skvr01108020
Viena — Vuokkiniemi
Borenius, A. A.
1871
1 | Poika Päivön naitettihi, | |||
2 | Kuu-kehotar kihlottihi | |||
3 | Varpa-linnasta vatusta. | |||
4 | Kesä vettä keitettihi, | |||
5 | 5 Kuu kiviä kuumattihi, | |||
6 | Talvi pantihi olutta; | |||
7 | Salo puita poltettihi, | |||
8 | Salo puita, soari maita, | |||
9 | Umpi-lammit vettä kuivi. | |||
10 |
10 Muut ue kanta͜₍a1 Vuonnisen seudun omituinen 3:nnen personan muoto. kapalla,
|
|||
11 | Tiskillä tiputtelovi, | |||
12 | Möäpä meärän mätkeämmä. | |||
13 | Ei ottant olo hapata, | |||
14 | Eikä nossa nuorten juoma, | |||
15 |
15 Kasvoa kapoisen kahja.2 S o. "juoma."Laulajan sel.
|
|||
16 | Osmotar oluon seppä | |||
17 | It͜še loahu lattiella, | |||
18 | Liikku sillan liitoksella, | |||
19 | Alla reppänän retuisen. | |||
20 | 20 Hiero kahta kämmentäsä, | |||
21 | Hükersi molempiesa | |||
22 |
Molempihi reisihiñsä;3 reisihisä: reisihiñsä.
|
|||
23 | Hiero valkien oravan. | |||
24 | "Oravaini, värtäjäini, | |||
25 | 25 Puum purija puhtukaini, | |||
26 | Juokse siihi, kunne käsken: | |||
27 | Noro pitkin, toini poikki, | |||
28 | Kolmasi vähä vitaha; | |||
29 | Tuo sie kuusesta käpüni, | |||
30 |
30 Petäjästä hölpehüini.4 h|e|lpehüini: hölpehüini.
|
|||
31 | Se kanna kavon kätehe, | |||
32 | Osmottaren olka-peällä, | |||
33 | Päivättärem peä-lajella." | |||
34 | Oravaini, värtäjäini, | |||
35 | 35 Puum purija puhtukaini, | |||
36 | Sepä juoksi, kunne käski: | |||
37 | Norom pitkin, toisem poikki, | |||
38 | Kolmannen vähän vitaha; | |||
39 | Toi heän kuusesta käpüisen, | |||
40 |
40 Petäjästä hölpehüisen.5 h|e|lpehüisen: hölpehüisen.
|
|||
41 | Sen kanto kavon kätehe, | |||
42 | Osmottaren olka-peällä, | |||
43 | Päivättärem peä-lajella. | |||
44 | Kapo kanto kahjahañsa, | |||
45 |
45 Osmotar oluohoñsa.6 kahjahasa: kahjahañsa. - oluohosa: oluohoñ
sa.
|
|||
46 | Ei ottant olo hapata, | |||
47 | Eikä nossa nuorten juoma, | |||
48 | Kasvoa kapoisen kahja. | |||
49 | Osmotar oluon seppä | |||
50 | 50 It͜še loahu lattiella, | |||
51 | Liikku sillan liitoksella, | |||
52 | Alla reppänän retuisen; | |||
53 | Hiero kahta kämmentäsä, | |||
54 |
Hükersi molompieñsa7 molompiesa: molompieñsa
|
|||
55 |
55 Molempihi reisihiñsä.3 reisihisä: reisihiñsä.
|
|||
56 | Hiero ne͜₍än kulta-rinnan, | |||
57 | Kulta-rinnan, kulta-karvan. | |||
58 | Itse noin sanoiksi virkki: | |||
59 | "Neätäiseni, kultaiseni, | |||
60 | 60 Juokse siihi, kunne käsken: | |||
61 | Voaran vankan liepiellä, | |||
62 | Missä karhut tappelovi, | |||
63 |
Orihit tasoim pitä͜₍ä,1 Vuonnisen seudun omituinen 3:nnen personan muoto.
