SKVR I1 84.

skvr01100840
Viena — Vuokkiniemi
Borenius, A. A.
1871

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 ├ Maailmansyntyruno
 ├ Sammon ryöstö
 ├ Sammon taonta
 ├ Taivaan taonta
 └ Väinämöisen ammunta
2. Lyriikka
└ 02. Valituslaulut
 └ 2. Laulut kodittomuudesta ja kulkemisesta
   └ Vieraalle maalle joutunut

Metadata

COL: Borenius
ID: 84.
INF: Ontreińi Jyrki. - Mp. Haapakuotkuessa.
LOC: Vuonninen.
OSA: I1
SGN: I, n. 64.1
† Ainoastaan alkupuolesta, säkeistä 1-190, on konsepti jälellä.

TMP: - 9/10 1871.

     1  Lappalaiń' oli küüttö-selkä
     2  Piti viikoista vihoa,
     3  Kauvan-aikuista karehta
     4  Peällä vanhan Väinämöisen.
     5  5 Jännitti tulisen jousen
     6  Korvaha kovan2
kodan.
 tulisen.
     7  Katt͜so päivän, katt͜šo toišen;
     8  Jo päivänä kolmantena
     9  Keksi mustaisem mereltä,
     10  10 Sinervöisen lainnehelta.
     11  Se oli vanha Väinämöini
     12  Selässä sinisen hirven,
     13  Hiijen hirven lautaisella.3
† lautasella.
     14  Lappalaini küüttö-selkä
     15  15 Ampu kerran nuoliañsa,4
nuoliasa: nuoliañsa, kons:ssa: nuolia|n|sa.
     16  Se mäni kovin alatt͜ši.
     17  Ampu toisen nuoliañsa,4
nuoliasa: nuoliañsa, kons:ssa: nuolia|n|sa.
     18  Se mäni kovin ülittši.5
† ülitt̮⌈e⌉.
     19  It͜še heän sanoiksi virkki:
     20  20 "Kuin käsi alentanoa6
Presensin ja koncessivin 3 pers. päättyy Vuonnisessa tavallisesti a :lla.
     21  Niin nuoli ülentänüöhöt7
Koncessivin vartalosta johdettu optativi.
     22  Kuin käsi ülentänöä,
     23  Niin nuoli alentanuohot!7
Koncessivin vartalosta johdettu optativi.
,8
† alentakoh, korj. [alent]uohot.
     24  Ampu9
† Ampu h[eän].
 kerran kolmannenki,
     25  25 Jopa viimen10
† viimein.
 kohti käüpi:
     26  Sapsoho sinisen hirveñ.
     27  Siitä vanha Väinämöini
     28  Sormin sortuvi vetehe,
     29  Käsin keäntü lainnehese.
     30  30 Sielä kulki kuusi vuotta,
     31  Kulki kuusissa hakona,
     32  Petäjäissä pölküm peänä.
     33  Hanhoini,11
† Hanhi oli.
 ilman lintuini12
† lintuni.
     34  Ett͜šivi pesän sijoa.
     35  35 Siitä vanha Väinämöini
     36  Lükkäsi polveñsa13
polvesa: polveñsa, kons.:ssa: polve|nsa|, päällä: [polve]sa.
 merestä
     37  Vihannaksi mättähäksi,
     38  Kuloseksi turpeheksi.
     39  Hanhoini,14
† Han[hi] oli, korj.: [Han]honi.
 ilman lintuini
     40  40 Löüsi mättähäm merestä;
     41  Hierelövi, hautelovi,
     42  Kunervon15
"Kunervo s. o. kuloińi turveh." Laulajan selitys.
 kutkuttelovi.16
† kutkuttelevi.
     43  Hanhoini, ilman lintuini17
† H[anhi] o[li] i[lman] l[intuni].
     44  Jo muni munoa kuusi,
     45  45 Seitt͜šemennen rauta-munan.
     46  Hierelövi, hautelovi.
     47  Jopa18
† Siitä, päällä: Jopa.
 vanha Väinämöini
     48  Toivo19
† Tunsi, päällä: Toivo.
