SKVR I2 834.

skvr01108340
Viena — Uhtua
Lönnrot, Elias
1835

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 ├ Lemminkäisen surma
 ├ Lemminkäisen virsi
 └ Saaren neidot

Metadata

COL: Lönnrot
ID: 834.
INF: Varahvontta Sirkeińi l. Jamańi.
LOC: Uhut.
OSA: I2
SGN: A II 9, n. 40.
TMP: - 27/4 1835.

     1  Savu s[aarella] p[alavi],
     2  Tuli n[iemen] tutkelmossa,
     3  Suuri s[oan] s[avuksi],
     4  P[ieni] p[aimosen] paloksi:
     5  5 Ne on Päivölän savuja.
     6  Kuu kiviä kuumatti,
     7  Vuos oloista keit[etti],
     8  Ei ottant [olut hapata],
     9  Eikä juosta [nuorten juoma].
     10  10 "Oi sie Killulan Kisatsu,
     11  Etkö sie mitänä tiä,
     12  Kuun kiviä kuumasimma j. n. e.
     13  Ei ottant [olut hapata]."
     14  Sano:
     15  15 "En minä m[itänä] t[ieä]."
     16  Kysykäämme päivyeltä.
     17  "Oi päivyt kormelitsa,
     18  [Oi päivyt] J[uma]lan luoma,
     19  Lepsahate lehväselle,
     20  20 Eli koiv[un] k[onkelolle],
     21  Paissa kerta palavasti,
     22  Toinen hemmetä heleästi,
     23  Eik' ottais olut hapata" j. n. e.
     24  Ei ottant olut hapata.
     25  25 Kysykäämme kuuhuolta.
     26  "Oi kuuhut J[uma]lan luoma,
     27  Kun on siun luoja luonut,
     28  Sinun laittaja latinut
     29  Yksin öitä kiertäm[ähän].
     30  30 Kuun kiviä kuumasim̄[a]" j. n. e.
     31  Kuu sano:
     32  "Keittööte kululla kuulla."
     33  Kuin otti olut hapata,
     34  [Kuin] juosta u[rosten] juo[ma];
     35  35 Valu vaahti vantehilla.
     36  Aika on Ahtia sanella,
     37  Veitikk[ätä] vieret[ellä].
     38  Ahti soaressa asuu,
     39  Kauko niem[en] k[ainalossa],
     40  40 Veitikk[ä] nenässä n[iemen].
     41  [Veitikkä] verevä neiti
     42  Työnsi kuusine kutsut,
     43  Itse noin s[anoiksi] v[irkki]:
     44  "Kutsuseni kuuroseni,
     45  45 Armas anti vierahani,
     46  Yht' elä kutsu K[auko]m[ieltä]."
     47  "Miks' en kutsu K[auko]m[ie]ltä?
     48  Mistä tunnen K[auko]m[iele]n?"
     49  "Ahti soarella as[uvi],
     50  50 Ahin suu väheä väärä,
     51  Kaukon silmä toin[i] karsas,
     52  Siitä tun̄et K[auko]m[iele]n."
     53  "Miks' en kutsu K[auko]m[ie]ltä?"
     54  "Siks' en kutsu K[auko]m[ieltä],
     55  55 1000 kunnan naista on maant,
     56  100 kunna[n] neitosia,
     57  Leskiä nimittömiä."
     58  Veitikkä verevä nei[ti],
     59  Kutsu k[uurot], k[utsu] k[öyhät],
     60  60 Yht' ei kutsu K[auko]m[ieltä].
     61  Tuo on K[auko]m[ieli]1
Säkeiden 58-61 alkup. järjestys = 61, 58-60; on numeroilla muutettu.
     62  Murti suuta, v[äänti] p[äätä],
     63  Veret leikkeli pahaksi,
     64  Itse n[oin] san[oiksi] virk[ki]:
     65  65 "Oi emon[i] kant[ajani],
     66  Tuo sotiso[pani],
     67  Häissä häilytel[täväni],
     68  Oven suusta, orren alta,
     69  Kolmen koukun kääntimeltä,
     70  70 Kattilan k[ata] s[ioilta]."
     71  Emo k[äski], v[aimo] k[ielti]:
     72  "Poikuon[i] nuorem[pani],
     73  Ei sinua kutsuttukan;
     74  Poik[uoni] nuor[empani],
     75  75 Mont' on surmoa matalla."
     76  "Mi on surma suurin surma,
     77  Sano surma [ensimäinen]?"
     78  "Kun menet matkoa[vähäsen],
     79  Tule tuline hauta,
     80  80 Hauta kuumista kivist[ä],
     81  Palavoista poateroista,
     82  Siinä siun pään sioa."
     83  "Ei ole siinä miest[en] surm[a].
     84  Oi em[oni kantajani],
