| |
SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA 166
|
|
| | Toisintoja |
|
|
|
3 |
1. Aamulla neljällä, puolipäiwänä kahdella, illalla kolmella jalalla.
|
|
|
|
4 |
2. Aidan raosta mahtuu pienestä, pirttiin j. n. e.
|
|
|
|
5 |
7. Aitta alla siinä kakutellaan.
|
|
|
|
6 |
8. Aitta alla pikku wiitta (tihiä metsä) j. n. e.
|
|
|
|
7 |
14. Akan rätsi aidalla, se on täitä täynnä.
|
|
|
|
8 |
17. Akka alla sammalwihkonen (waahti walkia) wälissä.
|
|
|
|
9 |
33. Alla nawan päällä polwen poukottaa j. n. e.
|
|
|
|
10 |
49. Arkku alla korpien päällä orawat.
|
|
|
|
11 |
57. Edespäin illa, takaperin aamulla.
|
|
|
|
12 |
59. Edestä erä, keskeltä kerä j. n. e.
|
|
|
|
13 |
72. Eläwä alla ähkää j. n. e.
|
|
|
|
14 |
75. Eläwä hauta, eläwä haudattu (eläwä ihminen).
|
|
|
|
15 |
76. Eläwä pitää puusta, pitkä lanka puun nenässä, kuolema langan nenässä, mato kuoleman kourassa, eläwä madon seljässä.
|
|
|
|
16 |
96. Esilukko Ruotsin lukko lappiassa.
|
|
|
|
17 |
97. Eskeli kiljuu Paakari pajahtaa pakatsimen marjoja.
|
|
|
|
18 |
99. Eweristi reiällinen, wiiripuuri j. n. e.
|
|
|
|
19 |
101. Haapa halia mäellä (halleella mäellä, Hannilan mäellä), koiwu Kollon taipaleella (Kosken taipaleella) j. n. e.
|
|
|
|
20 |
105. Hartaasti hakee, eikä
|
|
|
|
21 |
108. Halli haukkui luut suusta lokaeliwat (lohkeiliwat, mureniwat, murenuiwat, putoeliwat). Halli haukkuu kaiken yötä walkea orawa suussa.
|
|
|
|
22 |
116. Harakka hapistelee (hatistelee) j. n. e.
|
|
|
|
23 |
125. Helsingissä hakataan wielä laikot Lappihinki.
|
|
|
|
24 |
130. Hepo hirnui Helsingissä (Hiiden maassa) tänne waljaat wapisi. Hepo hirnui Helsingissä, kuului luokin lupse, länkien läpse, waljasten walistus.