|
|||
64 | Valu voahti vankan suusta, | |||
65 | 65 Kino ilkien kijasta, | |||
66 | Voahti varsan sieramista; | |||
67 | Vaski torvehen vakita, | |||
68 | T'ina tillihi t'iputa. | |||
69 | Ne kanna kavon kätehe, | |||
70 | 70 Osmottaren olka-peällä, | |||
71 | Päivättärem peä-lajella." | |||
72 | Neätäiseni, kultaiseni | |||
73 | Sepä juoksi, kunne käski | |||
74 | Voaran vankan liepiellä, | |||
75 | 75 Missä karhut tappelovi, | |||
76 | Orihit tasoim pitävi; | |||
77 | Valu voahti vankan suusta, | |||
78 | Kino ilkien kijasta, | |||
79 | Voahti varsan sieramista. | |||
80 | 80 Vaski torvehen valutti, | |||
81 | T'ina-t'illihi t'iputti. | |||
82 | Sen kanto kavon kätehe, | |||
83 | Osmottaren olka-peällä, | |||
84 | Päivättärem peä-lajella. | |||
85 | 85 Kapo kanto kahjahañsa, | |||
86 |
Osmotar oluohoñsa.6 kahjahasa: kahjahañsa. - oluohosa: oluohoñ
sa.
|
|||
87 | Jo otti olo hapata, | |||
88 | Jopa nossa nuorten juoma, | |||
89 | Kasvoa kapoisen kahja, | |||
90 | 90 Kuohu korvien tasalla, | |||
91 | Ärjü peällä äprähien: | |||
92 | Ulos pohjani porotan, | |||
93 | Eli katkon vanteheni, | |||
94 | Kuń' ei juojia hajeta. | |||
95 | 95 Osmotar oluon seppä | |||
96 | Pani kut͜šut kulkomaha, | |||
97 | Rat͜šut rannan kiertämähä. | |||
98 | "Kutt͜šuiseni, kuuroiseni, | |||
99 | Kut͜šu kurjat, kut͜šu keühät, | |||
100 | 100 Rammat ratt͜šahin ajele, | |||
101 | Sokiet venehin souva, | |||
102 | Üht' elä kut͜šu Kaukomieltä." | |||
103 | Kutt͜šupa varsin vastoapi: | |||
104 | "Mistä tunnen Kaukomielen?" | |||
105 | 105 "Ahti soarella asuvi, | |||
106 | Veitikkä nenässä niemen, | |||
107 | Kauko niemen kainalossa. | |||
108 | Kauvon silmä on toini karsas, | |||
109 | Silmä on kiero, toini karsas." | |||
110 | 110 Läksi kut͜šut kulkomaha, | |||
111 | Rat͜šut rannan kiertämähä. | |||
112 | Tuopa kaunis Kaukomieli | |||
113 | Sepä künti küisem pellon, | |||
114 | Moam mujuisem mullosteli | |||
115 | 115 Atralla tuli-terällä, | |||
116 | Varnahilla vaskisilla; | |||
117 | Pani küitä künnöksehe, | |||
118 | Keärmehie keännöksehe. | |||
119 | Tokat'i tulem palavan: | |||
120 | 120 Suur' om paimenen tuleksi, | |||
121 | Pienehkä sovan savuksi! | |||
122 | Näki kut͜šut kulkomassa, | |||
123 | Rat͜šut rannan kiertämässä. | |||
124 | Tuopa kaunis Kaukomieli | |||
125 | 125 Sekä mäni, jotta joutu | |||
126 |
Entisen emoñsa8 emosa: emoñsa. luoksi,
|
|||
127 | Luoksi valta-vanhempasa. | |||
128 | It͜še noin sanoiksi virkki: | |||
129 | "Oi emoni vanhempani, | |||
130 | 130 Tuo miula soti-somani, | |||
131 | Kanna vainu-voattieni, | |||
132 | Nüt om Päivöilä pivossa, | |||
133 | Jumalan joukko juominkissa. | |||
134 | Lähem Päivöiläm pitoho, | |||
135 | 135 Jumalan joukon juominkihi." | |||
136 |
Toi siitä soti-somañsa,9 somasa: somañsa.
|
|||
137 |
Kanto vainu-voattieñsa.10 voattiesa: voattiensa.