     85  85 Tuo sotisop[ani]."
     86  Emo kielti, [vaimo käski],
     87  Jo esti kavetta 2:
     88  "Paljo sinne on männyt,
     89  Vaan vähä palannehi[a].
     90  90 Se on surma suurin sur[ma],
     91  Mene Kuutolan kujilla
     92  Maot kuihkaa kujilla,
     93  Sata on silmä2
silmä|ä|: s.
 sivulla."3
Säkeiden 92-3 järjestys alk.
     94  "Ei ole siinä m[iesten] surma,
     95  95 Oi emoni k[antajani]."
     96  Emo kielti,4
Kk:ssa: kielt⌈ä⌉.
 [vaimo käski]:
     97  "Mont' on surmo[a] matalla,
     98  Menet matkoa vähäse,
     99  Juoksee joki tuline,
     100  100 Joess' on tuline koski,
     101  Koses[s'] [on tuline] korko,
     102  Koross' [on tuline] kokko,
     103  Yöt hamm[asta hioo],
     104  Päivät kynttä kriskuttaa.
     105  105 Tetren suustasa sulase,
     106  Kesä linnun kieleltänsä,
     107  Sillä sen rovin vaelti."
     108  "Ei oo siin[ä] m[iesten] surma."
     109  Kokovi kokoho[u] puita,
     110  110 Koivuja kovia puita,
     111  Mäntyjä satahavuja,
     112  Puita tunkoo tuleh,
     113  Itse tungeks[e] tuleh.
     114  Palo päivän, p[alo] tois[en].
     115  115 Jo p[äivänä] 3:tena
     116  Uro tungeks[e] tulesta,
     117  Kulta kuitri kuumoksest[a],
     118  Ei ole parta palanut,
     119  Eikä kuitriset kusertunt.
     120  120 Sano äitille:
     121  "Nyt tunnen tulen lumoa,
     122  Kekälehen keikätellä,
     123  Maon mustan muikutella.
     124  Tuo soti soman[i],
     125  125 Kan[na] vaino vaatteh[eni],
     126  Lähen Päiv[ölän] pit[ohin]."
     127  Läksi [Päivölän pitohin],
     128  Salajoukon j[uominkihin].
     129  Astu matkoja vähäse,
     130  130 Eli teitä pi[kkaraisen].
     131  Haut' on kuum[i]sta kiv[istä],
     132  Palav[ista] paateroist[a],
     133  Miehen päit' on täysi käynyt.
     134  Otti kopran kuollehelta,
     135  135 Kämmen maahan menneh[eltä].
     136  Hiero mutus[televi]
     137  2 kämmösen kesessä.
     138  Sorm[en] 10 sovussa,
     139  Tuosta synty m[iehen] päitä.
     140  140 Tuolla tuon rovin vaelti.
     141  Meni matk[oja] vähäs[en],
     142  Meni Kuutolan kuj[ille],
     143  Maot kuikki kujilla.
     144  Tuonp' hän s[anoiksi] v[irkko]:
     145  145 "Mato musta maan alan[en],
     146  Maan karv[a], k[anervan] k[arva],
     147  Kaiken ilman karstikarva,
     148  Pois on tieltä matkam[iehe]n!"
     149  *Tuolla tuon rov[in vaelti].*
     150  150 Meni matkoo väh[äsen].
     151  Juoks[evi] joki tuline,
     152  Joess' on tuline koski,
     153  Päivät kynttä kraskuttaa,
     154  Tetren suustaan sulasi.
     155  155 Sen pisti kokon kitah.
     156  Meni matkoa vähäs[en],
     157  [Meni] Päiv⌈ö⌉län mäelle.
     158  Susi on suitsi renkahissa,
     159  Karhu rautakahleh[issa],
     160  160 K[auko]m[ielen] pään varaks[i].
     161  Loati huolista hevosen,
     162  Murehista ruunan mussan,
     163  Hyppäsi hyvän selälle,
     164  Hyvän laukin lanteh[ille].
     165  165 Ajoa karauttelevi.5
Sana alleviivattu.
     166  Meni Päiv[ölän] pihalle.
     167  Ait' on rautanen rakettu
     168  Moasta soa⌈en⌉ taivoseh,
     169  Teräksill' on seivästetty,
     170  170 Moan maoilla aiastettu,
     171  Päät jääty sihisemähän,
     172  Kylän kiroja appamah.
     173  *Veti veitsen huotr[astansa],*
     174  Tuolla aitoja sivalti
     175  175 5:ltä vitsakselta,
     176  7:ltä seipähältä.