|
|
|
|
25 |
146. Hepo tästä herkun läksi, tamma tarkun rannat raikkasemaan.
|
|
|
|
26 |
152. Herrain herkku, talonpoikain tarwis, jota ei koiratkaan uunna syö.
|
|
|
|
27 |
154. Herrain herkku eikä tarelkkata (lautaista) tarwitse.
|
|
|
|
28 |
178. Hirwi suuri weri wuowattiin kotiin.
|
|
|
|
29 |
192. Huoneen lewynen j. n. e.
|
|
|
|
30 |
196. Huutaa, huhoilee, pyhän pellon pientareella.
|
|
|
|
31 |
198. Huutaa yöt ei koskaan ääni sammu (lankea).
|
|
|
|
32 |
200. Hyppii koppii yhteen tuppuun tupristaksen.
|
|
|
|
33 |
230. Ikkunasta, akkunasta ei saa luudalla lakaista, eikä wuolimella wuolla.
|
|
|
|
34 |
232. Ikkunasta sopii, uksesta ei sowi'kaan.
|
|
|
|
35 |
244. Aukase karwaista j. n. e.
|
|
|
|
36 |
251. Iso kukko pyhän pellon pientärellä.
|
|
|
|
37 |
266. Isä lynkä, äiti wänkä tytöt lipulapukaiset, pojat ympärispyöriwäiset.
|
|
|
|
38 |
269. Isä pitkä, äiti wäärä, likat litiläätiköitä, poika peukalon pituinen.
|
|
|
|
39 |
272. Isä suora tytär lituslaatiskainen j. n. e.
|
|
|
|
40 |
277. Isää synnytetään, pojat juoksee.
|
|
|
|
41 |
297. Juosten juomaan menee pirtin päältä heinät syöpi. 31l. Jänis kynti pelto wieri.
|
|
|
|
42 |
340. Kaksi kultaista kukkoa j. n. e.
|
|
|
|
43 |
348. Kaksi lasta, kumpikin äitinensä, niillä on kolme päätä.
|
|
|
|
44 |
369. Kaksi weljestä kaiken ikänsä korwan juoksee j. n. e.
|
|
|
|
45 |
389. Karwainen hömmöttää j. n. e.
|
|
|
|
46 |
393. Karwasuinen katselee nilkimäistä (nikkupäätä, nilka=, nilki=, nilkäpäätä) nielläksensä.
|
|
|
|
47 |
416. Kekonen keskellä j. n. e.
|
|
|
|
48 |
423. Kellä suu päälaella j. n. e.
|
|
|
|
49 |
428. Ken wieraalle nauraa.
|
|
|
|
50 |
441. Kesällä wiuhkaa talwen aitassa makaa.
|
|
|
|
51 |
442. Kesän kesti syksyn uunna morsianna (syyssä nuorra neitosena). Kesällä leski, talwella leski, syksyllä lihawa neito.
|
|
|
|
52 |
444. Kesän leski syksyllä nuori muori.
|
|
|
|
53 |
453. Keträwarsi saapia tähystämään (ihantelemaan).
|
|
|
|
54 |
454. Keträwarsi menewiä neuwomaan.
|
|
|
|
55 |
457. Kiikeroinen, koukeroinen j. n. e. Kiukurainen, kaukurainen (kaikerainen) j. n. e. Kiikeroita, kaakeroita j. n. e. Katso: 397,
|
|
|
|
56 |
398.
|
|
|
|
57 |
469. Kipilipi lintunen j. n. e.
|
|
|
|
58 |
471. Kirjawa karja, musta paimen, walkoinen rinta, huutaa hujuttaa.
|
|
|
|
59 |
473. Kirjawaa karjaa käwelee pitkin puista siltaa, putoaa malmiseen holwiin.
|
|
|
|
60 |
476. Leweämpi lehmän nahkaa, kirjawampi kissan nahkaa.
|
|
|
|
61 |
481. Kirppuna metsään menee, kaakkuna kotiin tulee (keränä kotia tulee).
|
|
|
|
62 |
492. Kiwikenkä, tuohisaapas meni suota Kiwijalka, tuohisaapas j. n. e.
|
|
|
|
63 |
500. Kodissa kolahti, rannalla rämähti j. n. e.
|
|
|
|
64 |
501. Korwessa syntynyt j. n. e.
|
|
|
|
65 |
523. Korkiampi kotaa walkiampi witiä.
|
|
|
|
66 |
524. Korppi lenti leuhotteli j. n. e. Kotka lentää kotkottaa, wesi siiwistä sirajaa.
|
|
|
|
67 |
542. Kuinka sitte ja waan walkia tamma jäisi? Wastaus: Pappi ajelisi walkialla tammalla, ja wihkisi yhteen poikia ja tyttäriä.
|
|
|
|
68 |
546. Kuiwa kuusi kaswoi tuoreita käpyjä.
|
|
|
|
69 |
551. Kulkee kun kuleri iän kaiken iswotalla j. n. e.
|
|
|
|
70 |
552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun suurin walta, joka wuosi wuotetaan, walmistellaan waroja, köyhimmässäkin kodissa.
