skvr01110150
VienaPistojärvi
Inha, I. K.
1894

Duplicates: SKVR I1 erill. [Sampo] 4.

Metadata

COL: Inha
ID: 1015.
INF: Simanaińi Sohvonja.
LOC: Koljola.
OSA: I2
SGN: n. 272.
TMP: - 1894.

    1  Tuo oli v[anha] V[äinämöinen],
    2  *Tiet[äjä] i[jän] i[kuinen],*
    3  Valitši on vaimopuolta,
    4  Etsi on etempätäki
    5  5 Pimiästä P[ohjolasta],
    6  Miesten [syöjästä kylästä].
    7  Vaan katehii oli kansa kaikki,
    8  Velhoja joka veräjä,
    9  Jotka karsahasta
    10  10 Väinämöistä sortoa.
    11  Vaan neitoset ne leppysästä
    12  Katso päällä Väinämöisen,
    13  Pisti piiloon Vä[inämöi]sen
    14  Hakiessa halullisenkin,
    15  15 Jotka oli suotta
    16  Tallanneet sen tahtomatta.
    17  Jopa P[ohjolan] emäntä
    18  Saisi sen tietää kuullaksensa
    19  V[äinämöise]n kulkuretken,
    20  20 Että se tyttöjä pitävi,
    21  Vaimopuolta hallitseepi.
    22  Niin hän paljon paisuneena,
    23  Syän suuri suuttuneena,
    24  Työnsi Väinämön jokehen,
    25  25 Virtahan vilisemäähe.
    26  Ei Väinö siitä totellun,
    27  Nousi maalla nostamatta,
    28  Ilmahan ylentämättä.
    29  Kulkee matkoa vähäsen,
    30  30 Tuli joki vastahansa.
    31  Kuin oli aivanki alasti
    32  Ei tiiä mihin menisi
    33  Ja kuhun kulkea1
Kuhun|ki| kulke|e|: K. kulkea.
pitäisi.
    34  Vaan poikki mennä pitäis,2
pitäis|i|: p.
    35  35 Vaan kun olen aivan alasti,
    36  Niin hän astuupi alasti,
    37  Syrjin synkkähän jokehen.
    38  Tuostapa vejen emäntä:
    39  "Kunne kurja kulkenetki,
    40  40 Kun olet aivan alasti?"
*Tuonen emä kysyy :*
    42  "Ei silm'3
silm|a|: s.
ole tuoni tuonut,
    43  Eikä vaiva valkiana,4
Päällä: tuli.
    44  Eikä surma muuki surma,
    45  Itse olet ehosta tullun.
    46  45 Niin me poika poikki pyrkii
    47  Etehen on eistymäähe,
    48  Matkoani kulkemaahe."
Tahtoi päästä Tuonelaan vaatteita saamaan. Tuonelassa yksi sano, että joessa vaatteet ja V[äinämöinen] lähti hakemaan kuolleen vaatteet.
    50  Sainpa vaattehet salasta,
    51  Viruneet vejen käsistä,
    52  50 Lähen kohta kulkemaahe;
    53  Tulee miesse vastahani.
    54  "Kunnepa kurja kulkenetki,
    55  Mies vakava vaipunnuna?"
Mies haastaa yhteen matkaan:
    57  "Lähetään kulkemaahe,
    58  55 Sepä veikin Pohjolaahe,
    59  Miest[en] syöm[ähän] kyläähe.
    60  Tuosta v[anha] V[äinämöinen]
    61  Epäilee ja esteleeki.
Pohjolan e[mäntä] ei tuntenut.
    63  Tuostapa P[ohjolan] e[mäntä]
    64  60 Syötti, juotti matkamiestä,5
juotti |niin| matkamiestä: j. m.
    65  Eikä tuota tuntenunna,
    66  Että se oli Väinämöönji.
    67  Niin hän astuupi alasse
    68  Vajehtaapi vaatteitansa,
    69  65 Tulipa tyttöjen tupahan,
    70  Tuumitteli, lausutteli:
    71  "Oisko va orosta tässä
    72  Kahen henken kantava,
    73  Jolla siirtäisi sijansa
    74  70 Matkoa vähän kuluisi."
    75  Siirty matkoa väh[äisen],
    76  Kulki tiet[ä] pikk[araisen],
    77  Jopa herjan heitti sinne,
    78  Eksytti emon parahan.
    79  75 Heitti tiellä tiukeroimaan,
    80  Itsestänsä itkemähän,
    81  Yksin kulkoopi kotiihe
    82  Suru suulla, alla päine,
    83  Tuolla mielellä pahalla,
    84  80 Kaikk' on jäänehet kanaiset,
    85  Emon lapset ennen tehtyt.
Tavattiin matkalla, paiskattiin uusi kerta jokeen, vesi kantoi saareen. Saarelle tuli laiva, hänen liputettuaan, otettiin veneeseen ja vietiin Pohjolaan. Pantiin 3 kertaa jokeen, 3:s kerta kivillä.-V[äinämöinen] sieltä karkasi, köntti kotiinsa. Tervehti ja lähti sitten sepon kanssa kostamaan ja varastamaan. Teetti Ilmarisella avaimet ja sitten lähettiin varastamaan kassa P[ohjola]sta, vahit juotettiin unijuomalla, kassa vietiin 9 kirjavan kiven sisästä,
    87  Siirti on siniset arkut,
    88  Aukaisi6
Aukaisi |on| : A.
kivikalliot,
    89  Sieltä sai satoja paljon,
    90  85 Tukkuloittain tuhansia.
(Kun lähettiin Pohjol⌈la⌉an, sanoi V[äinämöinen]:)
    92  "Antaisko sen arpa mulla,
    93  Kohottaisko kulta-arkun,
    94  Avaimella aukaistessa."
    95  - - -7
Osottaa tavallista isompaa väliä.
    96  "Veli seppo I[lmarinen],
    97  90 Tie on avaimet8
Tie on |minulla| avaimet: T. o. a.
minulla
    98  Kuulusat on kutahiset."
    99  Minne lähtee V[äinämöinen]9
Sivulla: (Ei tunne Sampoa nimeltäkään).
    100  Kunne lähtee kulkemahan?
    101  Pimiähän Pohjolahan,
    102  95 Kirjokantta katsomahan.
Vahit hirtettiin, lähettiin takaa ajamaan, Sohvonja ei muista, saatiinko kiinni.

1 Kuhun|ki| kulke|e|: K. kulkea.
2 pitäis|i|: p.
3 silm|a|: s.
4 Päällä: tuli.
5 juotti |niin| matkamiestä: j. m.
6 Aukaisi |on| : A.
7 Osottaa tavallista isompaa väliä.
8 Tie on |minulla| avaimet: T. o. a.
9 Sivulla: (Ei tunne Sampoa nimeltäkään).