skvr01107570
VienaVuokkiniemi
Marttini, Iivana
1893

Metadata

COL: Marttińi
ID: 757.
INF: Maura Marttińi. Pienenä kuullut äidiltänsä.
LOC: Kivijärvi.
OSA: I2
SGN: 4 l. n. 53.
TMP: -1893.

    1  Osmotar olutta keitti,
    2  Kapo kahjoa rakenti,
    3  Kesävettä keittelee,
    4  Kuusipuita polttelee,
    5  5 Sai oloni panneheksi,
    6  Vain ei saant hapanneheksi,
    7  Meto ei miehen juotavaksi.
    8  Hiero kahta kämmentänsä,
    9  Hykerti molempiansa.
    10  10 "Oravaini, lintuseni,
    11  Menes tuonne, kunne käsken,
    12  Mäki pitkin, toinen poikki,
    13  Kolmasi vähän vitahan.
    14  Ota käpy kankahalta,
    15  15 Kanna se kavon kätehen,
    16  Hyvän immen hyppysihin."
    17  Orava terävä lintu
    18  Juoksi mäjen pitkin, toisen poikki,
    19  Kolmannen vähän vitahan.
    20  20 Otti kävyn kankahalta,
    21  Kanto sen1
K. *sen*.
kavon kätehen,
    22  Hyvän immen hyppysihin.
    23  Sai oloni panneheksi,
    24  Vaan ei saant hapanneheksi,
    25  25 Meto ei miehen juotavaksi.
    26  "Portimoni, lintuseni,
    27  Mene tuonne, kunne käsken,
    28  Mäki pitkin, toinen poikki,
    29  Kolmasi vähän vitahan.
    30  30 Ota käpy kankahalta,
    31  Kanna se kavon kätehen,
    32  Hyvän immen hyppysihin."
    33  Portimo terävä lintu
    34  Juoksi mäjen pitkin, toisen poikki,
    35  35 Kolmannen vähän vitahan.
    36  Otti kävyn kankahalta,
    37  Kanto sen kavon kätehen,
    38  Hyvän immen hyppysihin.
    39  Sai oloni panneheksi,
    40  40 Vaan ei saant hapanneheksi,
    41  Meto ei miehen juotavaksi.
    42  Osmotar oleva vaimo
    43  Hieroo kahta kämmentänsä,
    44  Hykerti molempiansa,
    45  45 Nätelevi näätäistään,
    46  Sivelee kultarintaistaan.
    47  "Näätäseni, lintuseni,
    48  Mene tuonne, kunne käsken,
    49  Mäki pitkin, toinen poikki.
    50  50 Kolmasi vähän vitahan.
    51  Mene mustalle joella,
    52  Jossa karhut tappelee,
    53  Orihit tasoin panee.
    54  Lähtee kuona (kuola?) konnan suusta,
    55  55 Kino ilkeän kidasta,
    56  Koprin kuonaa kokoa,
    57  Käsin vaanhtie valele."
    58  Näätänen terävä lintu
    59  Juoksi mäjen pitkin, toisen poikki,
    60  60 Kolmannen vähän vitahan.
    61  Meni mustalle joelle,
    62  Missä karhut tappelee,
    63  Orihit tasoin panee.
    64  Koprin kuonoa kokosi,
    65  65 Käsin vaahtie valeli,
    66  Kanto ne kavon kätehen.
    67  Hyvän immen hyppysihin.
    68  Kapo kantoi kahjahansa,
    69  Osmotar oluehensa.
    70  70 Sai oloni panneheksi
    71  Sekä sai hapanneheksi,
    72  Meto2
Meto |ei|: M.
miehen juotavaksi.
    73  Sanoi Päivölän emäntä:
    74  "Kutsuseni, kuuloseni,
    75  75 Me sinne, kunne käsken,
    76  Kutsu rujot, kutsu rammat,
    77  Kutsu kaikki perisokiet,
    78  Tervehetpä liijatenki,
    79  Sokiet venehin soutuah,
    80  80 Rammat ratsahin ajelkoh,
    81  Näihin Päivölän pitoihin,
    82  Hyvän joukon juominkihin.
    83  Kutsu Ahti Saarelainen."
    84  Kutsu kurja vastaeli:
    85  85 "En tiedä Ahin kotia,
    86  Missäpä Ahti asuu?"
    87  Sanoo Päivölän emäntä:
    88  "Ahti saarella asuu,
    89  Veitikka nenässä niemen,
    90  90 Kapo3
Venäjän-Karjalassa on sanantapa kuin tarkoitetaan jotakin vihaista ja konstikasta miestä: "Aika kapo se on"j.n.e.
niemen kainalossa."