,20
S. o. luuli.
 polvesa21
polvesa: polveñsa, kons.:ssa: polve|n|sa.
 palavan
     49  Jäseneñsä22
Jäsenesä: Jäseneñsä, kons.:ssa Jäsene|n|sä.
 lämpievän.
     50  50 Liikahutti polviensa,23
polviesa: polvieñsa, kons.:ssa: polvie|n|sa.
     51  Munat vierähti vetehe,
     52  Karskahti meren karihi.
     53  Siitä vanha Väinämöini
     54  It͜še noin sanoiksi virkki:
     55  55 "Mi munass'24
† munassa.
 alaini25
† alańi.
 puoli
     56  Alaseksi moa-emäksi!
     57  Mi munass' ülini puoli,
     58  Üliseksi taivoiseksi!26
† Üläseksi taivoseksi.
     59  Mi munassa valkieta,
     60  60 Se päiväksi paistamaha!27
† paistamah.
     61  Mi munassa ruskieta,
     62  Se kuuksi kumottamaha!
     63  Mi munassa luu-muruja,
     64  Ne täheksi taivoisella!"
     65  65 Siitä vanha Väinämöini
     66  Sielä kulki kuusi vuotta,
     67  Seuro seitt͜šemen keseä.
     68  Kuhu moatu moata lässä28
Myös: "Miss' om moatu maita lässä."
     69  Siihi siunasi apajan,
     70  70 Kala-hauvan kaivatteli.
     71  Kuhu seisottu merellä,
     72  Siihi luopi luotoloja,
     73  Kari-päitä kasvatteli.
     74  Jo vuotena kaheksantena
     75  75 Jo tuñsi tuhon tulovan,
     76  Hätä-päiväm peällä soavan.
     77  Itkie köröttelevi:
     78  "Kuin jouvuim poloini29
† poloin⌈i⌉.
 poika
     79  Jouvuim30
† Jouvun.
 paikoilla pahoilla,
     80  80 Paikoilla papittomilla,
     81  Mailla ristimättömillä,
     82  Miesten süöpähä külähä,31
† küläh.
     83  Urosten upottavaha!"
     84  Portto Pohjoilan emäntä
     85  85 Püühki pikku pirttiseñsä,
     86  Vaski-lattien lakasi.
     87  Vei heän32
† Päällä: se.
 rikkañsa33
rikkasa: rikkañsa, kons.:ssa: rikka|n|sa.
 pihalla,
     88  Pellolla perimmäisellä,
     89  Takaisella tanhuolla.
     90  90 Itt͜še heän seisattu rikoilla,34
† rikolla.
     91  Kuuluvi mereltä itku:
     92  Ei ole itku lapsen itku,
     93  Eikä itku naisen itku;
     94  Itku om parta-suun urohon,
     95  95 Jouhi-leuvan juorottelu!
     96  Portto Pohjoilan emäntä
     97  It͜še löihe soutamaha.
     98  Sekä souti, jotta joutu
     99  Luoksi vanhan Väinämöisen.
     100  100 It͜še noin sanoiksi virkki:
     101  "Ohoh silma, ukko utra,
     102  Kuin jouvuit poloini poika,
     103  Jouvuit paikoilla pahoilla,
     104  Paikoilla papittomilla,
     105  105 Mailla ristimättömillä!"
     106  Süötti miehen süönehestä35
† Päällä: [syö]lähästä.
     107  Issutti venon perähä;
     108  Siitä36
† Päällä: [Siitä] on.
 souti Pohjaisehe.37
† Pohjasehe.
     109  Süötti miehen süölähästä38
† syölähäste.
