SKVR I1 88.

skvr01100880
Viena — Vuokkiniemi
Borenius, A. A.
1872

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 ├ *Kilpakosinta
 ├ Maailmansyntyruno
 ├ Sammon ryöstö
 ├ Sammon taonta
 └ Väinämöisen ammunta

Metadata

COL: Borenius
ID: 88.
INF: Jyrkińi Iivana.
LOC: Vuonninen.
OSA: I1
SGN: II, n. 85.
TMP: - 1/8 1872.

Sampo-runo.
     2  Tuop' on vanha Väinämöińi
     3  Osti orposen orihin,
     4  Hiiren karvasen hevosen1
he|p|osen: hevosen.
     5  Mereñ jeätä juoksomah,
     6  5 Lainnehta kareht'imah oñ.
     7  Lappalainen küüttö-selkä
     8  Pit'i viikoista vihov' oñ,
     9  Kauvon aikoista karetta
     10  Peällä vanhan Väinämöisen.
     11  10 Katt̮o päiväñ, katt̮o toiseñ
     12  Korvassa kovan2
S. o. kodan.
 tuliseñ,
     13  It̮' on noin sanoikse virkko:
     14  "Min käsi ülentänövi,
     15  Sen nuoli alentakohot."
     16  15 Ampun3
Tämmöinen ilmautuu usein Karjalan runoissa ja on Aunuksessa yleinen.
 orposen orihin,
     17  Hiiren karvasen hevosen1
he|p|osen: hevosen.
     18  Mereñ jeätä juoksomasta,
     19  Lainnehta karehtimasta.
     20  Tuo vanha Väinämöińi4
† Vn.
     21  20 Sormin sortu suo-vesih5
† Päällä: [ve]teh.
 on,
     22  Käsin keäntü lainnehilla.
     23  Siel' on kulki kuusi vuotta,
     24  Seilu seitt̮emen kesej' on,
     25  Kulki kuusissa6
Laulaja on "kuusissa", "petäjäissä" käsittänyt monikon muodoiksi, samoin kuin seuraavassa "miesten" yksiköksi. Karjalan murre tavallisesti käyttää supistamattomia muotoja: "kuusisena", "petäjäisenä", aina "miehien".
 hakoina,
     26  25 Petäjäissä6
Laulaja on "kuusissa", "petäjäissä" käsittänyt monikon muodoiksi, samoin kuin seuraavassa "miesten" yksiköksi. Karjalan murre tavallisesti käyttää supistamattomia muotoja: "kuusisena", "petäjäisenä", aina "miehien".
 pölküm päinä.
     27  Joss' om peätäñsä7
† peätäsä.
 kohotti,
     28  Siin' on korkoja kohenti,
     29  Kari-päit' on kasvatteli.
     30  Joho8
† Päällä: [Jo]ss on.
 moatu maita vassen,
     31  30 Siihi siunasi apajat.
     32  Jo tuñsi tuhon9
† tuhot.
 tulovan
     33  Vuoten' on kaheksantena:
     34  Köühän miesten10
Vert. edellistä muist. sekä "vipusten" muotoa edellisessä runossa. [Ks. n. 415.] Vastaava sana "rikkahan" seuraavassa värsyssä onkin yksikköä.
 peä mänövi11
† peän mänövän, korj.: [peän mänöv]i.
     35  Rikkahan kalu kuluvi.12
† Selitetty: (korkoja vassen).
     36  35 Tuo on hanhi ilmañ lintu
     37  Lentelekse, liitelekse,
     38  Lente͜ä luikeroittelovi,
     39  Ett̮ivi pesäh t'ilov' on.
     40  Näki muštaset merellä13
† merell|ä|: merell' on.
     41  40 Sinervöiset lainnehilla,
     42  Jo teki pesäñsä tuoho.
     43  Siih on teki kuusi muno͜a,
     44  Rauta-munañ seitt̮emenneñ.
     45  Hautelovi, hierelövi,
     46  45 Tuo on vanha Väinämöiñi
     47  Tunsi polveh lämpösekse,
     48  Jäseneñsä järkähtäväñ.
     49  Liikahutti polvieñsa,
     50  Munat om püörähti mereh oñ.
     51  50 It̮ on noin sanoikse virkk' on:
     52  "Mip' oñ ruski͜eta munassa,
     53  Se päiväkse paistamah on,
     54  Mip' oñ valki͜eta munassa,
     55  Se kuukse kumottamaha,
     56  55 Mipä kuorta om munassa,
     57  Ne tähekse taivosella
     58  Pikku-pilvieñ14
† pilvien: pilvijen.
 lomih on."
     59  Tuop' om portto pohjol'aiñi,
     60  Pimettöläm pihka-küñsi
     61  60 Pijam püühki pirttiseñšä,
     62  Pijañ lattieh lakasi.
     63  Näki mustaset merelt' oñ,15
† mereltä.
     64  Sinervöiset lainnehilt' on;
     65  Jop' om mäni katt̮omah on.
     66  65 "Mi si'16
† si(e).
 olet miehijäsi,
     67  Ku kumm' on urohijasi?"
     68  Sano vanha Väinämöińi:
     69  "Mi' olen seppo Ilmorińi,
     70  Takoj' on ijän ikuińi."
     71  70 Sano Pohjol'an emäntä:
     72  "Soatko sammije takuvo?"
     73  Sano vanha Väinämöińi,
     74  It̮e noin sanoikse virkko:
     75  "Olen takon taivosi(j)a,17
† taivosija *on*.
