
|
60 |
Kun otit oluen tuojan,
|
|
|
|
61 |
60 Kannun kantajan valitsit?"
|
|
|
|
62 |
"Annonpa minä siusta
|
|
|
|
63 |
Isolle ikiorosen,
|
|
|
|
64 |
Jok' on tarkka askelelta
|
|
|
|
65 |
Sekä käymähän terävä."
|
|
|
|
66 |
65 "Vähänpä hyvästä annoit,
|
|
|
|
67 |
Pikkaraisen kaunihista;
|
|
|
|
68 |
Mitäpä annoit maammolleni?"
|
|
|
|
69 |
"Maammolle maherolehmän;
|
|
|
|
70 |
Se on syömättä lihava,
|
|
|
|
71 |
70 Koria kostuttamatta."
|
|
|
|
72 |
"Vähänpä hyvästä annoit,
|
|
|
|
73 |
Pikkaraisen kaunihista;
|
|
|
|
74 |
Mitäpä annoit veljelleni?"
|
|
|
|
75 |
"Veljelle venopunasen;
|
|
|
|
76 |
75 Itsekseen sotia käypi,
|
|
|
|
77 |
Itse kaupat kaupitsevi."
|
|
|
|
78 |
"Vähänpä hyvästä annoit,
|
|
|
|
79 |
Pikkaraisen kaunihista;
|
|
|
|
80 |
Mitäpä annoit sikolleni?"
|
|
|
|
81 |
80 "Sikolle sinervän uuhen;
|
|
|
|
82 |
Joka viikko villan tuopi,
|
|
|
|
83 |
Joka kuu karitsan kanto."
|
|
|
|
84 |
"Vähänpä hyvästä annoit,
|
|
|
|
85 |
Pikkaraisen kaunihista;
|
|
|
|
86 |
85 Mitäpä annoit ukolle?"
|
|
|
|
87 |
"Ukolle uuen lusikan,
|
|
|
|
88 |
Jok' on tuotu tuolta maalta,
|
|
|
|
89 |
Ulompata uitettuna."
|
|
|
|
90 |
"Vähänpä hyvästä annoit,
|
|
|
|
91 |
90 Pikkaraisen kaunihista;
|
|
|
|
92 |
Mitäpä annoit äämmölleni?"
|
|
|
|
93 |
"Äämmöllesi vaskimaljan;
|
|
|
|
94 |
Tuletta tuvassa käypi,
|
|
|
|
95 |
Valkiatta vailehtivi."
|
|
|
|
96 |
95 "Vähänpä hyvästä annoit,
|
|
|
|
97 |
Pikkaraisen kaunihista;
|
|
|
|
98 |
En lähe minä siulle."
|
|
|
|
99 |
"Kun vähä hyvästä annoin,
|
|
|
|
100 |
Pikkaraisen kaunihista,
|
|
|
|
101 |
100 Isosi ikioronen
|
|
|
|
102 |
Sotitiellä sortuohon,
|
|
|
|
103 |
Kaatuohon kauppatiellä,
|
|
|
|
104 |
Kauppa'aikana parassa!
|
|
|
|
105 |
Kun vähä hyvästä annoin,
|
|
|
|
106 |
105 Pikkaraisen kaunihista,
|
|
|
|
107 |
Maammosi maherolehmä
|
|
|
|
108 |
Vasoillensa vaipuohon,
|
|
|
|
109 |
Kiululleusa kirvotkohon
|
|
|
|
110 |
Lypsyaikana parassa!
|
|
|
|
111 |
110 Kun vähä hyvästä annoin,
|
|
|
|
112 |
Pikkaraisen kaunihista,
|
|
|
|
113 |
Veljesi venopunanen
|
|
|
|
114 |
Halki juoskohon hakohon,
|
|
|
|
115 |
Poikki pohja katketkohon
|
|
|
|
116 |
115 Soutiaikana parassa!
|
|
|
|
117 |
Kun vähä hyvästä annoin,
|
|
|
|
118 |
Pikkaraisen kaunihista,
|
|
|
|
119 |
Sikkosi sinervä uuhi
|
|
|
|
120 |
Villohinsa viipyöhön,
|
|
|
|
121 |
120 Karvohinsa kaatuohon
|
|
|
|
122 |
Villa'aikana parassa!