     110  110 It͜še noin sanoiksi virkki:
     111  "Oi sie vanha Väinämöini,
     112  Soatatko sampuo takuo,
     113  Kirjo-kantta kirjotella
     114  Kahesta karit͜šan luusta,
     115  115 Kolmesta jüvästä osran,
     116  Vielä puolesta sitäki,
     117  Soat sie neijem palkoistasi."
     118  Sano vanha Väinämöini:
     119  "En soata sampuo takuo,
     120  120 Kirjo-kantta kirjotella
     121  Kahesta karit͜šan luusta,
     122  Kolmesta jüvästä osran,
     123  Vielä puolesta sitäki.
     124  Olis seppä omilla mailla,
     125  125 Ei ole seppe͜ä selvempeä,
     126  Takojoa tarkempoa,
     127  Kuin on seppo Ilmorini39
† Päällä: [sepp]ä [Ilmori]nen.
:
     128  Se on taivoisen40
† taivosen.
 takonun,
     129  Ilman kannen kalkutellun;
     130  130 Ei tunnu vasaran jälki,
     131  Eikä pihtiem41
† pihtijen.
 pitämät."
     132  Portto Pohjolan emäntä
     133  Süötti miehen süölähästä,
     134  Issutti venom perähä,
     135  135 Nosti tuulen tuppurihi,
     136  Ilman raivohon rakenti,
     137  Viijä viiletelläkseñsä42
† Päällä: [viiletelläkse]he.
     138  Entisen emoñsa luoksi,
     139  Luoksi seppo Ilmorisen.
     140  140 Siitä vanha Väinämöini
     141  Purjehti punaista43
† puna|i|sta.
 mertä,
     142  Punaisilla44
† Puna|i|silla.
 purjehilla;
     143  Laulo kuusen kulta-latvañ
     144  Punaisihin45
† Punasihin.
 purjehihin,
     145  145 Laulo ne͜₍än46
† neä'⌈än⌉.
 kulta-rinnan
     146  Kuusehe kulta-latvaha.
     147  Siitä vanha Väinämöini,
     148  Sekä mäni, jotta joutu
     149  Entisen emoñsa luoksi,
     150  150 Luoksi seppo Ilmorisen.
     151  Sano vanha Väinämöini:
     152  "Oi sie47
† Päällä: Kuules.
 seppo Ilmorini,
     153  Lähes neäte͜ä katt͜šomaha
     154  Kuusesta kulta-latvasta!"
     155  155 Siitä seppo Ilmorini,
     156  Läksi neäte͜ä katt͜šomaha,
     157  Kuusesta kulta-latvasta.
     158  Siitä vanha Väinämöini
     159  Nosti tuulen tuppurihin,
     160  160 Ilman raivohon rakenti,
     161  Viijä viiletelläksehen
     162  Pimiähä Pohjoilaha48
† Poh[jo]laha.
     163  Savi-harjun hartehilla49
Omituisuus Jyrillä? (vrt. siihen soaha y.m.); muuten melkein aina säännöllisesti: harteilla, ks. kuit. 72: 93.
.
     164  Siitä Pohjoilan emäntä
     165  165 Süötti miehen süölähästä,
     166  Juotti miehen juolahasta;
     167  It͜še noin sanoiksi virkki:
     168  "Soatatko sampuo takuo
     169  Kahesta karit͜šan luusta,
     170  170 Kolmesta jüvästä osran,
     171  Vielä puolesta sitäki.
     172  Soat sie neijem palkoistasi."
     173  Tuopa seppo Ilmorini
     174  It͜še noin sanoiksi virkki:
     175  175 "Soatan sampuo takuo
     176  Kahesta karit͜šan luusta,
     177  Kolmesta jüvästä osran,
     178  Vielä puolesta sitäki."
     179  Portto Pohjolan emäntä
     180  180 Süötti miehen süölähästä,
     181  Juotti miehen juolahasta,
     182  Neijen vierellä venütti.
     183  Siitä seppo Ilmorini
     184  Päivät sampuo takovi,
     185  185 Üöt neittä lepüttelövi.
     186  Sai heän sammon valmeheksi,
     187  Kirjo-kannen kirjatuksi.
     188  Siitä sampo soatettihi,
     189  Kirjo-kañsi kannettihi
     190  190 Üheksän lukun to͜₍aksi.