     76  75 Ilman kannen kalkuttelija,18
† kalkuttelia.
     77  Vielä sammin oñ tavon oñ
     78  Kahest' on karit̮an luusta,
     79  Ühest' on osrañ jüvästä,
     80  Viel' om puolesta sitäki."
     81  80 Päivät sammije takovi,
     82  Üöt neittä leikuttelovi.
     83  Sai on sammi jauhomah on:
     84  Üöt heän jauho süötävijä,
     85  Päivät jauho müötävijä.
     86  85 Oli neit'i Pohjasell' oñ19
S. o. Pohjolan emännällä.
     87  Impip' on iki-külässä,
     88  Se oñ hüvä peäm pivolta,
     89  Kaunis harjan kannannalt' oñ,
     90  Lihañ läpi20
† läp' on.
 luut näküvi,
     91  90 Luun läpi üjin näküvi.
     92  Tuop' oñ vanha Väinämöińi
     93  Künt' on sata-sarvella härillä,
     94  Tuhat-peällä tursahalla;
     95  Saih on sammin matkahasi.
     96  95 It̮' on läksi laskomah oñ;
     97  Laski päivän, laski toiseñ,
     98  Jop' om päivänä kolmantena
     99  Havukkoin' oli hoavat täünnä,
     100  Korvet kirjo-koppeloina.
     101  100 Muurahain' oli musta lintu
     102  Se kusi kureñ jaloill' oñ,
     103  Kurki laski kumman eänen,
     104  Parkasi pahañ sävelen.
     105  Lempo toivo lehmäkseh oñ,
     106  105 Piru pitkä-hännäkseñsä
     107  Jop' om Pohjol'an emäntä
     108  Jop' on tuostaki heräsi;
     109  Ei on nävü netäsijäh,21
† neätäsijä.
     110  Kuulu kulta-rintasijah:22
† -rintasija.
     111  110 Oho tuo Väinämöińi
     112  Sai on sammim matkahasi!
     113  Portt' om Pohjol'an emäntä
     114  Pani vassat siiveksensä,23
† siiviksensä.
     115  Sito viisi viikatetta,24
† Päällä: [viikate]ht on.
     116  115 Lenteä25
† Lentevä.
 lekuttelovi.
     117  Jo tavotti Väinämöisen;
     118  Lenti purjeh-puun26
† -puu.
 nenih oñ,
     119  Voatet-varpojen27
† Voattie, päällä: [Voa]tet.
 varoih oñ.28
† varoih.
     120  Siinä tora, siin' tappelu.
     121  120 Tuo vanha Väinämöińi29
† Vn.
     122  Vejälti melam merestä,
     123  Tammen lassuñ lainnehesta,
     124  Löi on sillä Pohjol'aista,
     125  Löi om Pohjol'an emännän.
     126  125 Soatettih sammi mereh on,
     127  Sano Pohjol'an emäntä:
     128  "Vieläpä siula keinot keksin,
     129  Tüönnän külmän Pohjasen oñ,
     130  Viiman oñ vilun lähätäñ."
1 he|p|osen: hevosen.
2 S. o. kodan.
3 Tämmöinen ilmautuu usein Karjalan runoissa ja on Aunuksessa yleinen.
4 † Vn.
5 † Päällä: [ve]teh.
6 Laulaja on "kuusissa", "petäjäissä" käsittänyt monikon muodoiksi, samoin kuin seuraavassa "miesten" yksiköksi. Karjalan murre tavallisesti käyttää supistamattomia muotoja: "kuusisena", "petäjäisenä", aina "miehien".
7 † peätäsä.
8 † Päällä: [Jo]ss on.
9 † tuhot.
10 Vert. edellistä muist. sekä "vipusten" muotoa edellisessä runossa. [Ks. n. 415.] Vastaava sana "rikkahan" seuraavassa värsyssä onkin yksikköä.
11 † peän mänövän, korj.: [peän mänöv]i.
12 † Selitetty: (korkoja vassen).
13 † merell|ä|: merell' on.
14 † pilvien: pilvijen.
15 † mereltä.
16 † si(e).
17 † taivosija *on*.
18 † kalkuttelia.
19 S. o. Pohjolan emännällä.
20 † läp' on.
21 † neätäsijä.
22 † -rintasija.
23 † siiviksensä.
24 † Päällä: [viikate]ht on.
25 † Lentevä.
26 † -puu.
27 † Voattie, päällä: [Voa]tet.
28 † varoih.
29 † Vn.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR I1 93. 17 %
SKVR I1 84. 16 %
SKVR I1 100. 16 %
SKVR I1 91. 15 %
SKVR I1 75. 15 %
SKVR I1 87. 14 %
SKVR I1 62. 14 %
SKVR I1 92. 14 %
SKVR I1 83 a). 14 %
SKVR I1 60. 14 %
SKVR I1 266. 13 %
SKVR I1 79. 12 %
SKVR I1 36. 12 %
SKVR I1 38. 12 %
SKVR I1 38 a). 12 %
SKVR I1 61. 12 %
SKVR I1 84 b). 11 %
SKVR I1 79 a). 11 %
SKVR I1 97. 11 %
JR 84573 11 %
SKVR I1 58 a). 11 %
SKVR I1 63. 11 %
SKVR I1 119. 11 %
SKVR I1 58. 11 %
SKVR I1 123. 10 %
SKVR I1 95. 10 %
SKVR I1 120. 10 %
SKVR I1 131. 10 %
SKVR I1 14. 10 %

Contains poems

JR 52940   75 %
SKVR I4 2223.   63 %
SKVR I1 erill. [Sampo] 7.   60 %
SKVR I1 erill. [Sampo] 5.   54 %
SKVR VII1 46.   52 %
JR 36153   52 %
SKVR I1 erill. [Sampo] 5.   51 %