    91  Kutsu läksi matkahansa;
    92  Kutsu rujot, kutsu rammat,
    93  Vieläpä peri sokeat,
    94  Tervehetpä liijätenki.
    95  95 Sokiet venehin souti,
    96  Rammat ratsahin ajeli.
    97  Kutsui Ahti Saarelaista.4
Säe poispyyhitty, mutta päälle kirj. aivan sama.
    98  Ahti saarella asuu,
    99  Veitikka nenässä niemen,
    100  100 Kapo niemen kainalossa;
    101  Pieni ois sovan savuksi,
    102  Suuri paimenen tuleksi,
    103  Siinä koti Saarelaisen.
    104  Sanoo Ahti Saarelaini:
    105  105 "Emo vanha, vaimo nuori,
    106  Tuo miula soti-somani,
    107  *Kanna vaino vaatteheni,*
    108  Rautapaijoiss' ois parempi,
    109  Tinavöissä tehtosampi."
    110  110 Emo kielti, vaimo käski,
    111  Kielti kolme luonnotarta,
    112  Epäsi kavetta kaksi:
    113  "Elä lähe poikuoni,
    114  Poikuoni nuorempani,
    115  115 Lapseni vakahuoni,
    116  Monet on kummat matkoillasi,
    117  Monet teilläsi imehet."
    118  "Voi emoni vanhempani,
    119  Mi on kumma ensimmäini?"
    120  120 "Se on kumma ensimmäini,
    121  Millä kynnät kyisen pellon,
    122  Vakoelet maan matosen."
    123  Sanoi Ahti Saarelaini:
    124  "Kyllä siihen mutkan muistan,
    125  125 Mutkan muistan, tien osoan,
    126  Tien osoan, oksat karsin.
    127  Sillä kynnän kyisen pellon,
    128  Vakoelen maan matosen,
    129  Vaskisilla valjahilla,
    130  130 Tuomisilla vempelillä,
    131  Tinasilla rinnuksilla.
    132  Emo vanha, vaimo nuori,
    133  Tuo miula soti-somani,
    134  Kanna vaino vaatteheni,
    135  135 Rautapaijoiss' ois parempi,
    136  Tinavöissä tehtosampi."
    137  Emo kielti, vaimo käski,
    138  Kielti kolme luonnotarta,
    139  Epäsi kavetta kaksi:
    140  140 "Elä lähe poikuoni,
    141  Poikuoni nuorempani,
    142  Lapseni vakahuoni,
    143  Monet on kummat matkoillasi,
    144  Monet teilläsi imehet."
    145  145 Sanoi Ahti Saarelaini:
    146  "Voi emoni, vanhempani,
    147  Mi on kumma, toinen kumma?"
    148  "Se on kumma, toini kumma,
    149  Sata on seivästä mäellä,
    150  150 Yks' on seiväs päättä jäänyt,
    151  Pään varalla Saarelaisen."
    152  Sanoi Ahti Saarelaini:
    153  "Oi emoni vanhempani,
    154  Kyllä siihen mutkan muistan,
    155  155 Mutkan muistan, tien osoan,
    156  Tien osoan, oksat karsin.
    157  Otan kullun kuollehelta,
    158  Pään mäkäsen männeheltä,
    159  Seisotan sen seipähähän.
    160  160 Emo vanha, vaimo nuori.
    161  Tuo miula soti-somani,
    162  Kanna vaino-vaatteheni,
    163  Rautapaijoiss' ois parempi,
    164  Tinavöissä tehtosampi."
    165  165 Emo kielti, vaimo käski,
    166  Kielti kolme luonnotarta,
    167  Epäsi kavetta kaksi:
    168  "Elä lähe poikuoni,
    169  Poikuoni nuorempani,
    170  170 Lapseni vakahuoni,
    171  Monet on kummat matkoillasi,
    172  Monet teilläsi imehet."
    173  Sanoi Ahti Saarelaini:
    174  "Oi emoni vanhempani,
    175  175 Mi on kumma, kolmas kumma?"
    176  "Se on kumma, kolmas kumma,
    177  Päivölän veräjän suussa
    178  Suvet on pantu suitsi suihi,
    179  Karhut rautakahlehih
    180  180 Pään varalle Saarelaisen.