     191  Siit' on juuret juurruteltu,
     192  Üheksän sülen süvü͜öhö.
     193  Portto Pohjoilan emäntä
     194  Süötti miehen süölähästä,
     195  195 Juotti miehen juolahasta,
     196  Issutti venom perähä;
     197  Nosti tuulen tuppurihi,
     198  Ilman raivohon rakenti,
     199  Viijä viiletelläkseñsä
     200  200 Entisen emoñsa luoksi,
     201  Luoksi valta-vanhempañsa.
     202  Sekä mäni, jotta joutu
     203  Luoksi valta-vanhempañsa;
     204  Itse noin sanoiksi virkki:
     205  205 "Nüt on sampo Pohjaisessa,
     206  Siel' on küntö, siel' on külvö,
     207  Sielä kasvu kaikenlaini!"
     208  Tuopa vanha Väinämöini
     209  It͜še noin sanoiksi virkki:
     210  210 "Läkkäs sammon soatantaha,
     211  Kirjo-kannen kannantaha!"
     212  Siitä seppo Ilmorini
     213  Läksi sammon soatantaha,
     214  Kirjo-kannen kannantaha:
     215  215 Üksi on seppo Ilmorini
     216  Toini vanha Väinämöini.
     217  Vesi-Liitto, Laitom poika
     218  Se sano nenästä niemen,
     219  Kauko-niemen kainalosta:
     220  220 "Otas milma matkohoisi,50
Myös: "Ottoa milma matkohoina - - - Kuin soatta."
     221  Olem mieki miessä sielä,
     222  Kuin soat50
Myös: "Ottoa milma matkohoina - - - Kuin soatta."
 sammon soatantaha,
     223  Kirjo-kannen kannantaha:
     224  Härän suussani suloan,51
Toisin: "sukeutan", "sukeutti."
     225  225 Sata-sarven kielelläni,
     226  Sillä künnän sammon juuret."
     227  Siitä vanha Väinämöini
     228  Otti senki matkohoiñsa.52
matkohoisa: matkohoiñsa.
     229  Siitä vanha Väinämöini
     230  230 Sekä mäni, jotta joutu
     231  Pimiehe Pohjaisehen,
     232  Savi-harjun hartehilla.
     233  Nukutti pakanan kañsan,
     234  Pahan vallan vaivutteli.
     235  235 It͜še vanha Väinämöini
     236  Kulki jouhissa matona,
     237  Lukut voilla luikahutti,
     238  Livutti sijan lihalla.
     239  Sülin sampuo piteli,
     240  240 Käsi-varsin kallutteli;
     241  Eipä sampo liikukkana.
     242  Vesi-Liitto, Laitom poika
     243  Härän suusañsa sulasi,51
Toisin: "sukeutan", "sukeutti."
     244  Sata-sarven kielellähä;
     245  245 Sillä künti sammon juuret
     246  Üheksän sülen süvü͜östä.
     247  Siitä sampo soatettihi,
     248  Kirjo-kansi kannettihi,
     249  Lähettihi soutamaha.
     250  250 Sano seppo Ilmorini:
     251  "Miks'et laula Väinämöini,
     252  Hüreksi hüvä-sukuni,
     253  Hüvän sammon soatuona?"
     254  Sano vanha Väinämöini:53
Tämän jälestä on säe: |Kuules seppo Ilmorini|.
     255  255 "Aikain' on ilon tevoksi,
     256  Varahaini laulannaksi."
     257  Sano vanha Väinämöini:
     258  "Kuules seppo Ilmorini,
     259  Nouse purjeh-puun nenähä;
     260  260 Kat͜šo itä, kat͜šo länsi,
     261  Katso pitkim Pohjon ranta."
     262  Siitä seppo Ilmorini
     263  Katt͜šo ijän, katt͜šo lännen,
     264  Katt͜šo pitkim Pohjon rannan:
     265  265 "Havukkoja teäl' on hoavat täüvet,
     266  Korvet kirjo-koppaloja!"
     267  Muurahain' oli musta lintu,
     268  Kaksi-jatkoini kaleva,
     269  Se kusi kuren jaloilla;
     270  270 Kurki laski kumman eänen,
     271  Parkasi pahan sävelen.
     272  Paha toivo lehmäksese,
     273  Piru pitkä-hännäksehe.54
hännäkse|ñ|se: h.