     177  Meni veitikän kotihin,
     178  Oven suuhun, orren all[e].
     179  Laukun helman heittimille.
     180  180 *Veitikkä*
     181  Tuon sanoiksi virk[ki]:
     182  "Mitä sinä tänne tulit,
     183  Ei sinua kutsuttu koolla."
     184  Vastas:
     185  185 "Koira k[utsuhu] tulev[i],
     186  Syömät on syöty, j[uomat] j[uotu],
     187  Muut piot paraat pietty.
     188  Ei ole vieras tultuonsa,
     189  Kun ei saane juomisia;
     190  190 Ei ole v[ieras] tultuonsa,
     191  Kun ei sonnia isetä."
     192  Maaria matala neiti
     193  Tuo tuopilla oloista,
     194  Pikarilla piukottaa,
     195  195 Vaahi alla, vaahi päällä,
     196  Maot kiehu kesessä.
     197  Moaria mata[la] n[eiti]
     198  Toi hän san[oiksi] v[irkki]:
     199  "Juon oluon onnek[seni],
     200  200 Meen mussan miel[ekseni].
     201  Ruhka maah[an], ruoka su[uhun]."
     202  Joi oluen on[neksensa],
     203  Meen [mussan mieleksensä].
     204  Veitikki verövä nei[ti]
     205  205 Noinko hän san[oiksi] v[irkki]:
     206  "Kauko rukk' on miesi k[aunis],
     207  Mitä sie ho tulit?
     208  Katselk[aamme] kalp[ojamme],
     209  Mitelk[äämme miekkojamme],
     210  210 Kumma[n] kalp[a] kaun[ihimpi],
     211  [Kumman] miekka mielu[humpi],
     212  Sen eellä sivalt[aminen]."
     213  Katseltih [kalpojah],
     214  Mitelt[ih miekkojah].
     215  215 Veiti[kin] on m[iekka] mieluh[umpi],
     216  Veiti[kin] kalpa kaunih[impi].
     217  Veitik[ki] v[erövä] neiti,
     218  Kun on orteh osasi,
     219  Maatitsah maiskaot[ti].
     220  220 Tuon san[oiksi] v[irkki]:
     221  "Veit[ikki] v[erövä] nei[ti],
     222  Mitä orteh os[otit],
     223  Maat[itsah] maiskaelit?"
     224  Läk[kämä] pihalle.
     225  225 Kakaroilla kauneh[emmat].
     226  Tuvan uuen turm[elemme],
     227  Penkit hienot hierel[emme].
     228  Tuo on k[auuis] K[auko]m[ieli]
     229  Meni hän utuna ulos,
     230  230 Sai hän savuna pihall[e],
     231  Otti ku[n] naatin nau[rihista],
     232  Nava[n] naurosen nenästä.
     233  Läksi pahoja pakoh,
     234  Pilloj[a] piilemäh.
     235  235 Haukka jälestä tulepi.
     236  Kenen on silmät haukan päässä?6
Säkeiden 235-6 järjestys alk. päinvastainen, numeroilla muutettu samaksi kuin tässä.
     237  Ahtin silmät hauk[an] päässä.
     238  "Ahtise[ni], vellis[eni],
     239  Muistatko kun sotia käy[mmä],
     240  240 1000 päätä turm[elimma],
     241  100 päätä tappelim[ma]?"
Meni kotih.
     243  Sano:
     244  "Oi emo[ni kantajani],
     245  Säässä evästä [säkkih],
     246  245 Lähen pahoja pak[oh]."
     247  "Poikuoni nuorem[pani],
     248  Menes sie män[nykse] m[äellä],
     249  Koiv[uksi] kovalla maalla."
     250  "Kuin mene[n] m[ännyksi] mäellä,
     251  250 Koivuks' kovalla m[aalla],
     252  Veitin vellet leikatah,
     253  Pinopuiks[i] pilkot[ah],
     254  Halkoloiks[i] hak[atah]."
     255  "Mene karhuks mättäh."
     256  255 "Kun m[enen karhuks mättäh],
     257  Veitin vellet metsäm[iehet],
     258  Tapetah karhu mätt[ähästä]."
     259  "Poiku[oni] nuor[empani],
     260  Mihin mie siu[n] pan[en]?
     261  260 Mene maksah mateh,
     262  Pernah pien[ien] kaloje[n]."
     263  "Kun menen [maksah mateh],
     264  Veiti[n] vellet kokkamiehet
     265  Syövät maksasta matehen,
     266  265 Pernat pien[ien] kalo[jen]."