|
|
|
|
123 |
Kun vähä hyvästä annoin,
|
|
|
|
124 |
Pikkaraisen kaunihista;
|
|
|
|
125 |
Ukkosi uusi lusikka
|
|
|
|
126 |
125 Kahtialle katketkohon,
|
|
|
|
127 |
Poikki ponsi lentäöhön
|
|
|
|
128 |
Syöntiaikana parassa!
|
|
|
|
129 |
Kun vähä hyvästä annoin,
|
|
|
|
130 |
Pikkaraisen kaunihista,
|
|
|
|
131 |
130 Äämmösesi vaskimalja
|
|
|
|
132 |
Kivehen kilahtaohon,
|
|
|
|
133 |
Poies pohja puhetkohon
|
|
|
|
134 |
Juontiaikana parassa!"
|
|
|
| |
Toisintoja.
v. 1. Läksin Paljo p. -
v. 4. Laskin lehmäni l. -
v. 7-9. I. k. kapitin, Kävelin k. k., Astun p. p. -
v. 11. K. kannan k. -
v. 12, 13. Y. y. karjahani, L. p. lehmihini. -
v. 14-16. Istutin t. p., I[tse] istuin latvaksella. *Istu sie t. p.,
Minä
lapsi latvemmalla,
Kysyttelen j. n. e. -
v. 17, 18. K. tienkäviän, L. matkamiehen. -
v. 24. K. kankahalla (kangasmailla). -
v. 39-46. Risti riihen ikkunalla, Kuusikko kujasten suussa, Tammi
keskitanhualla
(T.
keskellä pihoa), H. t. juuruella, Siellä siikaset kutevi, Särköset
särettelevi. -
v. 51. N. myöksenneltiin. -
v. 53. Kellenpä minua myötiin. *Kelle lie minua myöty. *Kellen milma
kaupittihin. -
v. 54. K. k. kaupittihin. *K. k-ttuna. -
v. 55. Myötihin sinä miulle. *Silma miulle kaupitt. -
v. 57. Mitäpä m. a. Minpä sie m. a. -
v. 60. K. k. parahan. -
v. 62-64. Isolles (Isolleis) isosen ruunan; Pirtin päältä heinät
syöpi,
Taivahalta veen
vetäpi
(Veen pilvistä vetäpi). -
v. 66. P. kaunosesta. -
v. 68. Maammolles (-leis) mahovalehmän (matikkalehmän). *Maholehmän
maammollesi. v.
69, 70. Jonk'ei syöen syömät puutu, Juoen juomiset vähene. -
v. 74. Veljelleis sotivenosen (vesiheposen). -
v. 80-82. Sikolleis sinisen uu., Joka vuosi (vuotta) vuonan t., J. k.
k.
kantaa. -
v. 85. M. a. vävylleni. -
v. 86. Vävylle värilusikan. -
v. 91. M. a. minnälleni. -
v 92. Minnällesi v. *M. kultastaltsan *M. kultabratinan. *M. ruskian
staltsan. -
v. 93-94. Itse ottapi olosen. *Eikä syöen syömät puutu, Juoen juomiset
vähene. -
v. 98. Kun vähän siitäi tuli. -
v. 100-103. Taattosi isonen ruuna Vainotiellä vaipuohon Vainoaikana
parassa.
*Vaollensa
vaipuohon Kyntöaikana parassa. -
v. 106. Maammolla mahovalehmä. -
v. 107-109. Rengillänsä (Rengin päällä) riutuohon, Kapallahan
kaatuohon
Lypsykesässä p.
*Metsän rikka rikko'ohon, Metsän karhu kaataohon Maitoaikana p.
*Tulko
nuorin
nostettava,
Tervaköysin temmottava j. n. e. Vasohinsa (Vasikkoihin). -
v. 112-115. Veljesi sotivenonen (vesiheponen) Kohti juoskohon kiveä,
Halki
maista, poikki
soista Koskiaikana (Kutuaik) p. (Parassa sotikesänä). -
v. 119-121. Vuonihinsa vuotuohon (voipuohon), Kaatuoon (kaotkoon,
katoohon)
karitsohinsa Keskellä kerintäaian. -
v. 124. k. v. 86. -
v. 126. P. ponnesta katetko. *P. kanta katketkohon. -
v. 130. k. v. 92. -
v. 131, 132. Kallioon kalahtaohon (Kalliohon kaatuohon), Halki
kirvotko
kivehen. -
|