     274  Havatt͜ših pakanan kañsa:
     275  275 Jo oli sampo soatettuna,
     276  Kirjo-kansi kannettuna!
     277  Portto Pohjolan emäntä
     278  So͜am pani miestä soutamaha,
     279  Tuhat airom püürimihi.55
"Pyyrimet ollah käsi-šijat airoloissa."
     280  280 Siitä vanha Väinämöini
     281  Nousi purjeh-puun nenähä;
     282  Katt͜šo ijän, katt͜šo lännen,
     283  Katt͜šo pitkim Pohjon rannan.
     284  Jo tuloa Pohjom pursi.
     285  285 Sata-hanka hakkoavi,
     286  Sata om miestä soutamassa,
     287  Tuhat airom püürimissä.
     288  Sano vanha Väinämöini:
     289  "Keksin kummoa vähäisen,
     290  290 Otam piitä pikkaraisen,
     291  Tauloa taki-vähäisen,
     292  Luom mie luotoisem merehe,
     293  Kari-peän on kasvattelen."
     294  Siihi puuttu pursi Pohjon,
     295  295 Sata-hanka halkieli.
     296  Portto Pohjoilan emäntä
     297  Nousi leivon lentimillä,
     298  Sirkun siivillä üleni,
     299  Lenti purjeh-puun nenähä.
     300  300 Siitä vanha Väinämöini
     301  Nossalti melam merestä,
     302  Sillä küñsiä sivalti.
     303  Ei jeänün kuin sakari-sormi.56
Laulaja tähän lisäsi: "Šillä šormella šyyt'i heäm mereh kaiken hyvyön, mitä parasta taisi olla. Šiitä meri tuli rikkahakši. Šill' on enämmän tavaroa kuim moalla. Vanha Väinämöińi ei šoanun kuin kynnön ja kylvöñ ja kašvun kaikellaiseñ tänne. N'iin ne vanhukšet mainittih."
     304  Sanopa vanha Väinämöini:
     305  305 "Tänne küntö, tänne külvö,
     306  Tänne kasvu kaikenlaini!"
     307  Portto Pohjoilan emäntä
     308  It͜še noin sanoiksi virkki:
     309  "Keksin kummoa vähäisen,
     310  310 Siun künnön, külvöm peällä!
     311  So͜am57
Sadan.
 mie rautaisen rakehen,
     312  Teräksisen tellittelen,
     313  Siun künnön, külvöm peällä!"58
Tämän runon lopetettuaan laulaja sanoi: "Šiit' on eri laulu kuin männäh šitä neittä noutamah", jonka perästä hän alotti seuraavata runoa [ks. Kilpakosintaa n. 491].
1 † Ainoastaan alkupuolesta, säkeistä 1-190, on konsepti jälellä.
2 kodan.
3 † lautasella.
4 nuoliasa: nuoliañsa, kons:ssa: nuolia|n|sa.
5 † ülitt̮⌈e⌉.
6 Presensin ja koncessivin 3 pers. päättyy Vuonnisessa tavallisesti a :lla.
7 Koncessivin vartalosta johdettu optativi.
8 † alentakoh, korj. [alent]uohot.
9 † Ampu h[eän].
10 † viimein.
11 † Hanhi oli.
12 † lintuni.
13 polvesa: polveñsa, kons.:ssa: polve|nsa|, päällä: [polve]sa.
14 † Han[hi] oli, korj.: [Han]honi.
15 "Kunervo s. o. kuloińi turveh." Laulajan selitys.
16 † kutkuttelevi.
17 † H[anhi] o[li] i[lman] l[intuni].
18 † Siitä, päällä: Jopa.
19 † Tunsi, päällä: Toivo.
20 S. o. luuli.
21 polvesa: polveñsa, kons.:ssa: polve|n|sa.