|
|
|
|
71 |
558. Hieta alla, hieta päällä, kulta=hieta wälissä, neitsyt tanssii kullan päällä.
|
|
|
|
72 |
560. Kultaa kullat metsän rannalla punnitsewat (metsän rannalla weisotaan).
|
|
|
|
73 |
567. Kumman kuusikossa kupsaawaisen, lepikössä lepsaawaisen.
|
|
|
|
74 |
585. Kun pistää kun wetää, niin wesi lähtee? Kun pistät niin wettä heittää.
|
|
|
|
75 |
597. Kuollut eläwää pensaasta wetää (puskasta wetää).
|
|
|
|
76 |
613. Kuuluu kun näkyy kun tsaari j. n. e.
|
|
|
|
77 |
621. Kuusläpinen lipaläpi seitsemäs.
|
|
|
|
78 |
642. Kyynärä karwaista, piwon täysi j. n. e.
|
|
|
|
79 |
662. Lahna kultainen mähnä päällä mäkkää (päällä mässää).
|
|
|
|
80 |
665. Lammas metsään menee, kylkiluut rumottawat, Lammas metsästä tulee, willat maata wiistäwät.
|
|
|
|
81 |
670. Lampaat heliätä heinänpäätä.
|
|
|
|
82 |
677. Lato täynnä keritty pässi (keritty karkko, jäärä). Lampaita lato täynnä, punanen keskellä.
|
|
|
|
83 |
678. Lattian lewyinen, lehteä kewiämpi.
|
|
|
|
84 |
696. Lemmen lehti liikahti, sitä kansa katsahti. Lemmen lehti leikahtaa, kaikki kansa katsahtaa.
|
|
|
|
85 |
706. Lewitä reittäs, hajota haaras, anna piirin läwitse käydä.
|
|
|
|
86 |
716. Liha tiskissä j. n. e. Kala wadissa j. n. e.
|
|
|
|
87 |
717. Lihaa kantaa ei ole luuta, ei lihaa itsessänsä.
|
|
|
|
88 |
728. Liko liikkui, linnat souti j. n. e.
|
|
|
|
89 |
746. Lipas lippaalla, näädän häntä päälimmäisnä.
|
|
|
|
90 |
748. Lippa lipan päällä, lappu lapun päällä, holppa tolppa peräpäässä.
|
|
|
|
91 |
756. Lohi syöpi lounatta j. n. e.
|
|
|
|
92 |
757. Lohta syödä luskuttelee j. n. e.
|
|
|
|
93 |
784. Lyhyt männikkö metsässä, mätimöykky j. n. e.
|
|
|
|
94 |
790. Musta härkä mulleroinen, tasajalka j. n. e.
|
|
|
|
95 |
823. Maito kaatui eikä pesten pesimellä.
|
|
|
|
96 |
825. Makaa kuin tukki, kusee kuin pukki, kylkiluut nahan päällä?
|
|
|
|
97 |
827. Makiaista kaikki supi maistetaan.
|
|
|
|
98 |
844. Metsän kiiwas pellon höystöltä.
|
|
|
|
99 |
885. Mies metsään menee sieranpää sisälössä.
|
|
|
|
100 |
911. Mies tuwassa, tuhat j. n. e. Mies pihassa j. n. e.
|
|
|
|
101 |
918. Mikä tietä edemmäksi menee.
|
|
|
|
102 |
957.2. Mikä kyykkii kynnyksellä.
|
|
|
|
103 |
960. Mikä lapsen saapi wanhan wanhemmaksi.
|
|
|
|
104 |
981. Mikä on tehty sinattu sinikiwellä
|
|
|
|
105 |
992. Mikä pönttö mikä kiilto penkin alla (kirkas penkin alla) mikä pyörä pöydän alla
|
|
|
|
106 |
1011. Mikä tiellä mikä wiirikki perässä, mikä kykkä (mikä tuhma) wiikissä, mitkä soilotteet siwulla, mikä kaarikka j. n. e.
|
|
|
|
107 |
1011. Helkän telkkä tietä juoksi, mikä häilikkö jälessä, mitkä kairat kahden puolen, mitkä suolikot siwulla, mikä kiikku niskan päällä, mitkä heltat leuan alla?