     267  "Kunne m[ie] sinu[n] pa[nen]?"
     268  "Oi em[oni] kan[tajani],
     269  Säässä evästä [säkkiseh],
     270  Lähen paho[jani] p[akoh],
     271  270 Pillojani piilem[äh]."
     272  Meni mäntys[eh] venos[eh]
     273  Eli punaseh purteh.
     274  Nosti purj[een] puun nenäh,
     275  Vaatteh varp[ahan] varaha,
     276  275 Lask[ia] karett[elevi]
     277  Saarella nimettöm[ällä].
     278  Tuonpa hän san[oiksi] virkk[i]:
     279  "Onko saarella sioa
     280  Piillä m[iehen] pillomuksen,
     281  280 Paeta pahanalasen?"
     282  Soaren neitos[et] s[anovi],
     283  Tinarin̄[at] riukuttaa:
     284  "Ompi soar[ella] sioa
     285  Piillä m[iehen] p[illomuksen],
     286  285 Paeta pahau[alasen]."
     287  "Onko purrella sioa?"
     288  "Om[pa purrella sioa]."
     289  Veettih maalle pursinehen.
     290  Ei ollut sitä hyveä,
     291  290 [Ei ollut sitä] pahoa,
     292  Kuta hän ei liikuttanut.
     293  Elävi nutustelevi
     294  30:ki vuotta.
     295  Rupesi lähte[mäh] poies.
     296  295 Lykkäsi v[enon] v[esillä],
     297  Tam̄en l[astun] lain[ehilla].
     298  Tuli akka vanh[a] rantah,
     299  Itse noin san[oiksi] virk[ki]:
     300  "Kaukoko rukka, m[ies] kaunis,
     301  300 Kun et milma liikuttanut,
     302  Purtesi kiveh juoskan."
     303  Nosti purjeh [puun nenäh],
     304  Vaateh [varpahan varahan].
     305  Laskie karettel[evi].
     306  305 Ku[n] ei purje puu näky[nt]
     307  Sini itket soaren im[met].
     308  Laskie kareht[elevi]
     309  Noita vienoja [vesiä];
     310  Jo pursi kivih juoks[i],
     311  310 Tuonne kaatu K[auko]m]ieli],
     312  Tuo k[aunis] K[auko]m[ieli].
     313  Meni vaimo hevoista katsom[aan].
     314  Jo harja verin [valuvi].
     315  Isänt' on tuhoon saanut,
     316  315 Paikka kyynältä sytäävi.
     317  Tako varren 100 [syltä],
     318  Piit on 100 syltä,
     319  Varren 2:ta kalkutteli.
     320  Veti kerran, v[eti] t[oisen],
     321  320 Jopa k[erran] 3:ki:
     322  Löysi luuta palasen.
     323  Puhu on miehen miekkone⌈n⌉,
     324  Hevosen satuloinehe⌈n⌉.
     325  Sano k[auuis] K[auko]m[ieli]:
     326  325 "Kauvan aikoa makasin."
     327  Sano äiti, noin nimesi:
     328  "Viel' olisit viikomman7
viikon: viikomman.
 moanu
     329  Ilman äitittäs pahatta."
1 Säkeiden 58-61 alkup. järjestys = 61, 58-60; on numeroilla muutettu.
2 silmä|ä|: s.
3 Säkeiden 92-3 järjestys alk.
4 Kk:ssa: kielt⌈ä⌉.
5 Sana alleviivattu.
6 Säkeiden 235-6 järjestys alk. päinvastainen, numeroilla muutettu samaksi kuin tässä.
7 viikon: viikomman.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR I2 847. 25 %
SKVR I2 845. 23 %
SKVR I2 840. 19 %
SKVR I2 828. 14 %
SKVR I2 855. 13 %
SKVR I2 830. 12 %
SKVR I2 850. 12 %
SKVR I2 841. 10 %
SKVR I2 786. 10 %
SKVR I2 773. 10 %
SKVR I2 802. 10 %
SKVR I2 816. 10 %
SKVR I2 805. 10 %

Contains poems

SKVR I3 1542.   100 %
SKVR I2 erill. [Lemminkäisen virsi] 2.   75 %
SKVR I2 763.   72 %
JR 51987   69 %
SKVR I2 erill. [Sisaren turmelus] 1.   66 %
SKVR I2 erill. [Lemminkäisen virsi] 4.   64 %
SKVR I2 erill. [Lemminkäisen virsi] 1.   56 %
SKVR I1 erill. [Kilpakosinta] 4.   55 %
KR 49:320   55 %
SKVR I2 825.   54 %
SKVR I1 erill. [Tuonelassa käynti] 3.   51 %
SKVR I1 erill. [Tuonelassa käynti] 4.   51 %
SKVR XII2 5063.   51 %
SKVR XII2 4958.   50 %
JR 21708   50 %
SKVR II 208.   50 %