22 Jäsenesä: Jäseneñsä, kons.:ssa Jäsene|n|sä.
23 polviesa: polvieñsa, kons.:ssa: polvie|n|sa.
24 † munassa.
25 † alańi.
26 † Üläseksi taivoseksi.
27 † paistamah.
28 Myös: "Miss' om moatu maita lässä."
29 † poloin⌈i⌉.
30 † Jouvun.
31 † küläh.
32 † Päällä: se.
33 rikkasa: rikkañsa, kons.:ssa: rikka|n|sa.
34 † rikolla.
35 † Päällä: [syö]lähästä.
36 † Päällä: [Siitä] on.
37 † Pohjasehe.
38 † syölähäste.
39 † Päällä: [sepp]ä [Ilmori]nen.
40 † taivosen.
41 † pihtijen.
42 † Päällä: [viiletelläkse]he.
43 † puna|i|sta.
44 † Puna|i|silla.
45 † Punasihin.
46 † neä'⌈än⌉.
47 † Päällä: Kuules.
48 † Poh[jo]laha.
49 Omituisuus Jyrillä? (vrt. siihen soaha y.m.); muuten melkein aina säännöllisesti: harteilla, ks. kuit. 72: 93.
50 Myös: "Ottoa milma matkohoina - - - Kuin soatta."
51 Toisin: "sukeutan", "sukeutti."
52 matkohoisa: matkohoiñsa.
53 Tämän jälestä on säe: |Kuules seppo Ilmorini|.
54 hännäkse|ñ|se: h.
55 "Pyyrimet ollah käsi-šijat airoloissa."
56 Laulaja tähän lisäsi: "Šillä šormella šyyt'i heäm mereh kaiken hyvyön, mitä parasta taisi olla. Šiitä meri tuli rikkahakši. Šill' on enämmän tavaroa kuim moalla. Vanha Väinämöińi ei šoanun kuin kynnön ja kylvöñ ja kašvun kaikellaiseñ tänne. N'iin ne vanhukšet mainittih."
57 Sadan.
58 Tämän runon lopetettuaan laulaja sanoi: "Šiit' on eri laulu kuin männäh šitä neittä noutamah", jonka perästä hän alotti seuraavata runoa [ks. Kilpakosintaa n. 491].

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR I1 91. 36 %
SKVR I1 79. 35 %
SKVR I1 79 a). 33 %
JR 84573 32 %
SKVR I1 83 a). 31 %
SKVR I1 84 b). 28 %
SKVR I1 100. 22 %
SKVR I4 2134. 19 %
SKVR I1 93. 18 %
SKVR I1 58 a). 16 %
SKVR I1 97. 16 %
SKVR I1 88. 16 %
SKVR I1 58. 16 %
SKVR I1 60. 15 %
SKVR I1 62. 15 %
SKVR I1 61. 14 %
SKVR I1 83. 13 %
SKVR I1 95. 13 %
SKVR I1 64. 12 %
SKVR I1 78. 12 %
JR 17820 12 %
SKVR I1 54. 11 %
SKVR I1 92. 11 %
SKVR I1 4. 11 %
SKVR I1 14. 11 %
SKVR I1 36. 10 %
KR 35:1 10 %
SKVR I1 649. 10 %
SKVR I1 75. 10 %
JR 84574 10 %
SKVR I1 83 b). 10 %
SKVR I1 647. 10 %

Contains poems

SKVR I1 erill. [Sampo] 7.   76 %
JR 24197   73 %
JR 52940   68 %
SKVR V3 234.   67 %
SKVR I1 erill. [Sampo] 5.   65 %
SKVR I1 143.   64 %
SKVR I1 erill. [Sampo] 2.   62 %
SKVR I4 2223.   61 %
SKVR I1 erill. [Sampo] 1.   60 %
JR 36153   55 %
SKVR VII1 5.   55 %
SKVR VII1 32.   52 %
JR 51075   51 %
JR 29064   51 %
SKVR I1 90.   50 %