|
|||
138 | Sano kaunis Kaukomieli: | |||
139 | "Oi emoni vanhempani, | |||
140 | 140 Tuo sie miekkani omani." | |||
141 |
Toipa miekkañsa omañsa.11 miekkasa omasa: miekkansa omansa.
|
|||
142 |
Emo juohti poikoañsa,12 johti poikoasa: juohti poikoañsa.
|
|||
143 | Oma vanhempi opetti: | |||
144 | "Kuules sie poikuoni, | |||
145 | 145 Kuim mänet Päivöiläm pitoho, | |||
146 | Jumalan joukon juominkihi, | |||
147 | Issu puolella sijoa, | |||
148 | Assu puolella aselta; | |||
149 | Juo puoli pikariesi, | |||
150 | 150 Anna toisen toini puoli, | |||
151 | Pahemman parempi puoli." | |||
152 |
Suorittautu, voatitt͜šautu,13 Myös: "Suoritaksi, voati
|
|||
153 |
Otti miekkañsa omañsa,11 miekkasa omasa: miekkansa omansa.
|
|||
154 | Perim peltoho süsäsi, | |||
155 | 155 Kärin keänti taivoisehe, | |||
156 | It͜še keännäksi käressä, | |||
157 | Kuin on kuiva hoavañ lehti | |||
158 | Tahi talvini orava. | |||
159 | Siitä kaunis Kaukomieli | |||
160 | 160 Sekä mäni, jotta joutu | |||
161 | Tuonne Päivöiläm pitoho, | |||
162 | Jumalan joukon juomiukihi. | |||
163 | It͜še noin sanoiksi virkki: | |||
164 | "Onko ostoa olutta, | |||
165 |
165 Juomoa rahan e͜₍estä,14 "Tahto Päivöil'än väkie šuututtoa, kuin küsü
olutta
ošt
|
|||
166 | Juuva kulkun kuivanehen?" | |||
167 | Osmotar oluon seppä | |||
168 | Tuopa varsin vastoapi: | |||
169 | "Ei ole ostoa olutta, | |||
170 | 170 Juomoa rahan iestä, | |||
171 | Olut on osin jaettu, | |||
172 | Pikarit pinoho luotu, | |||
173 | Tuopit roukkoho rovittu; | |||
174 | Lihat on luista, peät kaloista, | |||
175 | 175 Kuoret leivistä kovista!" | |||
176 | Sano kaunis Kaukomieli: | |||
177 | "Tuo sie kuitenki vähäini, | |||
178 | Juuva kulkun kuivanehen." | |||
179 | Osmotar oluon seppä | |||
180 | 180 Toi se tuopilla olutta, | |||
181 | Kanto kaksi-korvaisella, | |||
182 |
Kiho15 Sanan merkityksen selitti laulaja sanoilla: "kihošša on
vesi
koš|k|ešša." oli alla, voahti peällä,
|
|||
183 | Mato laijoilla mateli, | |||
184 | Keärmis peällä keänteleksi. | |||
185 | 185 Siitä kaunis Kaukomieli | |||
186 | It͜še noin sanoiksi virkki: | |||
187 | "Tuoja oluon Tuonelaha, | |||
188 | Kannun kantaja Manalla!" | |||
189 | Siitä kaunis Kaukomieli | |||
190 | 190 Otti onken kukkarosta, | |||
191 | Väkä-rauvan taskustasa, | |||
192 | Olon ristihi veteli. | |||
193 | Sai siitä so͜₍am matuo, | |||
194 | Tuhat muuta sammakkuo. | |||
195 | 195 Puhalti olosehesa, | |||
196 | It͜še noin sanoiksi virkki: | |||
197 | "Ruoka suuhu, rikka moaha!" | |||
198 | Joi oluven onneksehe, | |||
199 | Mejem mussam mieleksehe. | |||
200 | 200 Siitä kaunis Kaukomieli | |||
201 | It͜še noin sanoiksi virkki: | |||
202 | "Orsi juokohot oluon, | |||
203 | Lakiaini lappakohot, | |||
204 | Kuin em peässun peähä pöüvän, | |||
205 | 205 Kelvannun rahin kesellä. | |||
206 | Vain en lie mie lempi-vieras, | |||
207 | Kuin ei härkeä tapeta, | |||
208 | Oinasta tupaha tuuva, | |||
209 | Hoikka-seärtä huonehesta." | |||
210 | 210 Tuli veitikkä verövä, | |||
211 | It͜še noin sanoiksi virkki: | |||