    181  Päivölän veräjän suussa
    182  Juokse[e] joki tulinen,
    183  Joessa on tulinen koivu,
    184  Koivuss' on tulinen kokko,
    185  185 Yöt hammasta hivoo,
    186  Päivät kynttä kitkuttaa
    187  Pään varalle Saarelaisen."
    188  Sanoi Ahti Saarelaini:
    189  "Oi emoni vanhempani,
    190  190 Kyllä siihen mutkan muistan,
    191  Mutkan muistan, tien osoan,
    192  Tien osoan, oksat karsin,
    193  Laulan lauman lampahia,
    194  Kimpun kierävillasia,
    195  195 Syöksin syöjällä kitahan,
    196  Ikenihin isku-linnun,
    197  Sillä sen rovin vaellan.
    198  Emo vanha, vaimo nuori,
    199  Tuo miula soti-somani,
    200  200 Kanna vaino-vaatteheni,
    201  Rautapaijoiss' ois parempi,
    202  Tinavöissä tehtosampi."
    203  Toi emo soti-somat,
    204  Kanto vaino-vaattehet.
    205  205 Itse Ahti Saarelaini
    206  Rautapaitoihin panihe,
    207  Tinavöihin tientelihe,
    208  Lauloi leppäsen urohon
    209  Itsens' iellä astumahan,
    210  210 Kansahan kapajamahan.
    211  Itse Ahti Saarelaini
    212  Kyntipä hän kyisen pellon,
    213  Vakoeli maan matosen
    214  Yhtenä sykyissä yönä,
    215  215 Sillä sen rovin vaelti.
    216  Otti kullun kuollehelta,
    217  Pään mäkäsen männeheltä,
    218  *Seisatti sen seipähäseen,*5
Säe laulatettaessa lisätty (Hra Marttisen suull. ilmoitus 14/11 1904).
    219  Sillä sen rovin vaelti.
    220  220 Lauloi lauman lampahia,
    221  Kimpun kierävillasia.
    222  Päivölän veräjän suussa
    223  Suvet seisoo suitsi suussa,
    224  Karhut rautakahlehissa;
    225  225 Päivölän veräjän suussa
    226  Juoksee tulinen koski,
    227  Kosess' on tulinen koivu,
    228  Koivussa tulinen kokko,
    229  Sielä hammasta hivoo,
    230  230 Sekä kynttä kitkuttaa
    231  Pään varalle Saarelaisen.
    232  Itse Ahti Saarelainen
    233  Paiskai lauman lampahia,
    234  Kimpun kierävillasia,
    235  235 Syöksi syöjällä kitahan,
    236  Ikenihin isku-linnun.
    237  Meni nurkasta tupahan,
    238  Sai tupahan salvoksesta.
    239  Päivölän jalo emäntä
    240  240 Liikkui sillan liitoksella,
    241  Keikkui keskilattialla,
    242  Itse noin sanoiksi virkki:
    243  "Mi sie olet miehiäsi,
    244  Ja kuka urohiasi,
    245  245 Kuin ei silma koirat hauku,
    246  Eikä virka villahännät."
    247  Sanoi Ahti Saarelaini:
    248  "Enpä tänne lähtetkänä
    249  Tavoittani, tiijoittani,
    250  250 Ilman mielimuistittani.
    251  Miepä olen lähtet tänne,
    252  Tänne Päivölän pitoihin,
    253  Hyvän joukon juominkihin,
    254  Pitäis olla olutta miula."
    255  255 Sanoi Päivölän emäntä:
    256  "Syöty on syömät, juotu juomat,
    257  Pietty on pivot parahat,
    258  Jo on kannut kuivamassa,
    259  Pikarit pinoihin pantu
    260  260 Sankoistansa rippumahan."
    261  Sanoi Ahti Saarelaini:
    262  "Minkätähe tämä miula,
    263  Omistani ohristani,
    264  Kantamistani jyvistä,
    265  265 Muut kantoi kauhasilla,
    266  Muut tiiskillä tiputti,
    267  Miepä määrin mätkäelin."
    268  Siitä Päivölän emäntä
    269  Toi tuopilla olutta,
    270  270 Kanto kaksivartisella,
    271  Käärmehet kesellä kiehu,
    272  Mavot laijoilla mateli.
    273  Itse Ahti Saarelaini
    274  Otti veitsen huotrastansa,
    275  275 Tupestansa tuiman rauvan,
    276  Veti sa'an mustia matoja,
    277  Kaksi kilpikainaloita,
    278  Joi oluen onneksensa,
    279  Mejen mustan mieleksehen.
    280  280 Sanoopa jo Päivän poika:
    281  "Katelkama kalpojana,
    282  Mitelkämä miekkojana,
    283  Kumman on miekka mieluhumpi,
    284  Kumman kalpa kaunehempi,
    285  285 Semmän iellä iskieki."