|
|
|
|
108 |
1093. Musta hakki hiipalainen j. n. e.
|
|
|
|
109 |
1105. Musta lakki lippalainen j. n. e.
|
|
|
|
110 |
1116. Musta mies mäkiä laskee, nuppineuloja nieleskelee.
|
|
|
|
111 |
1134. Musta otsaansa nuoleskelee.
|
|
|
|
112 |
1136. Mustempi syttä pienoisessa kupposessa, pankon päässä.
|
|
|
|
113 |
1137. Musti paistaa peräänsä, wesi silmistä kihoaa.
|
|
|
|
114 |
1138. Musta meillä, musta teillä j. n. e.
|
|
|
|
115 |
1146. Mylläkky mäkiä neljän silmän moljakkeen (möllähyksen) j. n. e.
|
|
|
|
116 |
1150. Mikä täynnä notko noppulaneniä.
|
|
|
|
117 |
1170. Morsian kylää käypi, riihen riuku perässä. Morsian käypi lattialla, riihen parsi perässä.
|
|
|
|
118 |
1178. Neljä alla niputtaa, naputtaa, kaksi kuulee, kaksi tuulee, kaksi tietä katsoo, kaksi koiraa torjuu.
|
|
|
|
119 |
1179. Neljä liikuttaa, neljä remputtaa j. n. e.
|
|
|
|
120 |
1183. Neljä neittä yhteen waahtiloitsewat.
|
|
|
|
121 |
1201. Niemet pitkät, saaret soukat (lahdet kaidat) j. n. e.
|
|
|
|
122 |
1219. Nosta reittä, pistä reittä, että pulkka läpitse menee.
|
|
|
|
123 |
1222. Nykkii ja nykkii, käypi ja käärii, saapi pikku takkasen selkäänsä.
|
|
|
|
124 |
1243. Onneton owelta katsoo, wiisi miestä j. n. e.
|
|
|
|
125 |
1247. Onto puu, onto rauta, josta liuku laukeaa, miehen surma suikeltaa.
|
|
|
|
126 |
1251. Onsi puu, römettä rauta j. n. e.
|
|
|
|
127 |
1294. Pane watsa anna pitkän höllöttää (pistä pitkää sisään). Laske watsa j. n. e.
|
|
|
|
128 |
1297. Pappi pirtissä, tukat tuulessa.
|
|
|
|
129 |
1323. Pieni musta ison ruhon j. n. e.
|
|
|
|
130 |
1331. Pieni mies, nenä nykerä, perheen ruoka takana.
|
|
|
|
131 |
1332. Pieni mies, rautaiset saappaat.
|
|
|
|
132 |
1339. Piilikko pihalla juoksi, lihapala j. n. e.
|
|
|
|
133 |
1364. Piwo paljasta
|
|
|
|
134 |
1371. Pirtti piti törsilöissä imaneita, imaneissa j. n. e.
|
|
|
|
135 |
1372. Pirtti pääsi perä wietiin sotaan.
|
|
|
|
136 |
1385. Pitkä witsa ympäri kylän kerii (ympäri meren ylettyy).
|
|
|
|
137 |
1391. Pohjatonna, kannetonna, luuta lihaa täynnä.
|
|
|
|
138 |
1429. Punikki halki waarojen hajotti.
|
|
|
|
139 |
1431. Puoli mustaa, puoli walkiata, Kinterwöisen kintaassa (kylän Matin kintaassa).
|
|
|
|
140 |
1438. Puukenkä, kiwikawia, läksi suota j. n. e.
|
|
|
|
141 |
1440. Puun pituinen, punaisen langan wahwuinen j. n. e.
|
|
|
|
142 |
1441. Puun pituus, hiiren hännän wahwuus, kaikki j. n. e.
|
|
|
|
143 |
1464. Pyy istui pyhäjokeen j. n. e.
|
|
|
|
144 |
1476. Päiwän wiisas käwi maan kunnialla, tuli metsän wiisas, otti päiwän wiisaan j. n. e.
|
|
|
|
145 |
1480. Pää poikki sydän ulos otetaan j. n. e.
|
|
|
|
146 |
1490. Pää punainen, tywi karwainen (warsi karwainen).
|
|
|
|
147 |
1509. Rahko käy pitkin kiwistä wuorta j. n. e.
|
|
|
|
148 |
1523. Rautanen lintu seinän läpitse lentelee.
|
|
|
|
149 |
1538. Mikä rätti räystäällä
|
|
|
|
150 |
1550. Ruotsissa isketään, tänne säteet j. n. e.
|
|
|
|
151 |
1563. Saari saaressa, niemi niemessä j. n. e.
|
|
|
|
152 |
1572. Sata santsilla itse santsi näppipää.
|
|
|
|
153 |
1575. Sata sataa Kemin Kertun rumpussa.
|
|
|
|
154 |
1628. Sikosia sinne tänne rissahtaa.
|
|
|
|
155 |
1631. Silmästä syöpi, kyljestä ulostaa.
|
|
|
|
156 |
1645. Siniwilla, sipsokarwa j. n. e.
|
|
|
|
157 |
1653. Sirkilöitty selin seinään sidottu.
|
|
|
|
158 |
1660. Sirwiäinen kaksi keppiä j. n. e.
|
|
|
|
159 |
1706. Siwuilta karwainen, päältä karwainen ja wielä yhdeksän kyynärää perän sisältä karwainen.
|
|
|
|
160 |
1708. Suu seljässä, sarwi otsassa, kylkiluut nahan päällä. Suu seljässä, nenä päässä j. n. e.
|
|
|
|
161 |
1741. Tamma warsoja maha täynäänsä.
|
|
|
|
162 |
1777. Tianen Ruotsin kieltä mängertää.
|
|
|
|
163 |
1793. Tikan uuttu reunalla rehiä kuusi (rehetty kuusi).
|
|
|
|
164 |
1803. Tissaa, tassaa, ehtoolla rossahtaa (äsken illalla rossahti).
|
|
|
|
165 |
1845. Tupa tuuti, latwa liehui j. n. e.
|
|
|
|
166 |
1847. Tupa täynnä sauna täynnä sammioita.
|
|
|
|
167 |
1848. Roukkaa reikää, tuppaa täyteen, imee perästäni.
|
|
|
|
168 |
1855. Turun nukki (Turun nukki). Saksan j. n. e.
|
|
|
|
169 |
1856. Turussa tänne kiitelewät.
|
|
|
|
170 |
1863. Tynnyri onnetonna, reiätönnä (onsitonna, reiätönnä) j. n. e.
|
|
|
|
171 |
1874. Ukko kolmihampainen, kesät j. n. e.
|
|
|
|
172 |
1877. Ukko nurkassa, toppelo koprassa.
|
|
|
|
173 |
1909. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa.
|
|
|
|
174 |
1935. Weden liippaa, maan koukkaa.
|
|
|
|
175 |
1941. Wedestä syntyy joka taloon tarwitaan j. n. e.
|
|
|
|
176 |
1957. Wiipontori yli orren heipontori.
|
|
|
|
177 |
1960. Wiipsinpuu aitan alle kääsertihen (kääsertelihen).
|
|
|
|
178 |
1973. Wiisi pistää tihiäisen päätä kannon päähän.
|
|
|
|
179 |
1980. Wiisi weljestä wetää pitkästä potkusta awoimeen laukkuun.
|
|
|
|
180 |
1981. Wiisi miestä yhdestä owesta sisälle menewät, joka miehellä eri kamari.
|
|
|
|
181 |
1983. Wiisi selkää, sata jalkaa.
|
|
|
|
182 |
1996. Wirossa waippa kudottu, täällä laita leimuaa.
|
|
|
|
183 |
2000. Wiiri kuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiiri kuuri wetää, sen hellerikkö kuluu.
|
|
|
|
184 |
2003. Wuoltu, weistetty, kudottu, kehrätty, henkeä kantaa, henkeä painaa, henkeä ei ole itsessä. Wuoltu lihaa waiwaa, lihaa kantaa.
|
|
|
|
185 |
2028. Yksi kurki ympäri maan matkaa.
|
|
|
|
186 |
2032. Yksi lehmä sitäi nuorin nostetaan, terwaköysin temmataan.
|
|
|
|
187 |
2047. Yksi pikku pihlajata, yli j. n. e.
|
|
|
|
188 |
2055. Yksi tammi joka pesässä seitsemän poikaa, joka pojalla neljäkolmatta munaa.
|
|
|
|
189 |
2167. Ylös mäkiä walkia wahto suussa.
|
|
|
|
190 |
2099. Ämmä nurkassa kyykyllään, punasia marjoja hel= massa.
|
|
|
|
191 |
2107. Warpaasta alotti, reiden juuressa leikin löi, pienestä läwestä sisään menee.
|
|
|
| |
|