212 | "Oi on kaunis Kauko-mieli, | |||
213 | Kat͜šelkamas kalpojama, | |||
214 | Mitelkämä miekkojama, | |||
215 | 215 Kumman on kalpa kaunehempi, | |||
216 | Kummam miekka mieluhumpi, | |||
217 | Kumman on rauta raskahampi, | |||
218 | Sen ensiu sivaltamini." | |||
219 | Tuon oli kalpa kaunehempi, | |||
220 | 220 Tu͜on miekka mieluhumpi, | |||
221 | Tuon rauta raskahampi, | |||
222 | Tuon on veitikän verövän. | |||
223 | Sano kaunis Kaukomieli: | |||
224 |
"Läkkämäl16 Läkkä: Läkkämä. ulos pihalla,
|
|||
225 | 225 Pihalla veri parempi, | |||
226 | Kakaroilla kaunehempi, | |||
227 | Tuvan uuven turmelemma, | |||
228 | Pessüt penkit hierelemmä." | |||
229 | Mäntihi ulos pihalla. | |||
230 | 230 Sivalti veitikkä verövä, | |||
231 |
Ei ottant orvas-kettuona.17 "Orvaš-kettu on hieno nahka.
|
|||
232 | Sivalti kaunis Kaukomieli, | |||
233 | Otti kuin noatin nakrehelta, | |||
234 | Harjam pieneltä kalalta, | |||
235 | 235 Elikkä vi͜₍in lumelta. | |||
236 | Siitä kaunis Kaukomieli | |||
237 | Sekä mäni, jotta joutu | |||
238 |
Entisen emoñsa8 emosa: emoñsa. luoksi,
|
|||
239 | Luoksi valta-vañhempasa. | |||
240 | 240 Itse noin sanoiksi virkki: | |||
241 | "Oi emoni vanhempani, | |||
242 | Seässä säkkihi evästä, | |||
243 | Vuole voita vakkaisehe, | |||
244 | Tapoim mie sielä miehen, | |||
245 | 245 Lähen töitäni pakoho, | |||
246 | Pillojani piilömähä." | |||
247 | Emo ennatti küsüö: | |||
248 | "Pahemmanko, vaim paremman?" | |||
249 | Kauko varsin vastoapi: | |||
250 |
250 "En18 alleviivattu. pahempoa, en18alleviivattu. parempoa,
|
|||
251 | Tuon on veitikän verövän, | |||
252 | Ainuon tätini lapsen." | |||
253 | Emo se varsin vastoail'i: | |||
254 | "Tuola ennen isäsi piili: | |||
255 | 255 Mäni männüksi mäjellä, | |||
256 | Koivuksi koti-purolla." | |||
257 | Sano kaunis Kaukomieli: | |||
258 | "Ei siinä mi͜₍estem piilo, | |||
259 | Eikä kuoloma urosten! | |||
260 | 260 Usein mäkiset männüt | |||
261 | Reki-puiksi leikataha, | |||
262 | Päre͜₍inä[[20]] poltetaha, | |||
263 | Usein noroiset koivut | |||
264 | Reki-puiksi leikataha, | |||
265 | 265 Pirtti-puina poltetaha." | |||
266 | Siitä kaunis Kaukomieli | |||
267 | Päivän nosti purjeh-puita, | |||
268 | Rauta-hankoja rakenti; | |||
269 | Laskie köröttelöä. | |||
270 | 270 Jopa soarem puut näkuvi, | |||
271 | Jopa soarem moat näküvi. | |||
272 | Tuopa kaunis Kaukomieli | |||
273 | It͜še noin sanoiksi virkki: | |||
274 | "Onko soarella sijoa | |||
275 | 275 Ühem miehen üötä moata, | |||
276 | Veteä venehtä moalla, | |||
277 | Purtta kuivilla kumota?" | |||
278 |
Soaren neitoiset sanoa:1 Vuonnisen seudun omituinen 3:nnen personan muoto.
|
|||
279 | "Ompa soarella sijoa | |||
280 | 280 Ühem miehen üötä moata, | |||
281 | Veteä venehtä moalla, | |||
282 | Purtta kuivilla kumota." | |||
283 | Siitä kaunis Kaukomieli | |||
284 | So͜an neitoista makasi, | |||
285 | 285 Tuhat muuta morsienta | |||
286 | Ühtenä kesäissä üönä, | |||
287 |
Süküsüissä viettimenä.19 "Vietin" š. o. yötä kuin vietän".
[[#20 Painetussa teoksessa yläkaaren päällä oleva "ei" on pudonnut pois tai ei
näy, lisätty sähköiseen.]]
|
|||
288 | Siitä kaunis Kaukomieli | |||
289 | Jopa nosti purjeh-puita, | |||
290 | 290 Rauta-hankoja rakenti, | |||
291 |
Laskie köröttelöä.1 Vuonnisen seudun omituinen 3:nnen personan muoto.
|
|||
292 | Sini itki Kaukomieli, | |||
293 | Kuni soarem puut näküvi. | |||
294 | Ei se itke soarem puita, | |||
295 | 295 Eikä itke soarem maita, | |||
296 | Itki soaren impilöjä. | |||
297 | Sini itki soaren immet, | |||
298 | Kuni purjeh-puut näküvi, | |||
299 | Rauta-hankat haimenta͜₍a. | |||
300 | 300 Ei ne itke purjeh-puita, | |||
301 | Rauta-hankoja halaja; | |||
302 | Itki purjeh-puullisia, | |||
303 | Rauta-hankan haltieta. | |||
304 | Siitä kaunis Kaukomieli | |||
305 | 305 Laskie köröttelöä | |||
306 | Süvimmällä Ruot͜šim moata, | |||
307 | Kesellä Viron taruo. | |||
1
Vuonnisen seudun omituinen 3:nnen personan muoto. 2 S o. "juoma."Laulajan sel. 3 reisihisä: reisihiñsä. 4 h|e|lpehüini: hölpehüini. 5 h|e|lpehüisen: hölpehüisen. 6 kahjahasa: kahjahañsa. - oluohosa: oluohoñ sa. 7 molompiesa: molompieñsa 8 emosa: emoñsa. 9 somasa: somañsa. 10 voattiesa: voattiensa. 11 miekkasa omasa: miekkansa omansa. 12 johti poikoasa: juohti poikoañsa. 13 Myös: "Suoritaksi, voati 14 "Tahto Päivöil'än väkie šuututtoa, kuin küsü olutta ošt 15 Sanan merkityksen selitti laulaja sanoilla: "kihošša on vesi koš|k|ešša." 16 Läkkä: Läkkämä. 17 "Orvaš-kettu on hieno nahka. 18 alleviivattu. 19 "Vietin" š. o. yötä kuin vietän". [[#20 Painetussa teoksessa yläkaaren päällä oleva "ei" on pudonnut pois tai ei näy, lisätty sähköiseen.]] |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
SKVR I2 810. | 37 % |
|
SKVR I2 802 a). | 21 % |
|
SKVR I2 806. | 20 % |
|
SKVR I2 816. | 20 % |
|
SKVR I2 805. | 17 % |
|
SKVR I2 809. | 16 % |
|
SKVR I2 811. | 16 % |
|
SKVR I2 773. | 15 % |
|
SKVR I2 774. | 15 % |
|
SKVR I2 744. | 15 % |
|
SKVR I2 772. | 14 % |
|
SKVR I2 808. | 14 % |
|
SKVR I2 722. | 13 % |
|
SKVR I2 757 a). | 13 % |
|
SKVR I2 850. | 12 % |
|
SKVR I2 781. | 12 % |
|
SKVR I2 791 a). | 12 % |
|
SKVR I2 855. | 12 % |
|
SKVR I2 726. | 11 % |
|
SKVR I2 840. | 11 % |
|
SKVR I2 757. | 11 % |
|
SKVR I2 766. | 10 % |
|
SKVR I2 744 b). | 10 % |
|
SKVR I2 725. | 10 % |
|
SKVR I2 834. | 10 % |
|
SKVR I2 771. | 10 % |
|
SKVR I2 793 a). | 10 % |
|