    286  Sanoi Ahti Saarelaini:
    287  "Läkkämä ulos pihalle,6
pihall|a|: pihalle.
    288  Ulkona on veret paremmat,
    289  Kakaroilla kaunehemmat."
    290  290 Päivön miekka on parempi,
    291  Päivön kalpa kaunehempi.
    292  Päivön poika iellä iski,
    293  Eipä ottat orvaskettuo
    294  Eikä vierryt verisemälle.
    295  295 Iskipä Ahti Saarelaini,
    296  Läksi kuin naatti naurehesta
    297  Tahi voi sijanlihasta.
    298  Virkki Ahti Saarelaini:
    299  "Voi mie polonen poika,
    300  300 Tapoin miehen, uin urohon,
    301  Ainoan tätini poijan."
    302  Juoksipa kotia kohti:
    303  "Oi emoni vanhempani,
    304  Kunne saanen piilemähän,
    305  305 Piilemähän, säilymähän?"
    306  Emo varsin vastaeli:
    307  "Mene männyksi mäelle,
    308  Koivuksi kovalle maalle."
    309  Sanoi Ahti Saarelaini:
    310  310 "Oi emoni vanhempani,
    311  Ei ole sielä miehen piilo,
    312  Eikä piilo, eikä säilö,
    313  Pahat pappilan kasakat
    314  Pinopuiksi pilkotah,
    315  315 Hakatahan halkoloiksi.
    316  Oi emoni vanhempani,
    317  Kunne saanen piilemähän,
    318  Piilemähän, säilymähän?"
    319  Emo varsin vastaeli:
    320  320 "Mene maksaan meri-matehen,
    321  Kouhkohon meri-skotinan."
    322  Sanoi Ahti Saarelaini:
    323  "Ei ole sielä miehen piilo,
    324  Eikä piilo, eikä säilö.
    325  325 Pahat pappilan kasakat
    326  Selysnuotin nostetah,
    327  Käsiverkoin käännetäh.
    328  Oi emoni vanhempani,
    329  Kunne saanen piilemähän,
    330  330 Piilemähän, säilymähän?"
    331  Emo varsin vastaeli:
    332  "Tuoll' ennen isosi piili,
    333  Sekä piili, jotta säily
    334  Saaressa selällisessä."
    335  335 Itse Ahti Saarelaini
    336  Lykkäsi venon vesille,
    337  Työnsi purren lainnehille,
    338  Laski saarelle selälliseh,
    339  Kysy saaren neitosilta:
    340  340 "Onko saarella sijoa
    341  Veteä venettä maalle,
    342  Maalle purtta puujaella?"
    343  Sanoi saaren neitoset:
    344  "Jos vejä sata venettä,
    345  345 Tuhat purtta puujaele."
    346  Siitä Ahti Saarelaini
    347  Vetäsi venosen maalle,
    348  Maalle purren puujaeli.
    349  Makai saan neitosia,
    350  350 Tuhat nuorta morsianta
    351  Yhtenä sykyissä yönä.
    352  Eipä Ahin maamo maannut,
    353  Eikä emo levännyt,
    354  Tuli saareen selälliseen,
    355  355 Sanoi sinne tultuansa:
    356  "Nouse pois poikuoni,
    357  Nouse pois makoamasta,
    358  Hereä uneksimasta.
    359  Jo olen käynyt kymmenen kyleä,
    360  360 Kylä puolen kymmenettä.
    361  Ei ollut sitä kyleä,
    362  Kuss' ei kymmentä taloa,
    363  Ei ollut sitä taloa,
    364  Kuss' ei kymmentä urosta,
    365  365 Eikä sitä urosta,
    366  Mi ei miekkaansa hivonut,
    367  Tapparaansa tahkoellut
    368  Pään varalle Saarelaisen."
    369  Siitä Ahti Saarelainen
    370  370 Työnsi venosen vesille,
    371  Laski purren lainnehille.
    372  Siitä läksi laskemahan;
    373  Sini itki saaren neijot,
    374  Kuni purjepuita näky.

1 K. *sen*.
2 Meto |ei|: M.
3 Venäjän-Karjalassa on sanantapa kuin tarkoitetaan jotakin vihaista ja konstikasta miestä: "Aika kapo se on"j.n.e.
4 Säe poispyyhitty, mutta päälle kirj. aivan sama.
5 Säe laulatettaessa lisätty (Hra Marttisen suull. ilmoitus 14/11 1904).
6 pihall|a|: pihalle.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems